• Etusivu
  • Kirjoittaja:Ulla Kaukola
    • (Sivu 3)

Ulla Kaukola

Evästykseni Vantaan 2025-budjettiin

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Kävimme valtuuston kokouksessa 20.5. lähetekeskustelun vuoden 2025 budjetista. Alla oma puheenvuoroni, jonka voit myös kuunnella youtube-linkin kautta.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut

Nostan esille kolme asiaa, joissa meidän olisi hyvä onnistua ensi vuonna.

Ensimmäisenä työllisyyden hoito. TE-uudistus antaa kunnille vastuun työllisyyden hoitamisesta. Meillä on 16 000 työtöntä. Heistä yli 5 000 on pitkäaikaistyöttömiä ja noin 1 500 alle 25-vuotiaita. Avoimien työpaikkojen määrä on lähes puolittunut kahden vuoden takaisesta. Tämän vuoden budjettiin saimme SDP:n aloitteesta osaamistakuun. Odotammekin, millaisen osaamistakuun Varia ottaa käyttöön ammatillisen koulutuksen perustutkinto-opiskelijoilleen. Osaamistakuu voisi hyvin toteutettuna olla tehokas tapa puuttua erityisesti ammatillisen koulutuksen käyneiden nuorten parempaan työllistymiseen.

Toiseksi yhteistyö Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa. Meidän täytyy pystyä asettamaan hyvinvointialueen kanssa yhteisiä tavoitteita ja myös seuraamaan niiden toteutumista. Vaikka organisaatiot ovat erilliset, niin ne pitävät huolen samoista asukkaista.

Jotta pystymme pureutumaan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen, niin työttömien on päästävä sujuvasti hyvinvointialueen puolelle terveystarkastuksiin ja työkyvyn arviointiin.

Jotta NEET-nuorten määrää saadaan laskettua, on ehkäisevän ja etsivän työn toimittava, erityisesti päihdetyön.

Jotta opettaja voi keskittyä opettamiseen, on yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön koulussa toimittava. Yhteistyö kaupungin ja hyvinvointialueen välillä on asia, jossa tarvitsemme myös vahvaa poliittista ohjausta ja seurantaa.

Kolmantena nostan esille kaupunkikeskustojen kehittämisen, joka on yksi tämän valtuustokauden strategisista painopisteistä, mutta joka ei kaikilta osin ole edennyt. Olemme itse määritelleet strategiassamme, että kukoistavan kaupunkikeskustan tunnistaa nopeasti: asukkaat ja yritykset viihtyvät siellä.

Asukkaat toivovat kaupunkikeskustan olevan siisti ja hyvin hoidettu. Siisteys luo viihtyisyyttä ja turvallisuutta, saa aikaan hyvän kierteen. Ei voi olla niin, että kivetykset ovat korjaamatta kuukausitolkulla ja joka puolella hieman repsottaa. Strategiassa mainitut kunnossapitotiimit pitäisi nyt saada organisoitua ennen kuin valtuustokausi loppuu. Myös kaupunkikeskustojen kehittämisessä yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on aivan oleellista. Pitää pystyä yhdessä sopimaan, minne mm. päihteidenkäyttäjien tarvitsemat palvelut sijoitetaan niin, että ne ovat käyttäjille hyvin saavutettavissa, mutta eivät kasaudu vierekkäin samalle alueelle.

Arviointikertomus

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.5. oli käsittelyssä tarkastuslautakunnan tekemä arviointikertomus. Tässä oma puheenvuoroni, jonka voit myös kuunnella youtube-linkin kautta.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut,

kiitos tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksesta. Se on selkeä, mielenkiintoinen ja helppolukuinen. Luettavuudeltaan erinomainen ja myös kielellisesti huolellisesti tehty. Yksi toive minulla on kertomuksen saamiseksi vielä helppolukuisemmaksi. Olisiko mahdollista saada sähköiseen versioon sisäiset linkit, silloin kun viitataan johonkin arviointikertomuksen aiempaan tai tulevaan kohtaan?

Tarkastuslautakunta on tarttunut ajankohtaiseen aiheeseen, nimittäin yhdyspintayhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa. Se on teema, johon lautakunta toivottavasti palaa myöhemminkin. Yhdyspintoja on tunnistettu jo 140 kappaletta. Tästä yhdyspintojen runsaasta lukumäärästä voi päätellä, että yhteistyön onnistuminen kaupungin ja hyvinvointialueen välillä on erittäin oleellista.

