Ulla Kaukola

Meluaidasta Townhouse-taloiksi

Kirjoittanut Ulla Kaukola 24.4.2023 & sijoitettu kategoriaan Blogi, Lehtikirjoituksia, Yleinen.

Vantaan Sanomissa 29.4.2023

Kuntapäättäjä on lähes kaikissa kaavamuutoksissa vaikean paikan edessä: hyväksyäkö kaava vai vastustaa sitä. Kolmantena vaihtoehtona on tietenkin yrittää vaikuttaa niin, että kaavasta tulee parempi. Omasta mielestäni kaikkea ei voi vastustaa, vaan täytyy yrittää löytää sellainen ratkaisu, joka on sekä kuntalaisen, ympäristön että kaupungin kannalta paras mahdollinen. Vaakapuiston asemakaavamuutos on hyvä esimerkki siitä, että huonostakin ehdotuksesta voi tulla hyväksyttävä.

Vantaan Sanomat kirjoitti Hämevaaran Vaakapuistoon kaavoitettavista Townhouse-tyyppisistä -taloista melumuurina (VS 22.4.) Mielestäni kirjoitus pohjautui vanhoihin tietoihin.

Hämevaaran Vaakapuiston asemakaavan laatiminen on kestänyt viisi vuotta. Me alueen asukkaat pöyristyimme keväällä 2018, kun kuulimme, että paikalle ollaan ahtamassa yhtenäinen, pitkä rivistö uusia asuntoja. Kutsuin kaavaa meluaitakaavaksi ja kirjoitin asiasta Vantaan Sanomiin otsikolla ”Kuka haluaisi asua meluaidassa? (VS 21.4.2018). Kaavatilaisuudessa keväällä 2018 paikalla oli lähes 50 ihmistä, jotka kaikki vastustivat kaavamuutosta. Vuonna 2020 kaavasta oli mahdollisuus lausua mielipiteensä. Hämevaaralaiset olivatkin aktiivisia ja mielipiteitä tuli 52 kappaletta. Lähes kaikissa vastustettiin kaavaa.

Maanantaina 24.4. valtuusto hyväksyi kaavan. Täytyy sanoa, että on kannattanut käyttää viisi vuotta tämän kaavan parantamiseen. Kun asemakaavamuutos oli nähtävillä nyt helmikuussa 2023 siitä ei jätetty yhtään muistutusta. Mikä sitten muuttui vuosien varrella?

Vuoden 2020 ehdotuksessa ahdas alue oli tupattu täyteen asuntoja. Tonttien pinta-ala oli lähes 20 000 m2 kun se nyt hyväksytyssä kaavassa on 11 400 m2. Rakennusoikeutta oli aiemmin 8 100 k-m2, nyt 4 800, asuntoja aiemmin 44, nyt 28. Vähemmän on tässä tapauksessa enemmän ja laadukkaampaa.

Kaavassa on nyt pystytty sovittamaan yhteen luonto ja asuminen. Samaan kaavaan mahtuvat sekä ihmiset että liito-oravat. Massiivisuus ja meluaitamaisuus katosivat, kun keskelle jäävä liito-oravan ydinalue kaavoitettiin suojaviheralueeksi.

Kaavaan on lisätty kaupunkiympäristölautakunnan pöytäkirjalausumassa esitetty kaavamääräys siitä, että olemassa olevia puita tulee säilyttää mahdollisimman paljon liito-oravien ekologisten reittien turvaamiseksi sekä rakentamisen hiilijalanjäljen minimoimiseksi. Tontilla jo olevia puita tulee korvata istutuksin vain, kun se on rakentamisen kannalta välttämätöntä.

Tällaista Townhouse-tyyppistä rakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle me tarvitsemme Vantaalla. Tässä kaavassa kerrosluku on kaksi ja ullakolle saa sisustaa asuintiloja, mikä mahdollistaa muunneltavuuden ja myös suuremmat perheasunnot. Rakennusten kattolappeet ovat etelän suuntaan ja katot jyrkkiä, jolloin voidaan hyödyntää hyvin myös aurinkoenergiaa. Kaavamääräyksillä edellytetään korkealaatuista lopputulosta. Tästä tulee vielä tyylikäs portti Hämevaaraan.

Nytkö alkavat koulutusleikkaukset?

Kirjoittanut Ulla Kaukola 21.4.2023 & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä näyttää käyvän omia hallitusneuvotteluitaan ja toteuttavan leikkauslistaansa (YLE 21.4.2023). Niemelä toivoo uuden hallituksen lyhentävän toisen asteen ammatilliset perustutkinnot kaksivuotisiksi.

