Ulla Kaukola

Turvallisuus on muutakin kuin poliisi- ja kameravalvontaa

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Lehtikirjoituksia, Yleinen.

Vantaan Sanomat 31.3.2025

Turvallisuus lähtee ihmisten hyvinvoinnista. Ihmisten elämä ei ole helppoa juuri nyt ja se näkyy Vantaankin katukuvassa. Työttömyys on ennätyskorkealla. Jos ei ole työtä ja tekemistä, niin moni sortuu päihteisiin ja häiriökäyttäytymiseen.

Uutinen siitä, että Diakonissalaitos rahoittaa lähes kolmella miljoonalla jalkautuvaa, etsivää päihdetyötä muun muassa Myyrmäessä on hieno uutinen.

Hieno uutinen ei ole se, että hyvinvointialue leikkaa avustuksia ja kymmenet mielenterveyskuntoutujat jäivät ilman työpaikkaa, kun lounaskahvila Popolo jouduttiin sulkemaan. Hieno uutinen ei ole myöskään se, että Myyrmäen asukastilan aukioloja supistetaan, supersuosittu puuroaamiainen ja kahvit lopetetaan, koska palkkatukityöllistäminen loppuu ja kävijöitä on liikaa.

Turvallisuus on myös ympäristöstä huolehtimista. Vantaa vaikuttaa ulkoistaneen keskusta-alueiden siivouksen asukkaille ja koululaisille toteuttavaksi kerran tai kaksi vuodessa siivoustalkoina, mikä ei voi olla tarkoitus. Alueen siivouksen ja kunnossapidon tulee olla kaupungin normaalia, jatkuvaa toimintaa. Nyt samat roskat lojuvat paikoillaan kuukaudesta toiseen.

Sottaisuus lisää välinpitämättömyyttä ja turvattomuutta. Kaupungin on ollut tarkoitus perustaa alueelliset kunnossapitotiimit, mikä on kirjattuna myös kohta päättyvän valtuustokautemme strategiaan. Minkäänlaista suunnitelmaa kunnossapitotiimeistä ei ole päättäjille kolmessa vuodessa tullut. Vuoden 2025 budjetissa kuitenkin mainitaan, että ”alueelliset kunnossapitotiimit käynnistyvät 2025”.

Jotkut haluavat lisää rahaa poliisi- ja kameravalvontaan, jopa yksityiseen järjestyksenvalvontaan yleisillä alueilla. Kestävämpää turvallisuutta on satsata siihen, että päihteidenkäyttäjiä, työttömiä ja mielenterveyskuntoutujia autetaan elämässä eteenpäin.

Hesarin retoriikkatentissä

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Lehtikirjoituksia, Yleinen.

Olipa hieno saada osallistua Hesarin retoriikkakilpailuun. Pääsin semifinaaliin ja päädyin jaetulle pronssisijalle. Kilpailun voitti Saara Hyrkkö (vihr. Espoo). Toiseksi tuli Dan Cederlöf (RKP HKI). Loistavia puhujia molemmat. Hävisin semifinaalissa Danille. Olin paras vantaalainen ja paras demari 😀 – aika yllättävää. Pääsin pitämään kolme puhetta.

Aiheita ei saanut etukäteen, kaikki tapahtui paikan päällä. Aikapaine oli kova eivätkä annetut aiheet olleenkaan helppoja.

Ensimmäinen tehtäväni oli pitää puhe aiheesta ”Kuntapolitiikasta puhuminen ei ole puolueiden yksinoikeus”. Otsikko oli kokoomuksen vaaliohjelmasta. Tämä tuntui helpolta. Pääsin jatkoon. Vastassani oli Iina Ilmarinen (Liike Nyt, HKI)

Toisella kierroksella aiheenani oli pitää puhe, jossa käsiteltiin teemaa ”Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen” ja sana, joka piti löytyä puheesta oli ”omalääkärimalli”. Tämä oli jo vaikeampi ja aikaa valmistautumiseen oli noin 5 min. Pääsin jatkoon ja sain kehuja äänestäni. Puhe oli syleilevä ja kuin ”lämmin, pitkä halaus”. Jos urani politiikassa jäisi lyhyeksi, niin äänikirjojen ja kuunnelmien parissa riittäisi tuomareiden mielestä työtä. No, mikä ettei. Voisin siirtyä vaikka heti. Vastassa oli Arja Juvonen (ps, Espoo).