Opiskeluhuollon palveluiden osalta arviointikertomuksessa todetaan, että lakisääteiset palvelut toimivat hyvin, mutta tehtävää on vielä ei-lakisääteisen yhteistyön rakenteiden valmistelussa, tietojärjestelmien käytössä ja erityisesti käyttöoikeuksien jakamisessa. Lautakunta toteaa suosituksenaan, että nyt luodut yhteistyörakenteet antavat mahdollisuudet rakentaa jatkossa yhteisiä mittareita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja näiden pohjalta asettaa käytännön tason tavoitteet, joilla ohjataan toimintaa niin, että organisaatioiden palvelut tukevat toisiaan.

Hieman huolestuttavaa on se, että esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön osalta on syntynyt tilanne, jossa laki velvoittaa kunnalle ehkäisevään päihdehuoltoon liittyviä tehtäviä, mutta resurssi on siirtynyt kokonaisuudessaan hyvinvointialueelle. Ehkäisevän päihdehuollon työnjakoa kunnan ja hyvinvointialueen kesken on selkeytettävä ja parannettava. Moniammatillisen ja organisaatiorajat ylittävän yhteistyön tärkeys korostuu entisestään. Tarkastuslautakuntakin korostaa, että kaupungin ja hyvinvointialueen yhteistyössä tärkeää on saada muodostettua kaupungin ja hyvinvointialueen palveluista ja palveluverkosta toimiva kokonaisuus. Ja lisään vielä itse: kokonaisuus, joka palvelee asukasta niin, että asukas saa sujuvasti tarvitsemansa palvelut ilman että hänen tarvitsee miettiä, kuka palvelun tuottaa.

Vantaalla taattava toisen asteen koulutus täysin maksuttomana 

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Valtuustoryhmämme jätti 22.4.2024 valtuustoaloitteen siitä, että Vantaalla on taattava toisen asteen koulutus täysin maksuttomana huolimatta maan hallituksen tekemistä päätöksistä.

Hallitus on sopinut kehysriihessä leikkauksista toisen asteen koulutukseen. Toimenpiteellä tavoitellaan vain 12 miljoonan euron vuosittaista säästöä valtakunnallisesti, mutta sen vaikutukset opiskelijoille ovat kohtuuttomat.  

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä edellyttää, että nuorilta ei leikata koulutuksesta ja pitää välttämättömänä, että Vantaa pyrkii vaikuttamaan maan hallitukseen ja valtiojohtoon ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden turvaamiseksi sekä toisen asteen koulutusleikkausten estämiseksi. 

Aloitteen taustaa: 

Hallituksen ajamien koulutusleikkausten toteutuessa toisen asteen koulutus olisi täysin maksuton vain oppivelvollisuusikäisille, eli alle 18-vuotiaille opiskelijoille.  

Oppivelvollisuus laajennettiin 18 ikävuoteen saakka vuonna 2020. Lain perusteluissa todettiin: ”Esityksen tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa sekä varmistaa jokaiselle nuorelle mahdollisuus toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Esityksen tavoitteena on osaltaan tukea työllisyysasteen nostamista.”  

Samassa yhteydessä säädettiin olemassa olevaa tilannetta laajemmasta maksuttomuudesta toisen asteen koulutuksessa. Lainmuutosten tavoitteena on ollut nostaa koulutustasoa, varmistaa jokaiselle nuorelle mahdollisuus toisen asteen koulutuksen suorittamiseen sekä työllisyysasteen nostaminen.  

Koska nuorille tuli velvollisuus hakea ja osallistua toisen asteen koulutukseen, turvattiin heille samalla oikeus maksuttomiin oppikirjoihin, oppimateriaaleihin ja työvälineisiin sekä maksuttomaan kouluruokailuun. Nyt hallitus esittää, että tämä oikeus katkaistaan nuorilta sen vuoden lopussa, kun he täyttävät 18 vuotta.  

Leikkaukset lisäävät syrjäytymisriskiä ja vaarantavat osaamistason kasvun 

Maksuttomuuden katkaiseminen 18 vuoden ikään kesken tutkinto-opintojen ei edistä toisen asteen koulutuksen loppuun saattamista ja on myös hallinnollisesti ongelmallinen. Hallitusohjelmaan on kirjattu mm. sääntelyn purkamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Maksuttomuuden purkaminen toimii kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan.   

tuottaisi mm. hinnoitella toisen asteen opiskelijoiden käytössä olevien koulutuksen järjestäjien omistamien tietokoneiden ja lisenssien käyttö. Opiskelijat kokisivat varmasti tilanteen myös hyvin epäoikeudenmukaisena. 

Mikäli maksuttomuusperiaate puretaan, riski toisen asteen koulutuksen keskeyttämiseen heti 18 vuoden iän täyttyessä kasvaa huomattavasti. Tämä ei palvele nuorten oman uran ja elämänpolun rakentamista eikä myöskään koulutus- ja työllisyyspoliittisia tavoitteita. Säästöt myös vaarantaisivat tavoitteen purkaa sukupolvista alhaisen koulutustason periytymistä. 