En näe mitään järkeä lyhentää nuorten ammatillista koulutusta poistamalla yleissivistävät aineet. Yleissivistävät aineet, mm. äidinkieli ovat ihan oleellisia sekä työntekijän/yrittäjän osaamisen kannalta että mahdollisten jatko-opintojen kannalta. Puhumattakaan vieraasta kielestä ja matematiikasta. Leikkaamalla ei osaaminen lisäänny. Nuoret tarvitsevat ohjausta ja opetusta kehittyäkseen ammattinsa osaajiksi.

Aikuisten ammatillisen koulutuksen osalta mahdollisuuksia on varmasti enemmän. Siellä toivoisin paremmin hyödynnettävän mm. opintojen modulaarisuutta. Jos opiskelijalla on jo yksi tutkinto, tarvitseeko hänen opiskella toista vai onko viisaampaa suorittaa vain sellaisia osia, joiden myötä osaaminen kasvaa.

Ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja soisin tarjottavan enemmän. Ja niiden rahoituspohja pitäisi saada parempaan kuntoon.

Toivoisin kyllä budjettipäällikön vielä hieman enemmän perehtyvän asiaan. Sipilän hallitus teki valtavat leikkaukset ammatilliseen koulutukseen: opetusta vähennettiin, ammatillisia opettajia jouduttiin irtisanomaan, monet nuoret opiskelijat jätettiin oman onnensa nojaan ilman ohjausta ja opetusta. Olisikohan siellä syitä korkeisiin keskeyttämisprosentteihin?

Marinin hallitus lisäsi ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja sääti, kuinka paljon opiskelijan tulee saada opetusta/osaamispiste (12 tuntia). Sekin on vielä kovin vähän. Opetuksen ja ohjauksen määrän/osaamispiste tulisi ehdottomasti olla vähintään 15 t.

Ennen Sipilän hallituksen tekemää ammatillisen koulutuksen uudistusta käytössä oli opintopiste, joka tarkoitti noin 38 tuntia opiskelijan tekemää työtä, mikä vastaisi osaamispistejärjestelmässä 25 tuntia.

Valituksia tulee tehdä vastuullisesti

Kirjoittanut Ulla Kaukola 6.4.2023 & sijoitettu kategoriaan Blogi, Yleinen.

Helsingin Sanomissa oli kolumni ‘Valituksia ei pitäisi tehdä kiusan vuoksi’ (31.3.) Olen samaa mieltä: kiusanteko ei ole vastuullista. Eikä varsinkaan silloin, jos sitä tekee yritys, joka mainostaa itseään vastuullisena.

Tuuliteollisuusyritys Ilmatar kertoo nettisivullaan vastuullisuuden ohjaavan kaikkea tekemistään. Totuus näyttää kuitenkin toisenlaiselta. Ilmatar rakensi Niittysmäen-Konkasmäen tuuliteollisuualueen Leppävirralle vuonna 2017. Asukkaat vaativat melun vuoksi melumittauksia ja mittausten mukaan melu ylittikin sallitut rajat. Kunta vaati Ilmattarelta ympäristölupaa. Ilmatar kieltäytyi ja esitti, että heidän teettämänsä melumittaukset oli väärin tehty. Ilmattarelle annettiin uusi mahdollisuus ja se teetti toisella alihankkijalla uuden melumittauksen. Myös tämä mittaus osoitti melun olevan vastoin määräyksiä. Ilmatar vetosi siihen, että toinenkin mittaus oli virheellinen. Ilmattarelle annettiin vielä kolmaskin mahdollisuus ja paikalle tulivat mittaajat Tanskasta. Jälleen melumittaukset osoittivat melun ylittävän raja-arvot. Hallinto-oikeus velvoitti Ilmattaren hakemaan ympäristölupaa 50.000 euron uhkasakolla. Mitä teki Ilmatar? Valitti asiasta.

Tuulivoimayhtiöille annettu omavalvonta mietityttää: ne valvovat itse itseään, teettävät mittauksia itse ja tulkitsevat itse mittausten tuloksia viranomaisille. Jos liikenteessä toimittaisiin samalla tavalla, niin autoilijat vahtisivat itse ajonopeuttaan ja ilmoittaisivat poliisille ylinopeudesta saadakseen sakon.

