Kaikki alkoi osasta 1 – lue se ensin. Huom! Kyse ei ole Vantaasta.

Asia on edennyt niin, että kuntalaiset ja kesäasukkaat jättivät laatimamme oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen päätöksestä 17.10. Perusteluna oli se, että kokous ei ollut laillisesti koollekutsuttu. Kokous oli kutsuttu koolle hallintosäännön vastaisesti päivä liian myöhään. Kunnanhallitus käsitteli päätösasian uudelleen 7.11. -kokouksessaan omatoimisesti. Perusteluna oli se, että kunnanvaltuuston puheenjohtaja oli kyllä jäävännyt itsensä ja poistunut kokouksesta 17.10., mutta pöytäkirjaan ei ollut merkitty kokouksesta poistumista.

7.11. oli siis uusi kokous ja asia käsiteltiin uudestaan, mutta tulos oli sama eli että aloitettaisiin osayleiskaavan laatiminen tuulivoimapuistoa varten. Mutta jälleen on paljastunut merkillisiä asioita, erityisesti se, että kunnanjohtaja on jäävinä osallistunut asian valmisteluun. Siksi on tehtävä uusi oikaisuvaatimus.

Haen oikaisua XXX-kunnan kunnanhallituksen 7.11.2022 tekemään päätökseen: pykälä XXX Osayleiskaavan käynnistäminen tuulivoimapuistoa varten. Kunnanhallituksen päätös tulee kumota.

Perustelut (kohdat 1-3):

1. Kunnanjohtaja on esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn (valmistelu). Kunnanjohtaja on (maakunnallisen sähköyhtiön nimi) hallituksen jäsen. (yhteisöjäävi, hallintolain 28.1 § 5)

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn (valmistelu). Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on (maakunnallisen sähköyhtiön nimi) hallintoneuvoston jäsen.

Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi.

Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä. Virheellisessä järjestyksessä syntynyt päätös voidaan kumota, mikäli päätökseen haetaan muutosta.

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa eikä saa olla läsnä sitä käsiteltäessä. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön.

Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä eikä hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.

Milloin henkilö on esteellinen:

Henkilö on esteellinen hallintolain 28.1 § 5 kohdassa tarkoitetun yhteisöjäävin perusteella, mikäli hän tai hänen hallintolain 28.2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu ns. perhepiiriin kuuluva läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle on odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa. Säännöksessä tarkoitettuja yhteisöjä ovat muun muassa osakeyhtiö, osuuskunta ja yhdistys. Henkilö, joka on yhteisön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen, on esteellinen käsittelemään yhteisön asiaa.

Oikeuskäytännössä on jo vanhastaan katsottu, että esteellisyysperusteeksi riittää jo mahdollisuus vaikuttaa päätöksen sisältöön: KHO 1985 II 34: Valtuusto oli päättänyt myöntää kiinteistöosakeyhtiölle lainan sekä mennä omavelkaiseen takaukseen eräistä yhtiön lainoista. Päätös oli esteellisyyden takia syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kun kunnansihteeri, joka oli po. kiinteistöosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja, oli päätöstä tehtäessä pitänyt valtuuston pöytäkirjaa. – Eli valtuuston puheenjohtaja kunnanhallituksessa on tällä perusteella esteellinen, koska hänellä on ollut mahdollisuus vaikuttaa kunnanhallituksen tekemään päätökseen.

Kunnanjohtaja ja valtuuston puheenjohtajan osallistuminen päätösasian käsittelyyn:

Kunnanjohtaja järjesti 19.9.2022 päätösasiaan liittyvän valmistelevan kokouksen. Kunnanjohtaja oli 9.9.2022 lähettänyt kutsun ‘kunnanhallituksen kokoukseen’. Kutsun saivat kunnanhallituksen jäsenet sekä valtuuston puheenjohtaja. Osallistujia pyydettiin tulemaan klo 18 alkavaan kokoukseen jo klo 17, ‘koska tilaisuuteen tulee vieraita’.

Kunnanjohtaja lähetti toisen viestin 16.9.2022, jossa oli kokouksen asialista ja täsmennys, että kyseessä ei ole virallinen kokous vaan ‘keskustelemme syksyn asioista ja vastaanotamme vieraita’. Viestissä kerrottiin, että (maakunnallisen sähköyhtiön nimi) edustajat tulevat esittelemään heidän tulevaisuuden suunnitelmiaan koskien (kunnan nimi).