Koulutuksen järjestäjien tulisi erotella toisen asteen opiskelijat iän perusteella, luoda uusia järjestelmiä maksujen perintään sekä valvontaan. Tämä todennäköisesti aiheuttaa kustannuksia. Lisäksi haasteita tuottaisi mm. hinnoitella toisen asteen opiskelijoiden käytössä olevien koulutuksen järjestäjien omistamien tietokoneiden ja lisenssien käyttö. Opiskelijat kokisivat varmasti tilanteen myös hyvin epäoikeudenmukaisena. 

Mikäli maksuttomuusperiaate puretaan, riski toisen asteen koulutuksen keskeyttämiseen heti 18 vuoden iän täyttyessä kasvaa huomattavasti. Tämä ei palvele nuorten oman uran ja elämänpolun rakentamista eikä myöskään koulutus- ja työllisyyspoliittisia tavoitteita. Säästöt myös vaarantaisivat tavoitteen purkaa sukupolvista alhaisen koulutustason periytymistä. 

Vantaalla varmistettava koulutuksen maksuttomuus  Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Vantaan kaupunki takaa toisen asteen maksuttomuuden kaikille oppivelvollisuusikäisenä ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen aloittaneille, sen vuoden loppuun saakka, jona nuori täyttää 20 vuotta. Esitämme myös, että kaupunki varaa tarkoitukseen tarvittavan riittävän määrärahan edelleen talousarvioon huolimatta mahdollisista valtiovallan säästötoimista ja päätöksestä rajata maksuttomuutta.

Eläkkeistä ei pidä leikata

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Yleinen.

Suomessa on noin 1,5 miljoonaa eläkeläistä. 25% eläkeläisistä saa bruttona alle 1 250€ ja vain 2 %:lla eläkeläisistä eläke on yli 5 000€. Työeläkkeet ovat kahtena viime vuonna poikkeuksellisesti nousseet palkkoja enemmän, pitkällä aikavälillä tilanne on kuitenkin toinen. Vuosina 1995-2022 reaalinen nousu palkoissa oli 38 %, eläkkeissä vain prosentin (HS 13.10.2023).

Naisten keskieläke on 1 779 e, miesten 2 216 e (HS 12.4.) Pientä työeläkettä saavat erityisesti iäkkäät naiset. Leskeneläkettäkään ei tule, jos edesmennyt puoliso on ollut yhtä pienituloinen. Erityisen vaikeassa asemassa ovat pientä eläkettä saavat, jotka asuvat taantuvalla paikkakunnalla, sillä vanhuudenturvaksi hankittua asuntoa ei saa myydyksi edes pilkkahintaan, koska kukaan ei sitä osta.

Orpon hallitus on jo jäädyttänyt eläkeläisten asumistuen indeksit ja lääkekorvauskattoa on nostettu. Hallitus suunnittelee korotuksia terveydenhuollon palvelumaksuihin ja lääkkeiden alviin. Nämä kaikki kohdistuvat  eläkeläisiin. Pienistä eläkkeistä ei voi enempää veroa maksaa ja eläkeläiset, joiden eläke on yli 47 000 e/vuosi, maksavat jo raippaveroa. Annetaan eläkkeiden olla rauhassa sekä veronkorotuksilta että indeksileikkauksilta.

Bisnes ei sovi vanhustenhoitoon

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Yleinen.

Kuuntelin pääministerin haastattelutunnin 7.4.2024. Toimittaja kysyi pääministeri Orpolta, mitä hallitus aikoo tehdä sote-alan henkilöstömitoituksille? Pääministeri kertoi, että kaikki normitukset, mukaan lukien hoitajamitoitus käydään läpi ja että normitusta on pakko vähentää. Toimittaja jatkaa kysymällä, oliko virhe tehdä lakiin sitovat mitoitukset? Ja pääministeri jatkaa, että on ollut jo vuosia hyvin kriitiinen korkeisiin hoitajamitoituksiin. Kun hoitajia ei ole, niin se on johtanut siihen, että hoitajapula on vain kasvanut. Pääministeri toteaa, että ”Meidän pitää huolehtia siitä, että ihmiset saavat hyvää hoitoa ja että meillä on riittävästi henkilökuntaa, mutta nämä sitovat lakisääteiset normit – ja liian korkealle viritettynä – itse asiassa vaikeuttavat kokonaisuutta.”