Ilmatar totesi Leppävirtaa koskevassa YLEn uutisessa (13.10.2022) että ‘yrityksellä ei ole ollut vastaavaa prosessia sen muissa tuulivoimaloissa’. Vastaava prosessi on kuitenkin ollut käynnissä Luhangan Latamäessä vuodesta 2014, jonne Ilmatar rakensi ensimmäisen tuuliteollisuusalueensa. Nykyään alueen omistaa Luhanka Tuuli ky, joka on jatkanut Ilmattaren aloittamaa väsytystaistelua kuntalaisia vastaan. Ihmiset ovat kärsineet raja-arvot ylittävästä melusta yli 9 vuotta.

Vastuullinen yritys ei kiemurtele vaan korjaa toimintansa virheet ja puutteet. Se on viestinnässään avoin ja kantaa vastuunsa. Pakollinen ympäristölupa kaikille tuulivoimaloille loisi turvaa kansalaisille ja vaikeuttaisi keinottelua. Meluvalvonta ja melumittaus sekä tulosten tulkinta tulisi antaa viranomaisille. Tarvitsemme tuulivoimalain, jolla saadaan vastuuttomat yritykset kuriin.

Muut asiaan liittyvät jutut:

Tarvitaan tuulivoimalaki 17.3.2023

Tuulivoimaa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä (7.3.2023)

Kunnanjohtajan kaksoisrooli osa 2 22.11.2022

Kunnanjohtajan kaksoisrooli 30.10.2022

Vaaliteemani lyhyesti videolla

Kirjoittanut Ulla Kaukola 24.3.2023 & sijoitettu kategoriaan Yleinen.

Eduskuntavaaliteemani

Kirjoittanut Ulla Kaukola 21.3.2023 & sijoitettu kategoriaan Etusivu.

KOULUTUS ON INVESTOINTI, EI MENO

Turvataan koulutukselle ja tutkimukselle vahva perusrahoitus.
Säilytetään korkeakoulutus maksuttomana.
Arvostetaan opetusta ja opettajaa.
Pidetään kiinni opetuksen laadusta.
Tuetaan aikuisten opiskelua ja työn ja ammatin vaihtoa.

TALOUDEN TASAPAINO

Saatetaan valtiontalous kohti tasapainoa järkevällä sopeutuksella, ei äkkinäisillä leikkauksilla sosiaaliturvaan.
Torjutaan harmaata taloutta ja veronkiertoa.
Ei toteuteta veronalennuksia velaksi.
Nostetaan työllisyysastetta.

STOP ILMASTONMUUTOKSELLE

Ollaan edelläkävijä vihreässä siirtymässä
Säilytetään metsät hiilinieluina ja luonto monimuotoisena.
Pidetään kiinni hiilineutraalisuustavoitteesta.
Karsitaan ympäristölle haitallisia yritystukia.
Vähennetään kulutusta, valmistetaan ja ostetaan kestäviä tuotteita, kehitetään kiertotaloutta.
Hankitaan puhdas omatunto teoilla, ei rahalla.

HYVINVOINTIA KAIKEN IKÄÄ

Ehkäistään syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Arvostetaan ikäihmisiä ja huolehditaan heistä, tuetaan nuoria.
Turvataan hyvät julkiset SOTE-palvelut.
Pidetään huolta kaikkien oikeudesta hyvään elämään.
Huolehditaan siitä, että palkka riittää kohtuulliseen toimeentuloon.

REILU TYÖELÄMÄ – KAIKKIEN ETU

Pidetään kiinni yleissitovuudesta
Ei huijata ihmisiä pakkoyrittäjyyteen.
Kriminalisoidaan alipalkkaus.
Autetaan myös heikommassa työmarkkina-asemassa olevia työllistymään.
Kehitetään työelämää sopimalla, ei sanelemalla.

Vaalihäirintää

Kirjoittanut Ulla Kaukola 21.3.2023 & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Näissä vaaleissa on käytössä v-tyyli: viha, vähättely ja vääristely – ja se kohdistuu erityisesti naisiin. Omalta osaltanikin olen päässyt siitä osalliseksi.

Lue tämä YLEn juttu, olen siinä mukana haastateltavana.

Tarvitaan tuulivoimalaki

Kirjoittanut Ulla Kaukola 17.3.2023 & sijoitettu kategoriaan Blogi, Yleinen.