Semifinaalissa puhe täytyi aloittaa ”Näissä vaaleissa ei ole puhuttu tarpeeksi siitä, että… Puheessa täytyi siteerata yhtä henkilöä ja käyttää termiä ”arvopohjainen realismi”. Ja aikaa valmistautumiseen oli entistä vähemmän. Semifinaaliin päättyi tieni. Onneksi. Finaalirutistus olisi jo ollut melkoinen urakka. Finaaliin eteni Dan Cederlöf (rkp, Hki).

Kokemuksena retoriikkakisa oli hauska. Opettajana oli kiva kuunnella muiden puheita ja seurata tuomareiden kommentteja.

Oleellista on löytää oma tapansa ja tyylinsä puhua, toisia ei kannata kopioida!

Hesarin retoriikkatentti kuunneltavissa Hesarin lauantaikerhossa:

Koko tentti katsottavissa Hesarin jutun lopusta:

Hyvinvointialueen uudistusohjelma

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Yleinen.

Meillä oli aluevaltuustossa käsittelyssä uudistusohjelman raportointi. Tässä puhenvuoroni:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja viranhaltijat,

Käsittelen vain yhtä uudistusohjelman 160:stä toimenpiteestä. Vanhusten palveluiden toimialalla on toimenpidenumero 2.1.1.5 ”Kuntouttavan päivätoiminnan monipuolistaminen ja kehittäminen vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita.” Arviona on, että se toteutunee ja etenee suunnitellusti.

Vanhusten palveluiden myöntämisen perusteet päivitettiin, mikä tarkoitti heikennyksiä. Aluehallitus päätti, että kuntouttavaa päivätoimintaa ei enää tarjota kaikille siitä hyötyville vaan rajatusti omaishoitoperheiden tukemiseen sekä paljon palvelua tarvitseville. Kuljetus kuntoutukseen järjestetään vain erityisen hauraassa asemassa oleville. Kuntouttava osapäivätoiminta Punttia ja pullaa lopetettiin.

Vanhusneuvosto esitti omassa lausunnossaan suuren huolen erityisesti yksinasuvista, huonosti liikkumaan pääsevistä vanhuksista, joilla ei ole omaa lähiverkostoa.

Onneksi palvelutarpeen arvioinnin tueksi on otettu RAI. Jokainen omainen ja vanhus iloitsee, kun MAPLe5:n lisäksi myös IHIER-C, CPS tai ADL-H täyttyvät. Silloin nimittäin saa palvelua. Vanhusneuvosto tosin mainitsi lausunnossaan, ettei maallikko pysty kyseistä mittaristoa tutkimalla arvioimaan mitä määräytymisperusteiden muutokset merkitsevät palveluita tarvitsevien näkökulmasta.

Päätöksen mukaisesti VAKE ohjaa vanhuksia käyttämään kaupunkien, seurakuntien ja järjestöjen palveluita. Mutta samalla esimerkiksi Marjatta-säätiön avustus lähes puolitettiin. Säätiö ylläpitää Myyrastia, joka on vanhuksille tärkeä. Vierailin siellä ja kysyin eräältä asiakkaalta, mitä tekisit, jos Myyrastia ei olisi? Kuolisin pois, oli vastaus. Myyrastin toiminta on leikkausten vuoksi vaarassa.

Haluaisin ymmärtää, millä perusteilla voimme todeta, että toimenpide 2.1.1.5 Kuntouttavan päivätoiminnan monipuolistaminen ja kehittäminen vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita toteutuu, kun konkreettiset toimenpiteet vaikuttavat heikentävän tavoitetta.