En ymmärrä, kuinka Orpo takaa vanhuksille hyvän hoidon ja riittävän määrän henkilökuntaa tekemään työtä ilman hoitajamitoituksia. Hoitajamitoituksethan oli säädettävä juuri sen vuoksi, että vanhusten hoiva erityisesti yksityisissä hoivakodeissa oli surkeaa. Meistä jokainen muistaa vuoden 2019 tapahtumat yksityisessä Esperi Caren Ulrika-hoivakodissa Kristiinankaupungissa. Vanhusten perushoito ei ollut asianmukaista: haavahoitoja ei ehditty tehdä, suihkutuksia ehdittiin hoitaa vain kerran viikossa, lääkehoidossa tapahtui lukuisia virheitä jne. Henkilökuntaa oli yksinkertaisesti aivan liian vähän.

Esperi Care oli vain jäävuoren huippu. Ongelmakohteita tuli jatkuvasti lisää. Erityisen paljon ongelmia oli yksityisissä hoivakodeissa. Ylen A-studio selvitti vuoden 2019 alussa Esperin, Attendon ja Mehiläisen hoivakotien toimintaa, koska ne olivat suurimmat yksityiset toimijat hoivabisneksessä. Tiedot pohjautuivat aluehallintovirastojen hoivakoteihin tehtyihin valvontapäätöksiin vuosilta 2016–2018. Yli puolet kaikkiaan 78 valvontapäätöksestä velvoitti korjaamaan jotakin epäkohtaa tai epäkohtia.

Yhä usemman yksityisen vanhusten hoivakodin ongelmina oli, että lääkehoitoon osallistuneilla henkilöillä ei ollut asianmukaisia lupia, osaa työntekijöistä ei ollut terveydenhuollon ammattirekisterissä, hoivakodissa oli likaista ja asukkaita oli kohdeltu kaltoin. Vakavin asia oli kenties se, että asiakasturvallisuus oli vaarantunut, koska työntekijöitä ei ollut tarpeeksi: työvuoroissa oli toisinaan vain yksi työntekijä, vaikka hoivakodissa on 30 asukaspaikkaa. Työvuorolistaalla saattoi olla hoitajia, joista kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan. Suomen kieleen syntyi uusi sana: haamuhoitaja, jolla tarkoitettiin työntekijää, joka oli merkitty työvuorolistaan, mutta joka ei todellisuudessa ollut työvuorossa paikalla.

Rikkana rokassa olivat vielä uutiset, joissa kerrottiin, että suurten terveysjättien voitot valuivat veroparatiiseihin, eivätkä jääneet hyödyttämään yhteiskuntaamme.

Sipilän- Orpon -hallituksen tavoitteena oli leikata vanhustenhoidosta 70 miljoonaa euroa. Tavoitteena oli laskea vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitusta 0,5:stä 0,4 :ään. Tästä aiheutui voimakas julkinen keskustelu, eikä sitä toteutettu. Sitä huolimatta Sipilän-Orpon hallitus teki yli 30 miljoonan euron leikkauksen vanhustenhoitoon.

Marinin hallitus nosti hoitajamitoitusta asteittain niin, että joulukuun 2023 alussa mitoitus olisi ollut 0,7. Kesällä 2024 aloittanut Orpon hallitus päätti kuitenkin, että mitoitus pidetään hallituskauden ajan 0,65:ssa ja se nousee 0,7:aan vasta vuoden 2028 alussa.

Yksinkertaistettuna hoitajamitoitus: 0,7 (suluissa 0,5) tarkoittaa 28-paikkaisessa vanhustenhuollon yksikössä joka päivä päivävuorossa 6 (4) hoitajaa, iltavuorossa 5 (3) hoitajaa ja yöllä 2 (2).

Nyt Orpon hallitus harkitsee hoitajamitoituksen tuntuvaa höllentämistä 0,55 työntekijään vanhusta kohden. (HS 9.4.2024) 0,55-mitoitus tarkoittaisi merkittävää heikennystä vanhustenhoitoon. Kuinka Orpo aikoo varmistaa, että vanhukset saavat hyvää hoitoa ja että henkilökuntaa on riittävästi? Vai olemmeko jälleen kohta tilanteessa, jossa vanhusten hoiva on bisneksen armoilla?

Yhteinen ateria yhdistää

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu, Lehtikirjoituksia.