Kannatan tuulivoimaa, sillä fossiilisesta energiasta on päästävä eroon mahdollisimman pian. Mutta ei tuulivoimaa voi puskea läpi diktatorisesti, vähät välittämättä mm. kunnallisesta päätöksentekoprosessista ja demokratiasta. Näin nyt tehdään, valitettavasti. Ainakin maakunnallinen sähköyhtiö Suur-Savon Sähkö puskee läpi hankettaan mm. Luhangassa vähät välittämättä luonnosta ja kunnallisesta päätöksentekoprosessista. Kunnanjohtajallakin on kolmoisrooli: hän on paitsi kunnanjohtaja, niin myös Suur-Savon Sähkön hallituksen jäsen ja vieläpä omistaa maata kaavaillulla tuulivoima-alueella, mikä tarkoittaa, että hänellä on mahdollisuus rahallisiin korvauksiin. Hän on sekoittanut omat roolinsa täydellisesti ja saanut koko pienen kunnan sekaisin.

Kaikki alkoi lokakuussa 2022, kun aivan vahingossa kuulin, että Luhangan kunnanhallitus päätti, että kuntaan aletaan suunnitella osayleiskaavaa, joka mahdollistaa jopa seitsemän tuulivoimalan (korkeus 300 metriä) rakentamisen. Ihmettelin, että näin suuresta asiasta ei ollut ollut mitään puhetta aiemmin. Menin kunnan sivuille ja luin esityslistoja pöytäkirjoja. Sieltähän alkoikin paljastua kaikenlaista. Oikein demokratian irvikuva.

Kaikki tämä on saanut minut miettimään, että tulevan eduskunnan olisi syytä säätää tuulivoimalaki. Meidän pitäisi laaja-alaisemmin pohtia, kuinka tuulivoimaa rakennetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi sekä hyvää hallintotapaa ja kuntademokratiaa kunnioittaen. Nyt liian montaa hanketta ohjaavat pelkät markkinat ja ahneus. Ja se ei ole tuulivoiman kannalta ollenkaan hyvä asia. Maakuntien ohjeistukset ovat erilaiset ja ongelmat voivat kasautua erityisesti maakuntien rajoille.

Tässä koottuna aiemmat juttuni asiasta.

Kunnanjohtajan kaksoisrooli osa 1

Kunnanjohtajan kaksoisrooli osa 2

Tuulivoimaa kyllä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä

Vetoomus Keski-Suomen maakuntahallitukselle.

Ilmianna opettaja osa 2

Kirjoittanut Ulla Kaukola 9.3.2023 & sijoitettu kategoriaan Blogi, Yleinen.

Koulun toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja suunnitelmat, eivät mielipiteet. Sen hyväksyminen on joillekin vaikeaa. Uusin tapaus on Salosta helmikuulta 2023:

Koulun käsityötunnilla oli tehtävä, jossa tarkoituksena oli suunnitella kangaskassi. Oppilas on tehnyt paperille suunnitelman kassista, jossa sateenkaarivärien päälle on piirretty iso rasti ja sen alle kirjoitettu teksti ”sukupuolia on vain kaksi”. Opettaja on kieltänyt oppilasta tekemästä suunnitelman mukaista kassia, ja tästä päätöksestä on alkanut oppilaan huoltajan ja opettajan välinen kiivas viestittely. Koulu ei suostunut myöskään ehdotukseen, jossa kassin teksti olisi ollut muodossa ”sukupuolia on kaksi”.

Koulu pyysi tasa-arvovaltuutetulta varmistusta sille, oliko se toiminut oikein. Tasa-arvovaltuutettu totesi ratkaisussaan, että tasa-arvolain mukaan opetuksen järjestäjällä on velvollisuus ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää ja että koululla on ollut tasa-arvolain nojalla paitsi oikeus myös velvollisuus kieltää oppilastyö, joka on sisältänyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjivän ja loukkaavan viestin”. (Helsingin Sanomat 8.3.2023)

Jutusta paljastui vielä lisää yksityiskohtia. Salon Seudun Sanomat kertoo, kuinka isä uhkasi alakoulun rehtoria rikosilmoituksella, jos hänen lapsensa ei saa tehdä kangaskassia. Hän myös tarjosi vaihtoehdoksi lauseita: ”Mies ei saa maata miehen kanssa, niin kuin naisen kanssa. Se on iljettävää.” Isä painosti koulua ja tuli ainakin kerran seuraamaan rehtorin pitämää oppituntia. Tapaukseen liittyy myös myös oppilaan kouluun tuoma kuvataidetyö, jonka aiheeksi oli annettu moderni taide. Tussilla tehtyyn työhön oli kirjoitettu mm. tekstit: ”Homous on synti” ja ”Kieltäkää abortti”.

