Ulla Kaukola

Työnhaussa tarvitaan yksilöllistä apua

Vantaa sai keväällä 2021 hankerahoituksen Euroopan sosiaalirahastosta nuoristyöttömyyden vähentämiseksi. Puhuin hankkeesta budjettikäsittelyssämme joulukuussa 2021. Hankkeen tavoitteena on, että kahdessa vuodessa kaupunki saa tuettua 400 18-29 -vuotiasta nuorta työllistymiseen tai opintoihin. Hankkeen nimi on ”Rinnalla kulkien nuorisotyöttömyys laskuun”.  Rinnallakulkijat ovat valmentavia ohjaajia, jotka auttavat nuorta työn tai opiskelupaikan hakemisessa.

Tällä viikolla (18.2.) saimme lukea Vantaan Sanomista, että hankkeen avulla jo yli 100 nuorta on työllistynyt koko- tai osa-aikatöihin, päässyt oppisopimuskoulutukseen tai työkokeiluun. Muutama on myös lähtenyt opiskelemaan tai aloittanut yrittäjänä. Lehdessä haastateltu nuori kertoi, että apu on ollut korvaamatonta. Aikuisten tuella onkin suuri merkitys siitä, millaiseksi nuoren kuva työelämästä muodostuu.

Opettajilta on viety eväät antaa tukea

Juuri uutisoitiin, kuinka yli 3 500 17- 34-vuotiasta nuorta joutui työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2021, heistä 84 % mielenterveysongelmien vuoksi (HS 19.2.2023). Luku on järkyttävän suuri. Akuuttiin hätään on saatava pikaisesti apua ja hoitoa, mutta pidemmällä tähtäimellä on pystyttävä puuttumaan myös ongelmien syihin.

Tunnen koulumaailman. Valitettavasti se on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Opettajat kaikilla koulutusasteilla tietävät, että lapset ja nuoret tarvitsevat kasvuun ja oppimiseen enemmän tukea. Samaan aikaan opettajilta on kuitenkin rahoitusleikkauksilla, ylisuurilla ryhmillä ja uusilla kuormittavilla lisätöillä viety edellytykset antaa tukea.

Vuorovaikutusta pitäisi lisätä, mutta tavoitteena tuntuu varsinkin korkea-asteella pikemminkin olevan robottien hoitama teho-opetus eli erilaiset massiiviset avoimet verkkokurssit ilman opettajaa, ohjausta ja palautetta. Nopeasti ja tehokkaasti.

Opiskeluaika ei saa tarkoittaa vain nopeaa valmistumista, vaan myös kasvamista ihmisenä kohti aikuisuutta. Pelkkä tiedon nopea omaksuminen ei tee nuoresta valmista. Nuori, jolle annetaan aikaa kasvaa henkisesti, kehittyy vahvemmaksi aikuiseksi kestämään tyrskyt, joihin meistä jokainen joskus törmää, halusimme tai emme. Monelle nuorelle opettaja on ainoa välittävä ihminen, annetaan siksi opettajille mahdollisuus onnistua työssään.

Osaamistaso nousuun!

Suomalaisten koulutustaso on laskenut.  Kun vielä vuonna 2000 korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa oli OECD-maiden korkeimpia, olimme vuoden 2021 vertailussa pudonneet keskiarvon alapuolelle. Onko tästä syytä olla huolissaan? On. Ja miksi? Siksi, että opetushallituksen arvion mukaan tulevaisuuden työpaikkoihin tarvitaan yhä enemmän korkeakoulutettuja. Monet puolueet, SDP mukaan lukien, ovat asettaneetkin tavoitteekseen saada nuorten koulutustaso nousuun. Toivoisin kuitenkin, ettemme tarkastele vain ja ainoastaan koulutustasoa, vaan myös osaamistasoa, emme vain tutkintojen määrää, vaan myös laatua.