Vantaan Sanomat 10.4.2024

Osallistuin maaliskuussa kahteen yhteisölliseen ruokailuun ja vaikutuin siitä, kuinka yhteinen ateria voi yhdistää eri taustoista tulevia ihmisiä ja lisätä keskinäistä ymmärrystä. Hämeenkylän kirkolla Yhteisen pöydän keittolounaalla oli yli 100 ruokailijaa vauvoista ikäihmisiin. Ruokailun jälkeen halukkailla oli mahdollisuus osallistua toiselle yhteiselle aterialle – ehtoolliselle. Yhteinen pöytä on tulosta Vantaan kaupungin ja seurakuntayhtymän pitkäaikaisesta yhteistyöstä yhteisöllisyyden lisäämiseksi, leipäjonojen lyhentämiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi. Toiminnassa on mukana myös yrityksiä, yhdistyksiä ja runsaasti vapaaehtoisia. Jokainen on tervetullut ruokailemaan yhdessä ja tutustumaan muihin. Nimiä ja taustoja ei kysellä.

Toinen tilaisuus oli Vantaan kaupunginjohtajan järjestämä ramadanin ajan iftar-illallinen, jossa oli mukana edustajia eri uskonnollisista yhteisöistä ja maahanmuuttajajärjestöistä. Oli mielenkiintoinen ja mukava ilta. Ja somalialiset sambusa-piiraat olivat herkullisia.

Vantaan Sanomat uutisoi Länsimäen koulun järjestämästä iftar-illallisesta koulun islaminuskoisille lapsille ja heidän perheilleen (VS 27.3.) Illallinen toteutettiin nyyttäriperiaatteella ja osallistujien määrä oli iloinen yllätys. Tapahtuma oli rehtorin mielestä selvästi mieluinen ja seuraavalla kerralla mukaan kutsutaan koko koulu, mikä onkin erinomainen ajatus. Toivottavasti muutkin kaupungin koulut innostuvat yhteisestä iftar-illallisesta.

Olen asunut Vantaalla 30 vuotta, ja sinä aikana Vantaasta on kasvanut Suomen monikulttuurisin kaupunki. Valitettavasti kovinkaan monella ei ole luonnollista paikkaa oppia tuntemaan eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä, siksi tarvitsemme tällaisia järjestettyjä tilaisuuksia. Ruoan äärelle on helppo kokoontua – yhteinen ateria yhdistää.

Miksi ammatillinen koulutus on perussuomalaisten hampaissa?

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu, Yleinen.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja, että koulutuksen on oltava erityissuojelussa seuraavalla vaalikaudella.

– Olen käyttänyt sellaista termiä, että vaikka tulee vaikeat ja tiukat ajat, koulutuksen pitää olla erityissuojelussa, koska meidän on pidettävä kaikki mukana ja pidettävä yllä Suomen korkeaa koulutustasoa, Orpo sanoi Akavan vaalipaneelissa. (Verkkouutiset 18.1.2023)

Eipä ole Orpo pääministerinä tuota lupaustaan pitänyt, sillä koulutukseen on jo kohdistettu leikkauksia ja lisää ollaan kohdistamassa. Eilen 29.2.2024 valtiovarainministeri Riikka Purra ehdotti, että ammatillista koulutusta lyhennettäisiin vuodella, ei säästötoimena vaan koulutusparannuksena, mikä oli kaikkein huvittavinta.

– Vuosia on jo kuultu, kuinka erittäin harvaksi päässyt lähiopetus aiheuttaa nuoren tippumista amisrattaista. Syrjäytyminen on helppoa, kun koulussa ei tarvitse käydä. Miten siinä oppisikaan. Työmarkkinat eivät aukea välttämättä edes valmistumisen jälkeen, Purra kirjoittaa X:ssä. (Iltalehti 29.2.2024.)

Eikö Purra muista, mitä tapahtui Sipilän hallituksen aikana, jolloin perussuomalaiset olivat hallituksessa? Ammatillisesta koulutuksesta leikattiin yli 200 miljoonaa ja 1 600 opettajaa sai potkut. Samalla toteutettiin ammatillisen koulutuksen reformi, jossa opetusta siirrettiin yhä enemmän oppilaitoksista yrityksiin. Sellaista sanaa kuin lukujärjestys ei oikein saanut edes käyttää. Opiskelun piti olla yksilöllistä ja jokaisen piti pystyä valmistumaan, milloin itse haluaa.