Kunnanjohtaj ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja osallistuivat tilaisuuteen. Tilaisuuteen kutsutun ja osallistuneen kunnanhallituksen jäsenen mukaan (maakunnallisen sähköyhtiön nimi) edustajat kertoivat kokouksessa tuulivoimasuunnitelmista. Kunnanhallituksen puheenjohtaja mainitsi kylätalossa 31.10.2022 pidetyssä (maakunnallisen sähköyhtiön nimi) tiedotustilaisuudessa, että 19.9. kokouksessa ‘oli puhuttu neljästä tuulimyllystä’. Kylätalon tilaisuudesta on olemassa julkinen videotallenne. Kunnanhallituksen jäsen kertoo pyytäneensä 19.9. -tilaisuudessa esitysmateriaalin hallituksen jäsenille sähköpostiin ‘jo pelkästään siksi, ettei nähnyt näytölle kunnolla ja koska kaikki eivät olleet paikalla’. (Maakunnallisen sähköyhtiön nimi) edustajat lupasivat toimittaa materiaalin ‘totta kai’, mutta kunnanjohtaja oli kunnanhallituksen jäsenen mukaan kommentoinut tilaisuudessa, että ‘ei kannata laittaa koska menee vääriin käsiin’. Kunnanhallituken jäsenen mukaan materiaalia ei koskaan tullut. Hänen mukaansa kunnanhallituksen puheenjohtaja kertoi kuitenkin saaneensa materiaalia.

2. Kunnanjohtaja omistaa maata osayleiskaava-alueella (intressijäävi, hallintolain 28.1 § kohta 3). Kunnanjohtaja oli kunnanhallituksen jäsenen mukaan kertonut edellä mainitussa 19.9.2022 pidetyssä tilaisuudessa, että hän omistaa maata suunnitellulla tuulivoima-alueella.

Oikeuskanslerin päätös vuosikirjasta 1997, s. 112:

”Kunnanhallitus oli antanut lausunnon suunnitellun voimajohdon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnossa oli otettu kantaa siihen, minkä vaihtoehdon mukaisesti voimajohdon reitti tulisi kunnan alueella valita. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kaksi jäsentä olivat osallistuneet asian käsittelyyn, vaikka puheenjohtajan vaimon isä, toinen jäsen ja toisen jäsenen lanko omistivat maata voimajohdon eräiden sijaintivaihtoehtojen alueella. Voimajohdon ympäristövaikutukset olivat merkittävät niiden kiinteistöjen osalta, joille voimajohto sijoitetaan. Siten sijoitusvaihtoehtojen alueella maata omistavia henkilöitä voitiin pitää asianosaisina harkittaessa valinnan tekemistä niiden sijoitusvaihtoehtojen välillä. Tämän vuoksi kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kaksi jäsentä olivat kunnanhallituksen kokouksessa olleet esteellisiä käsittelemään asiaa.”

3. Kunnan jäsenten mahdollisuus vaikuttaa kaavaprosessiin

Maankäyttö- ja rakennuslain 6 § ”Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen

Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.”

Hallituksen esityksessä (HE 101/1998 vp) pidetään tärkeänä sitä, että kaavoitusprosessi on avoin:

”Suunnitteluprosessin avoimuus ja vuorovaikutteisuus on yksi lain keskeisiä tavoitteita. Tämän vuoksi lakiin ehdotetaan otettavaksi yleinen säännös vuorovaikutuksesta niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Vuorovaikutukseen kuuluvat muun muassa avoin tiedottaminen ja keskustelu, yhteisen kielen ja tiedollisen pohjan hakeminen ja suunnitelmien riittävä havainnollisuus.”

Siksi laissa säädetään vuosittaisesta valtuuston hyväksymästä kaavoituskatsauksesta:

”7 §

Kaavoituskatsaus

Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. (29.12.2006/1441)

Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla.”

(Tähän kunnan nimi) ei ole laatinut kaavoituskatsausta eikä siis ole tältä osin toiminut lain edellyttämällä tavalla.