Vuonna 2011 ammattikorkeakoulututkinnon hinta yhteiskunnalle oli noin 40 000 euroa. Nykyisin se on 21 000 euroa. Tutkinnon hinta on laskenut lähes puoleen ja joku saattaakin ylpeästi todeta, että tuottavuus on noussut. Onhan se, mutta samalla tutkintojen laatu on laskenut, sillä opiskelijoita on yhä enemmän ja opettajia yhä vähemmän. Lisäaloituspaikat eivät nimittäin aina tuo mukanaan lisärahoitusta. Opetusryhmät ovat yhä suurempia ja opiskelijat nimetöntä massaa. Monissa ammattikorkeakouluissa enää vain puolet henkilöstöstä on opettajia ja opettajien työajasta enää vain puolet käytetään opetukseen.

Korkeakoulujen rahoitus perustuu suurelta osin suoritettujen tutkintojen määrään ja korkeakoulujen on tuotettava tutkintoja, jotta ne saavat rahoitusta. Ja tutkintojahan syntyy, kun päästetään kaikki läpi, laadusta hieman tinkien. Olisikin syytä määritellä korkeakoulututkintojen valtakunnallinen vähimmäisosaaminen. Se olisi laadun tae, mikäli korkeakoulujen sisäinen laadunvarmistus eli omavalvonta ei toimi.  

Toivonkin, että samalla kun pyrimme nostamaan nuorten koulutustasoa, pidämme huolen myös siitä, että suoritettu tutkinto oikeasti lisää osaamista.

Podcast-keskustelu Kaukola-Itäniemi (kok)

Patrick Itäniemi (kokoomus) haastoi minut 6.1. Twitterissä debattiin taloudesta, työllisyydestä, verotuksesta ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisesta. Vastasin, että mielelläni tulen.

No, eipä kestänyt kauaakaan, kun podcasti Sijoituskästin tekijät Kevin van Dessel ja Teemu Liila ottivat yhteyttä ja ilmoittivat, että haluaisivat tehdä Patrickin ja minun debatista podcastin.

Koko podcast-tiimille isot kiitokset. Kevinillä ja Teemulla on loistava tulevaisuus podcastien parissa. Ja erityisesti Patrickille. Mielipiteemme ovat monesta asiasta erilaiset, mutta yhteneväisyyksiäkin löytyi.

Tällaista se politiikka oikeasti on. Väittelyä ja erilaisia mielipiteitä, mutta kuitenkin yhteistyötä ja ystävällisyyttä.

Tässä podcast kuunneltavaksi.

Koulutus on investointi, ei meno

Äitini oli pientilallisen tytär. Lukupäätä ja –halua olisi ollut, mutta ei rahaa koulutukseen. Kansakoulun opettaja puhui äitini puolesta – turhaan, sillä perheellä ei ollut rahaa kouluttaa häntä. Minulle äitini sanoi aina, että ”luet niin kauan kuin päätä riittää”. Valmistuin Helsingin yliopistosta ja Svenska Handelshögskolanista. Koulutus mahdollisti minulle hyvän elämän.

Minulla on kolme lasta. Vanhin valmistui juuri yliopistosta ja on töissä, keskimmäinen ammattikorkeakoulusta ja on töissä. Nuorin opiskelee yliopistossa. Koulutus antaa turvan heillekin ja mahdollistaa hyvän elämän.

On erittäin tärkeää, että…

  • säilytetään korkeakoulutus maksuttomana.
  • pidetään kiinni opetuksen laadusta.
  • arvostetaan opetusta ja opettajaa.
  • taataan koulutukselle ja tutkimukselle vahva perusrahoitus.
  • tuetaan aikuisten opiskelua ja työn ja ammatin vaihtoa.

Mikäli olet kiinnostunut lukemaan koulutukseen liittyviä blogejani, niin täältä niiltä löytyy. Olen nimittäin ollut aktiivinen myös vaalien välissä.

koulutus Archives – Ulla Kaukola

Oppivelvollisuuden laajentaminen on hallituksen merkittävin poliittinen päätös

Vantaan Sanomat 1.2.2023 Marinin hallitus laajensi oppivelvollisuutta. Viime syksynä saatiin ensimmäisiä tietoja uudistuksen myönteisistä vaikutuksista: 99%:lla niistä nuorista, jotka päättivät peruskoulun keväällä 2021 oli opiskelupaikka syyskuussa 2021. Ilman opiskelupaikkaa oli vain 600 nuorta, mikä on 2 000 nuorta vähemmän kuin edellisenä vuonna ennen uudistusta.