Oppimisen sijaan alettiin puhua osaamisesta. Opettajista tuli osaamisen ja oppimisen ohjaajia, joiden tehtävänä on ”rakentaa yhteyksiä työelämän oppimispaikkoihin”. Reformi teki ammatillisesta koulutuksesta riippuvaisen elinkeinoelämän toimijoista – ja osittain työnantajien hyväntahtoisuudesta. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan saaneetkaan työssäoppimispaikkoja. Työelämä odotti entistä itsenäisempiä ja valmiimpia työssäoppijoita, mutta samaan aikaan yhä useammalla oppilaalla oli vaikeuksia pysyä mukana. (Helsingin Sanomat 16.3.2021.) Hyvät oppilaat löysivät työssäoppimispaikan, heikommat eivät. Opiskelijalle ei enää taattu tiettyä tuntimäärää opetusta, vaan opintosuorituksia arvioitiin ainoastaan osaamisen perusteella. Työelämätaitojen opiskelu siirtyi luokkahuoneista työpaikoille. Opettajien mielestä nuorten valmius siirtyä koulunpenkiltä työelämään oli kolme vuotta reformin alkamisen jälkeen entistä heikompi. (Iltasanomat 6.9.2021)

Jo reformia valmisteltaessa nousi huoli paljon tukea tarvitsevista oppilaista. Vuonna 2015 nuorten ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 18 prosenttia oli erityisopiskelijoita. Syitä erityisopetuksen tarpeeseen oli monia: lukemiseen liittyvät vaikeudet, mielenterveysongelmat, elämänhallinnan pulmat ja adhd (HS 4.11.2017). Huolet osoittautuvakin todeksi, kuten Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi ammatillisen koulutuksen reformia koskevassa tarkastuskertomuksessaan vuonna 2021. Erityisen tuen opiskelijoille oli vaikea löytää työelämän oppimispaikkaa siitä yksinkertaisesta syystä, että työpaikoilla ei ollut osaamista heidän ohjaamiseensa. (Valtiontalouden tarkastusviraston arviointikertomus 2021.)

Marinin hallitus lisäsi pysyvästi ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja sääti, että opiskelijan tulee saada opetusta vähintään 12 tuntia/osaamispiste. Sekin on vielä kovin vähän.

Eduskuntavaalien jälkeen keväällä 2023 valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä toivoi uuden hallituksen lyhentävän toisen asteen ammatilliset perustutkinnot kaksivuotisiksi ja poistavan yhteisten tutkinnon osat osasta tutkintoja.  (YLE 21.4.2023). Tähän ehdotukseen valtiovarainministeri Purra on jälleen palannut. Kyse ei ole mielestäni todellakaan ole parannuksesta, vaan tarkoituksena on leikata ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoonaa, mikä vastaisi noin 1 500 opettajan palkkakustannuksia.

Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Perustutkinnot muodostuvat pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista. Pakollisilla tutkinnon osilla varmistetaan, että opiskelija saavuttaa tutkinnon keskeisen osaamisen. Yhteiset tutkinnon osat ovat pakollisia ja niillä vahvistetaan elinikäisen oppimisen valmiuksia, kuten viestintään, matematiikkaan ja yhteiskunnassa toimimiseen liittyvää osaamista. Näiden opintojen poistaminen tarkoittaisi, että ammatillinen koulutus ei osaltaan varmistaisi, että työntekijöillä on työtehtävissä tarvittavaa luku-, kirjoitus- tai laskutaitoja. Yhteisten tutkinnon osien laajuus on 35 osaamispistettä, joten niiden poistamisella ei saataisi kolmannesta tutkinnosta pois, vaan siihen tarvittaisiin myös ammatillisten tutkinnon osien typistämistä, toteaa OKM:n ylijohtaja Lempinen.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ toteutti juuri kyselyn ammatillisissa oppilaitoksissa työskenteleville jäsenilleen. Kyselyn tulokset ovat erittäin huolestuttavia: opettajat kokevat, että opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut, opiskeluvalmiudet heikentyneet ja opettamiseen on käytettävissä aiempaa vähemmän aikaa. Mikään ei siis puolla sitä, että tutkintoa voitaisiin lyhentää ja opetusta vähentää. Sitä paitsi ne, joilla on osaamista ja jaksamista pystyvät jo nyt suorittamaan tutkintonsa lyhyemmässä ajassa.

Jos suomalaisten nuorten koulutustasoa halutaan nostaa, niin ratkaisuna ei ole leikata ammatillisesta koulutuksesta. Ammatillinen koulutus tulee nostaa sille kuuluvaan arvoon ja se edellyttää riittäviä resursseja opetukseen.

Linkissä ammatillista koulutusta koskevat aiemmat blogini:

ammatillinen koulutus Archives – Ulla Kaukola

Hallituksen lausuntopyynnöt

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Oikeuskansleri Pöysti otti eilen kantaa siihen, että hallituksen esittämiä muutoksia työttömyysturvaan ja niiden yhteisvaikutuksia aiemmin annettujen säästölakiesitysten kanssa ei ole arvioitu riittävän hyvin. (HS 23.1.2024)

Oikeuskanslerin lausunto kokonaisuudessaan (linkki).