Tämä tapaus toi mieleeni tapauksen kolmen vuoden takaa. Silloin perussuomalaiset pyrkivät vaikuttamaan kouluun ja kehottivat ilmiantamaan opettajia. Lue alla:

Keskiviikkona 13.1.2021 perussuomalaiset nuoret julkaisivat Facebook-päivityksen, johon ei voi suhtautua huumorilla eikä sitä voi sivuuttaa vitsinä. He kysyivät postauksessaan ”onko sinun koulussa perussuomalaisiin suhtauduttu eri tavalla kuin muihin puolueisiin? Käsitteleekö opettajasi puolueita tasavertaisesti, vai näkyykö asenne ja oma poliittinen suunta opetuksessa? Kerro meille kokemuksesi!”

Kuvakaappaus postauksesta blogin lopussa.

Perussuomalaisten nuorten viestin jakoi omalla FB-sivullaan puolueen kansanedustaja Jani Mäkelä, joka kehotti raportoimaan puolueelle, jos törmää koulussa perussuomalaisten vastaiseen politikointiin.

Tämäkin postaus kuvakaappauksena blogin lopussa.

Kaksi vuotta sitten Saksassa oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle-puolueen (AfD) Hampurin piiri kehitti nettisovelluksen, jolla pystyi ilmiantamaan opettajia, jotka suhtautuivat kriittisesti puolueeseen. Silloinen Saksan oikeusministeri Katarina Barley kommentoi, että ”järjestäytynyt ilmianto on diktatuurin työkalu. Puolue, joka ryhtyy opettajien ilmiantamiseen ja julkiseen syyttelyyn, kertoo paljon puolueen omasta demokratiakäsityksestä”.

Saksan Opettajien ammattiliitto GEW puhui suoraan natsimenetelmistä: ”Tällaisia menetelmiä oli myös natsismin ja stalinismin aikana”.

Jo pari vuotta sitten perussuomalaisten silloinen kansanedustaja Laura Huhtasaari syytti kouluja vihapuheen lietsonnasta. Hän kirjoitti Twitterissä:

”Useat opiskelijat ovat ottaneet minuun yhteyttä ja kertoneet, kuinka koulujen opettajat vihapuhuvat ja lietsovat ja kannustavat vihaan demokraattisesti valittuja poliitikkoja kohtaan. Tätä tapahtuu peruskoulussa ja lukiossa”.

Huhtasaari julkaisi ilman lupaa kuvia lasten kantaa ottavista piirustuksista, koulun nimen, jossa ne on tehty ja lasten etunimet. Kyseisen koulun rehtori kertoi, että koulu ja opettajat joutuivat syytösviestien kohteeksi Huhtasaaren Twitter-viestin takia. Rehtori kertoi silloin: ”On kommentoitu opettajien asenteellisuudesta. On syytetty vihervasemmistolaisuudesta ja äärilaidasta toiseen. Kouluun on tullut muun muassa syytöksiä aivopesusta ja jihadismista.”

Koulujen päivittäinen työ ei kuulu poliitikoille. Koulujen opetusta ohjaavat Opetushallituksen hyväksymät opetussuunnitelman perusteet sekä paikalliset opetussuunnitelmat.

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa kerrotaan opetuksen tehtävistä ja tavoitteista mm. seuraavaa:

”Opetus edistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusopetus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen ja puolustamiseen.”

”Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta”.

”Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa”.

Opetuksella on myös tavoitteita: Muun muassa näin sanotaan perusopetuslain pykälässä 2:

”Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnssa sekä oppilaiden edellytyksiä osallitustua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.”

Ilmaisuvapaus ei tarkoita sitä, että saa sanoa mitä tahansa, eikä puolueettomuus tarkoita sitä, ettei saa sanoa mitään.

Myös puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho otti kantaa asiaan:

Asia on niin, että opetussuunitelma ja perusopetuslaki määräävät opettajan työtä peruskoulussa. Jos opettaja ei näitä noudata, niin se on ihan muun tahon asia kuin minkään puolueen. Tiedoksi myös kansanedustajille Jussi Halla-aho ja Jani Mäkelä (blogannut minut Twitterissä).