Yhtenä oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteena on estää nuorten syrjäytymistä ja sen tavoitteen toteutuminen näyttää hyvältä. Professori Roope Uusitalo korosti oppivelvollisuusuudistusta hallituksen merkittävimpänä poliittisena päätöksenä. (Suomen Kuvalehti 28.7.2022.) Poliittisena siksi, että uudistusta myös vastustettiin eikä uudistus olisi toteutunut, mikäli vallassa olisi ollut toisenlainen hallituskokoonpano.

Oppivelvollisuusuudistukseen liittyy myös oppimateriaalin maksuttomuus. Uusimmasta lukiolaisbarometristä (2022) käy ilmi, että lähes puolella vastanneista oppimateriaalien ja välineiden maksuttomuus vaikutti päätökseen hakeutua lukioon. Eniten maksuttomuus vaikutti niillä, joiden vanhemmista kumpikaan ei ollut korkeakoulutettu, vähintään toinen vanhemmista oli työttömänä tai äidinkieli oli muu kuin suomi. Maksuttomuus takaa sen, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus pyrkiä parhaimpaansa.

Tuore suomalainen tutkimus (Huttu, Pekkarinen, Uusitalo, Virtanen 2023: Lost boys? Secondary education and crime) tuo esille myös muita mielenkiintoisia tuloksia. Tutkimuksen mukaan toisen asteen koulutukseen pääsy vähentää nuorisorikollisuutta. Vaikutus näkyy muutaman vuoden viipeellä ja vain pojilla. Tutkimus osoittaa, että koulutukseen päässeet nuoret päätyvät tekemään vähemmän rikoksia kuin koulutuksen ulkopuolelle jääneet.

Koulutus on investointi nuorten tulevaisuuteen ja hyvinvointiin. Siksi tulevallakin hallituskaudella on pidettävä huoli siitä, että koulutukseen satsataan.

Vantaan Sanomat 1.2.2023

Petikon ulkoilualue, Länsi-Vantaan helmi

Vuoden 2022 viimeisessä valtuustossa meillä oli käsittelyssä mm. valtuutettu Mikko Viilon valtuustoaloite ”Petikosta luonnon ja virkistyksen kärkikohde”. Olen puhunut ja kirjoittanut Petikon alueesta usein, sillä mielestäni on ollut kohtuutonta, että alue ei vieläkään ole yleiskaavan mukaisessa käytössä. Tässä puheenvuoroni valtuustossa 19.12.2022:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut,

Kiitän Mikko Viiloa tästä valtuustoaloitteesta. On mielestäni hyvä säännöllisesti pitää esillä Petikon aluetta, Länsi-Vantaan piilottua helmeä, joka on valitettavasti joutunut olemaan maanläjityspaikkana vuosikymmeniä.

Viilon aloitteessa on yksi kohta, johon kiinnitän huomiota eli kohta 4. ”Aloitetaan Pitkäsuon täyttömäen eli Petikonhuipun korvaavan maanläjityspaikan etsintä”. Täytyy sanoa, että olisi ollut hyvä aloittaa se jo vuosia, vuosia sitten. Itsekin olen sen viime vuosien aikana muutaman kerran tuonut esille.

Aluehallintovirasto myönsi Vantaalle tämän vuoden maaliskuussa luvan laajentaa maanvastaanotto ja -läjitystoimintaa ja jatkaa kallionlouhintaa Petikonhuipulla seuraavien 20 vuoden ajan. VÄLIAIKAISEKSI toiminnaksi tarkoitettu maanläjitys on kestänyt jo yli 30 vuotta ja jatkuu vielä seuraavat 20 vuotta.

Petikonhuippua ympäröivät luonnonsuojelualueet ja Natura-alue. Sekä vanhassa että uudessa yleiskaavassa alue on urheilu-, virkistys ja ulkoilualuetta, mutta 2007 yleiskaava mahdollisti alueella määräaikaisen maanläjityksen. Tämä määräaikaisuus on kestänyt nyt 33 vuotta (vuodesta 1989). Kaupunki haki keväällä 2021 uutta lupaa maanläjityksen jatkamiseksi vielä 20 vuotta eteenpäin ja sai luvan. Ympäristölautakunta oli silloin sitä mieltä, että lupa olisi ollut syytä antaa vain 10 vuodeksi ja että sinä aikana olisi ollut syytä etsiä maanläjitykselle muita mahdollisia paikkoja.