Pöysti kiinnitti huomiota myös siihen, että lausuntoaika oli poikkeuksellisen lyhyt, vain neljä ja puoli viikkoa. Se osui suurelta osin joulun ja vuodenvaihteen aikaan. Suositus on, että lausuntoajan tulee olla vähintään kuusi viikkoa.

Pöysti muistutti, että hyvin lyhyet lausuntoajat ovat ongelmallisia hyvän lainvalmistelutavan ja perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisen kannalta.

No, meillä oli kaupunginhallituksessa 15.1. käsittelyssä Vantaan lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.

Kaupungin laatima lausuma oli ryhmämme mielestä hyvin kiireellä ja vajavaisesti tehty, mikä ainakin osittain johtuu Orpon hallituksen tavasta myöntää olemattoman lyhyitä lausuntoaikoja merkittäviinkin lakimuutoksiin. Lausunnossa ei ollut riittävästi otettu huomioon työttömyysturvaan ehdotettujen leikkausten vaikutuksia vantaalaisten työttömien elämään.

Laadimme täysin uuden lausunnon ja äänestytimme sen. Hävisimme äänestyksen 7-8 (kok, ps, kd). Ryhmämme jätti vielä eriävän mielipiteen:

”Lausuntopyyntöjen tarkoitus on saada luotua mahdollisimman monipuolinen tietoperusta ja vaikutusarviointi lainvalmistelun pohjaksi. Hallituksen esittämät muutokset työttömyysturvaan vaikuttavat monen vantaalaisen perustoimeentuloon. On valitettavaa, että Vantaan kaupungilla ei ole ollut riittävää aikaa lausunnon antamiseen. Vantaan olisi pitänyt lausua mm. lakimuutoksen vaikutuksista maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten tilanteeseen. Herää kysymys, miksi lausuntoja pyydetään, jos niiden laatimiseen ei anneta riittävästi aikaa. Tarpeettoman lyhyt lausuntoaika heikentää lainvalmistelun ja siten myös lainsäädännön tasoa sekä luottamusta demokratiaan.”

Myyrmäki on täynnä tulevaisuutta

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu, Lehtikirjoituksia, Yleinen.

Vantaan Sanomat 24.1.2024

Myyrmäki on yksi pääkaupunkiseudun mielenkiintoisimmista paikoista eikä laisinkaan menneisyyttä kuten toimittaja Örnin kolumnista (VS 17.1.) voisi päätellä. Myyrmäen sijainti radan varrella on erinomainen, aivan ytimessä on alueita (mm. Myyrinpuhos, Isomyyri) joiden kehittäminen voidaan nyt aloittaa alusta, kun aiemman kaavan valmistelu lopetettiin. Jos Tikkurila on kaupungin hallinnollinen keskus, niin Myyrmäki voisi olla kaupunkikulttuurin keskus monipuolisine työpaikkoineen. Opistotalo ja kaupunkikulttuuritalo on ehdottomasti rakennettava ja Myyrinpuhoksen mahdollisuudet kulttuurikeskittymänä kartoitettava perusteellisesti. On pidettävä huoli, että keskustaa kaavoitetaan ja rakennetaan asukkaiden parhaaksi eikä vain siksi, että yksityiset maanomistajat tai rakennusyhtiöt voivat lihottaa lompakoitaan.

Örn mainitsi kolumnissaan, että Myyrmäkeen on rakennettu aivan liian paljon pieniä asuntoja markkinoiden ehdolla. Siitä olen samaa mieltä. Vuosina 2014 – 2019 Myyrmäkeen valmistuneista asunnoista 81 % oli yksiöitä tai kaksioita. Lisäksi asuntojen koko on vuosien myötä pienentynyt. Kun valmistuneiden kerrostaloyksiöiden keskimääräinen pinta-ala oli Vantaalla vuonna 2014 38 m2, oli se vuonna 2021 enää 27 m2.

Syyskuussa 2022 SDP vaati kaupunginhallituksessa yhdessä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa huoneistotyyppijakauman tarkempaa ohjausta ja keski-pinta-alan sääntelyä, mutta hävisimme äänestyksen, koska kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta vastustivat asiaa. Syyskuussa 2023 saimme vihdoin läpi sen, että asuntohanketta kohden korkeintaan 30 % saa olla pinta-alaltaan alle 35 m² asuntoja ja vähintään 30 % on oltava pinta-alaltaan vähintään 65 m² tai suurempia asuntoja siten, että vähintään 10 % kohteen asuntojen kokonaismäärästä on 80 m2 tai suurempia asuntoja. Kokoomus oli ainoa puolue, joka tätä vastusti.