Tuulivoimaa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä

Kirjoittanut Ulla Kaukola 5.3.2023 & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Suomen on tärkeä päästä eroon fossiilisesta energiasta ja siihen tuulivoima tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon. Vuonna 2022 Suomen sähköstä tuotettiin 14 % tuulivoimalla. Energiateollisuuden arvio on, että vuonna 2030 tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on jo 50 %. Mutta kaikessa hyvässä on aina jotain ikävääkin. Monia tuulivoimateollisuuden hankkeita ajetaan eteenpäin niin kovalla vauhdilla, että kuntademokratia ja hyvä hallinto unohtuvat. Esimerkkinä vaikkapa Suur-Savon Sähkön Luhankaan ajama tuuliteollisuusalue, jota on viety eteenpäin kuntalaisilta ja mökkiläisiltä salassa. Katso aiemmat kirjoitukseni aiheesta:

Kunnanjohtajan kaksoisrooli

Kunnanjohtajan kaksoisrooli osa 2

Keski-Suomen maakuntakaava 2040 -selvityksen yhteydessä tehty tuulivoiman sosiaalisen hyväksyttävyyden tutkimus toteaa, että ”… kuntalaisten kokemukset puutteellisesta avoimuudesta ja osallistamisesta ovat omiaan rapauttamaan luottamusta kuntien päätöksentekoon tuulivoimaan liittyvissä kysymyksissä”.

Oleellista olisikin, että maakunnat määrittelisivät maakuntakaavoissa sekä mahdolliset tuulivoimapuistoalueet että hiljaiset alueet. Sen vuoksi, että maakuntaliitot pystyvät katsomaan asiaa laajemmin kuin yksittäinen kunta. Erityisen tärkeää tämä olisi maakuntien rajalla. Esimerkiksi Keski-Suomen maakunta-alueelle merkitty hiljainen alue pysähtyy kuin seinään Päijät-Hämeen rajalla – mutta vain kartalla, ei luonnossa.

Vierailin juuri Norjan Bergenissä. Kysyin, ovatko bergeniläiset ajatelleet sijoittavansa tuulivoimaloita ympäröiville vuorille. Sain paheksuvan katseen ja vastauksen, että Bergenissä tuulivoimaloita ei sijoiteta alueille, jotka ovat kuntalaisille tärkeitä virkistysalueita.

Kaipasin Suomeenkin laaja-alaisempaa pohdintaa siitä, kuinka tuulivoimaa rakennetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi sekä hyvää hallintotapaa ja kuntademokratiaa kunnioittaen. Nyt liian montaa hanketta ohjaavat pelkät markkinat. Olisiko tulevan eduskunnan syytä säätää tuulivoimalaki?

Ei ole älyä – kuinka turvaamme myös ei-digitaaliset palvelut?

Kirjoittanut Ulla Kaukola 27.2.2023 & sijoitettu kategoriaan Blogi, Lehtikirjoituksia, Yleinen.

(Vantaan Sanomat 4. – 5.3.2023)

Tällä hetkellä noin viidennes väestöstä on yli 65-vuotiaita, parinkymmenen vuoden kuluttua yli kolmannes. Muistisairaita on jo 200 000 ja jatkossa vielä enemmän, kun väestö ikääntyy. Kuinka turvaamme niiden ihmisten palvelut, joilla ei ole taitoa tai rahaa käyttää digitaalisia palveluita? Oma iäkäs läheiseni ei ole vielä koskaan päässyt esimerkiksi Omakantaan, koska hänellä ei ole älypuhelinta, tai älyä, kuten hän itse sanoo, ja pankin tunnuslukutaulukko ei kelpaa palveluun tunnistautumiseen.

Näin vaalien alla yksi yleisimmistä teemoista, joista ikäihmiset tulevat puhumaan on digisyrjäytyminen. Kaikilla ei ole joko osaamista käyttää tai rahaa ostaa laitteita. Osa kertoo tuohtuneena, että heitä kohdellaan hupsuina, vaikka he ovat täysissä sielun ja ruumiin voimissa, ainoa ongelma on, etteivät omista älypuhelinta. Yritykset rahastavat paperilaskuista ja pankit niiden maksamisesta. Pysäköinnin maksaminen on mahdotonta ilman älypuhelinta.

Palveluita kehitetään keskiluokkaisen ja keski-ikäisen ehdoilla, joilla on varaa uusia laitteitaan ja osaamista käyttää niitä. Tarvitsemme lainsäädäntöä, joka pakottaa sekä julkisen sektorin että erityisesti yksityisen ottamaan huomioon myös ne ihmiset, joilla ei ole digilaitteita.