Uudessa yleiskaavassa Petikonhuippu on urheilu- ja virkistystoimintojen aluetta. Nyt kaupungilla on kaikkien aikojen mahdollisuus alkaa ajoissa etsiä uutta läjitysaluetta, jotta saamme Petikonhuipun edes vuonna 2050 siihen käyttöön, mihin se yleiskaavassa ja maakuntakaavassa on tarkoitettu eli virkistys- ja urheilualueeksi. Kiitos.

Aiemmat juttuni Petikosta:

Petikonhuipun käyttö maanläjitykseen jatkuu vielä 20 vuotta – suuri pettymys (9.3.2022)

Petikon täyttömäen laajennukselle ehdoton EI! (15.2.2020)

Kunnanjohtajan kaksoisrooli osa 2

Kaikki alkoi osasta 1 – lue se ensin. Huom! Kyse ei ole Vantaasta.

Asia on edennyt niin, että kuntalaiset ja kesäasukkaat jättivät laatimamme oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen päätöksestä 17.10. Perusteluna oli se, että kokous ei ollut laillisesti koollekutsuttu. Kokous oli kutsuttu koolle hallintosäännön vastaisesti päivä liian myöhään. Kunnanhallitus käsitteli päätösasian uudelleen 7.11. -kokouksessaan omatoimisesti. Perusteluna oli se, että kunnanvaltuuston puheenjohtaja oli kyllä jäävännyt itsensä ja poistunut kokouksesta 17.10., mutta pöytäkirjaan ei ollut merkitty kokouksesta poistumista.

7.11. oli siis uusi kokous ja asia käsiteltiin uudestaan, mutta tulos oli sama eli että aloitettaisiin osayleiskaavan laatiminen tuulivoimapuistoa varten. Mutta jälleen on paljastunut merkillisiä asioita, erityisesti se, että kunnanjohtaja on jäävinä osallistunut asian valmisteluun. Siksi on tehtävä uusi oikaisuvaatimus.

Haen oikaisua XXX-kunnan kunnanhallituksen 7.11.2022 tekemään päätökseen: pykälä XXX Osayleiskaavan käynnistäminen tuulivoimapuistoa varten. Kunnanhallituksen päätös tulee kumota.

Perustelut (kohdat 1-3):

1. Kunnanjohtaja on esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn (valmistelu). Kunnanjohtaja on (maakunnallisen sähköyhtiön nimi) hallituksen jäsen. (yhteisöjäävi, hallintolain 28.1 § 5)

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn (valmistelu). Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on (maakunnallisen sähköyhtiön nimi) hallintoneuvoston jäsen.

Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi.

Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä. Virheellisessä järjestyksessä syntynyt päätös voidaan kumota, mikäli päätökseen haetaan muutosta.

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa eikä saa olla läsnä sitä käsiteltäessä. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön.

Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä eikä hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.

Milloin henkilö on esteellinen:

Henkilö on esteellinen hallintolain 28.1 § 5 kohdassa tarkoitetun yhteisöjäävin perusteella, mikäli hän tai hänen hallintolain 28.2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu ns. perhepiiriin kuuluva läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle on odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa. Säännöksessä tarkoitettuja yhteisöjä ovat muun muassa osakeyhtiö, osuuskunta ja yhdistys. Henkilö, joka on yhteisön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen, on esteellinen käsittelemään yhteisön asiaa.

Oikeuskäytännössä on jo vanhastaan katsottu, että esteellisyysperusteeksi riittää jo mahdollisuus vaikuttaa päätöksen sisältöön: KHO 1985 II 34: Valtuusto oli päättänyt myöntää kiinteistöosakeyhtiölle lainan sekä mennä omavelkaiseen takaukseen eräistä yhtiön lainoista. Päätös oli esteellisyyden takia syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kun kunnansihteeri, joka oli po. kiinteistöosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja, oli päätöstä tehtäessä pitänyt valtuuston pöytäkirjaa. – Eli valtuuston puheenjohtaja kunnanhallituksessa on tällä perusteella esteellinen, koska hänellä on ollut mahdollisuus vaikuttaa kunnanhallituksen tekemään päätökseen.