Toki Myyrmäessäkin on asioita, jotka pitää korjata ja nopeasti. Yksi sellainen on siisteys ja kunnossapito. Sen jälkeen, kun kaupungin kunnossapitotyöntekijä Johannes Grönroos 33 työvuoden jälkeen vuonna 2019 jäi eläkkeelle, on Myyrmäen keskusta-alueen siisteys ollut mitä sattuu. Johannes lapioi rappuset lumesta, hiekoitti, korjasi kivetykset, poimi tupakantumpit ja kuunteli samalla ihmisten huolet ja murheet. Siisteys vaikuttaa siihen, millainen mielikuva Myyrmäestä välittyy. Kaupungilla onkin nyt meidän poliittisten päättäjien antama tehtävä hoitaa tämän vuoden aikana kuntoon alueelliset kunnossapitotiimit.

Vantaan Sanomat 24.1.2024

Yrittäjien eläke- ja sosiaaliturva YEL

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu, Yleinen.

Olen useita kertoja kirjoittanut yrittäjien sosiaali- ja eläketurvasta (Linkit aiempiin juttuihin tämän blogin lopussa). Huolestuin asiasta vuonna 2018, kun sain selville, että valtio maksaa yhä suuremman osan yrittäjien eläkkeestä. Koska yrittäjien eläkerahoja ei ole rahastoitu, YEL-maksujen ja yrittäjien eläkkeisiin tarvittavien rahojen erotus tulee suoraan valtion kassasta. Vuonna 2000 valtion YEL-kustannukset olivat 38 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 jo 402 miljoonaa ja tänä vuonna lähes puoli miljardia.

YEL-maksu määrittää yrittäjien sosiaali- ja eläketurvan tason. Vuonna 2021 sitä maksoi noin 215 000 yrittäjää. Kolmannes heistä ilmoitti vuoden työtulokseen korkeintaan 10 000 euroa, kuusi kymmenestä alle 19 000 euroa.

Marinin hallitus uudisti YELiä. Jo aiempikin laki velvoitti työeläkeyhtiöt arvioimaan tapauskohtaisesti, vastaavatko yrittäjien ilmoittamat työtulot työpanoksen rahallista arvoa, mutta käytännössä yrittäjien ilmoittamat luvut otettiin annettuina. Asetelma loi virheellisen käsityksen siitä, että yrittäjät saisivat vapaasti päättää, paljonko he maksavat omasta sosiaaliturvastaan ja eläkkeestään. Moni yrittäjä alivakuutti itsensä jopa tarkoituksella.

Lakimuutos patisti eläkeyhtiöt tarkistamaan työtulot yrittäjäkohtaisesti. Työtulon määrittelyä tarkennettiin ja sen arvioimisen apuvälineeksi otettiin laskuri. Se vertaa yrityksen liikevaihtoa toimialan mediaani­liikevaihtoon ja toimialan mediaanipalkkaan. Eläkeyhtiö laskee yrittäjälle suositustyötulon, jota tämä voi nostaa tai laskea 30 prosentilla.

Vuoden 2023 aikana työeläkeyhtiöt tarkistivat työtulon kaikilta yrittäjiltä, joilla se on ollut alle 15 000 euroa. Suurin yrittäjien vakuuttaja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo tarkisti noin 20 000 YEL-vakuutetun työtulot. Noin 17 000 yrittäjän tuloa nostettiin 4 000 euron maksimikorotuksella. Eläkeyhtiö ei voi lain siirtymäaikana korottaa työtuloa enempää, mutta yrittäjä voi halutessaan tehdä suuremman korotuksen.

Ilmarinen tarkisti 19 000 yrittäjän työtulot. Noin 15 700 yrittäjän tulo nousi, keskimäärin 4 000 eurolla. Varma puolestaan tarkisti 12 000 yrittäjän tulot. Ne nousivat keskimäärin 3 870 euroa. Myös Veritaksen tarkastus johti korotuksiin. 83 %:lla niistä yrittäjistä, joiden tiedot tarkastettiin, YEL-maksu nousi (lähteenä TELA). Noin 73 prosentilla työtulotarkistetuista yrittäjistä työtulo nousi maksimimäärän eli 4 000 euroa.

Vuoden 2024 loppuun mennessä eläkeyhtiöt tarkistavat työtulot yrittäjiltä, joilla ne ovat alle 25 000 euroa.

Minulla ei ole mitään yrittäjää vastaan, mutta… – Ulla Kaukola (syyskuu 2018)

Valtio maksaa yrittäjien eläkkeitä – Ulla Kaukola (helmikuu 2020)

Palkansaajat maksavat yrittäjienkin eläketurvaa – Ulla Kaukola (heinäkuu 2020)

Yrittäjät huutavat nyt YELP! – Ulla Kaukola (lokakuu 2022)