Kunnanjohtaja ja valtuuston puheenjohtajan osallistuminen päätösasian käsittelyyn:

Kunnanjohtaja järjesti 19.9.2022 päätösasiaan liittyvän valmistelevan kokouksen. Kunnanjohtaja oli 9.9.2022 lähettänyt kutsun ‘kunnanhallituksen kokoukseen’. Kutsun saivat kunnanhallituksen jäsenet sekä valtuuston puheenjohtaja. Osallistujia pyydettiin tulemaan klo 18 alkavaan kokoukseen jo klo 17, ‘koska tilaisuuteen tulee vieraita’.

Kunnanjohtaja lähetti toisen viestin 16.9.2022, jossa oli kokouksen asialista ja täsmennys, että kyseessä ei ole virallinen kokous vaan ‘keskustelemme syksyn asioista ja vastaanotamme vieraita’. Viestissä kerrottiin, että (maakunnallisen sähköyhtiön nimi) edustajat tulevat esittelemään heidän tulevaisuuden suunnitelmiaan koskien (kunnan nimi).

Kunnanjohtaj ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja osallistuivat tilaisuuteen. Tilaisuuteen kutsutun ja osallistuneen kunnanhallituksen jäsenen mukaan (maakunnallisen sähköyhtiön nimi) edustajat kertoivat kokouksessa tuulivoimasuunnitelmista. Kunnanhallituksen puheenjohtaja mainitsi kylätalossa 31.10.2022 pidetyssä (maakunnallisen sähköyhtiön nimi) tiedotustilaisuudessa, että 19.9. kokouksessa ‘oli puhuttu neljästä tuulimyllystä’. Kylätalon tilaisuudesta on olemassa julkinen videotallenne. Kunnanhallituksen jäsen kertoo pyytäneensä 19.9. -tilaisuudessa esitysmateriaalin hallituksen jäsenille sähköpostiin ‘jo pelkästään siksi, ettei nähnyt näytölle kunnolla ja koska kaikki eivät olleet paikalla’. (Maakunnallisen sähköyhtiön nimi) edustajat lupasivat toimittaa materiaalin ‘totta kai’, mutta kunnanjohtaja oli kunnanhallituksen jäsenen mukaan kommentoinut tilaisuudessa, että ‘ei kannata laittaa koska menee vääriin käsiin’. Kunnanhallituken jäsenen mukaan materiaalia ei koskaan tullut. Hänen mukaansa kunnanhallituksen puheenjohtaja kertoi kuitenkin saaneensa materiaalia.

2. Kunnanjohtaja omistaa maata osayleiskaava-alueella (intressijäävi, hallintolain 28.1 § kohta 3). Kunnanjohtaja oli kunnanhallituksen jäsenen mukaan kertonut edellä mainitussa 19.9.2022 pidetyssä tilaisuudessa, että hän omistaa maata suunnitellulla tuulivoima-alueella.

Oikeuskanslerin päätös vuosikirjasta 1997, s. 112:

”Kunnanhallitus oli antanut lausunnon suunnitellun voimajohdon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnossa oli otettu kantaa siihen, minkä vaihtoehdon mukaisesti voimajohdon reitti tulisi kunnan alueella valita. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kaksi jäsentä olivat osallistuneet asian käsittelyyn, vaikka puheenjohtajan vaimon isä, toinen jäsen ja toisen jäsenen lanko omistivat maata voimajohdon eräiden sijaintivaihtoehtojen alueella. Voimajohdon ympäristövaikutukset olivat merkittävät niiden kiinteistöjen osalta, joille voimajohto sijoitetaan. Siten sijoitusvaihtoehtojen alueella maata omistavia henkilöitä voitiin pitää asianosaisina harkittaessa valinnan tekemistä niiden sijoitusvaihtoehtojen välillä. Tämän vuoksi kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kaksi jäsentä olivat kunnanhallituksen kokouksessa olleet esteellisiä käsittelemään asiaa.”

3. Kunnan jäsenten mahdollisuus vaikuttaa kaavaprosessiin

Maankäyttö- ja rakennuslain 6 § ”Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen

Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.”

Hallituksen esityksessä (HE 101/1998 vp) pidetään tärkeänä sitä, että kaavoitusprosessi on avoin:

”Suunnitteluprosessin avoimuus ja vuorovaikutteisuus on yksi lain keskeisiä tavoitteita. Tämän vuoksi lakiin ehdotetaan otettavaksi yleinen säännös vuorovaikutuksesta niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Vuorovaikutukseen kuuluvat muun muassa avoin tiedottaminen ja keskustelu, yhteisen kielen ja tiedollisen pohjan hakeminen ja suunnitelmien riittävä havainnollisuus.”

Siksi laissa säädetään vuosittaisesta valtuuston hyväksymästä kaavoituskatsauksesta:

7 §

Kaavoituskatsaus

Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. (29.12.2006/1441)

Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla.”

(Tähän kunnan nimi) ei ole laatinut kaavoituskatsausta eikä siis ole tältä osin toiminut lain edellyttämällä tavalla.

Myyrmäen paloasemaäänestys

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut

Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että Myyrmäkeen tarvitaan uusi paloasema, sillä kiireellisimmissä hälytyksissä apu ei ehdi joka paikkaan riittävän nopeasti. Ongelmia on etenkin Myyrmäen länsi- ja eteläosissa, sillä esimerkiksi kiireellisen avun saaminen Vapaalaan kestää tällä hetkellä 9 minuuttia, kun tavoite on 6 minuuttia.

Asia, josta ei ole ollut yksimielisyyttä, on paloaseman paikka. Kaupunki on jääräpäisesti ajanut asemaa Raappavuorentielle Kivikaudenpuistoon, vaikka muitakin vaihtoehtoja on olemassa. SDP:n ryhmä on ollut johdonmukainen asian käsittelyn kaikissa vaiheissa. Meidän mielestämme esitetty sijainti Kivikaudenpuistoon on huono. Siksi esitämmekin asian palauttamista takaisin valmisteluun.

Miksi?

Ensinnäkin esitetty paikka Kivikaudenpuistossa on liikenteellisesti vaikea ja aiheuttaa jatkuvia vaaratilanteita jalankulkijoille ja pyöräilijöille Raappavuorentien itäpuolella. Raappavuorentielle muodostuu yli 50 m pitkä liittymäalue. Paloautot joutuvat peruuttamaan suoraan Raappavuorentieltä kevyen liikenteen väylän poikki talleihin, koska eivät tontin pienuuden vuoksi mahdu kääntymään tontilla. Raappavuorentien itäpuolen kävely- ja pyörätie on erittäin vilkas: pyörätie on I-luokan pääpyöräreitti ja tiellä liikkuu paljon lapsia ja lapsiryhmiä, koska länsipuolella on Myyrmäen urheilupuisto.

Toiseksi

Asukkaat ovat jättäneet paloaseman asemakaavasta poikkeuksellisen paljon mielipiteitä, yhteensä yli 200. Mielipiteet ja muistutukset eivät ole missään vaiheessa johtaneet paikan uudelleen arviointiin. Asukkaita on kyllä muodollisesti kuultu, mutta ei kuunneltu.

Kolmanneksi

Jälleen tuhotaan yksi puisto Myyrmäestä ja kaadetaan vanhat puut.

Yhteenvetona haluan todeta, että asian valmistelu on ollut huonoa ja raportointi vielä huonompaa. Kokoava yhteenveto puuttuu täysin. Toivon, että virkamiehet olisivat tehneet taulukon hankkeen arviointikriteereistä. Vaaka-akselille kaikki ehdotetut paikat ja pystyakselille paikan rajoitteet tai paikkaa puoltavat tekijät eli kokoavasti sen, kuinka hyvin eri sijaintivaihtoehdot täyttävät vaateet ja pyyteet ja mitkä ovat haitat ja hyödyt. Näin toivoisin toimittavan kaikissa tulevissa hankkeissa, joissa vastakkain on useita vaihtoehtoja.

Kuten jo alussa totesin, niin esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun mainitsemillani perusteilla ja toivon saavani esitykselleni laajan tuen.

Tulos: Hävisimme äänestyksen 18-47.