Ja jotta ei tarvitse pitää toista puheenvuoroa, niin totean jo tässä puheenvuorossa, että ei ollut viisasta viedä Alvi ry.:ltä rahat ylläpitää mielenterveyskuntoutujien Popolo-ravintolaa Myyrmäessä. Kymmenet mielenterveyskuntoutujat jätettiin ilman työpaikkaa. Heillä ei ole enää paikkaa, minne mennä päivisin eikä ketään, jolta saada apua arkeensa. Kun vointi huononee, psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarve lisääntyy. Sairaalavuorokaudet psykiatrian osastolla maksavat moninkertaisesti enemmän kuin työtoiminnan järjestäminen.

Maa- ja asuntopolitiikan on oltava kaupungin käsissä

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Maanantain 24.3. kaupunginvaltuustossa oli käsittelyssä maa- ja asuntopoliittisten linjaustemme seurantaraportti. Oma puheenvuoroni alla luettavissa ja linkistä kuunneltavissa.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut,

Otan esiin maa- ja asuntopolitiittisten linjaustemme seurantaraportista yhden tavoitteen, nimittäin tavoitteen

1.3. Asuntotuotanto on monipuolista ja sosiaalisesti kestävää. Asukkaille löytyy tarpeita sekä maksukykyä vastaava koti.

Tämä on sellainen kohta, joka on meille kaupunkina ihan oleellinen kysymys. Maa- ja asuntopolitiikan täytyy olla kaupungin käsissä. Maa- ja asuntopolitiikalla me pidämme huolen kaupungin ja asuinalueiden sosiaalisesta eheydestä. Asuntopolitiikalla on erittäin suuri rooli myös segregaation ehkäisemisessä. Jos epäonnistumme asuntopolitiikassa, ovat kaikki muut segregaation ehkäisykeinot pelkkää näpertelyä.

Tästä seurantaraportista käy ilmi, kuinka vähän meillä Vantaalla on rakennettu esimerkiksi asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja. Monena vuonna ei yhtään ainoaa. Juuri omistusasumisen ja vuokra-asumisen välimuotoa me tarvitsisimme Vantaalla. Harmillista on sekin, että maan hallitus on päättänyt ajaa alas koko asumisoikeusasuntotuotannon, mikä ei ole viisasta. Vantaan Sanomien helmikuisen jutun mukaan viranhaltijat pohtivat nyt erityisesti mahdollisuutta lisätä mm. osaomistusasumista, mikä voisikin olla Vantaan tyyppiselle kaupungille oiva ratkaisu.

Myös asunnon ostajalle pitäisi kuulua kuluttajansuoja. On käynyt ilmi, että meillä on kohteita, joissa kuluttaja on luullut ostaneensa omistusasunnon, mutta rakennuttaja onkin laittanut asuntoja vuokralle tai myynyt niitä isommassa köntässä eteenpäin vuokrattaviksi. Miksi näin? Koska sopimuksissa ei ole riittävän tarkasti määritelty, mitä esimerkiksi tontin kauppakirjassa tarkoitetaan kirjauksella ”luovutetaan omistusasuntotuotantoa varten”. Maallikko ymmärtää kirjauksen tarkoittavan, että asunnot myös heti rakentamisen jälkeen ovat omistusasuntoja, mutta eivätpä aina olekaan.

Kaupunki on asukkaita varten, pelkkä sijoittajaintressi ei voi ohjata asumista ja rakentamista. Kiitos.

Varmistetaan viihtyisät ja turvalliset kaupunkikeskustat

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Me demarit haluamme, että kaupunkikeskustamme kukoistavat ja vetävät puoleensa kaikenikäisiä ihmisiä. Kaupunkikeskustat ovat paitsi arjen ja palveluiden, niin myös juhlien ja kulttuuritapahtumien keskus. Siivouksesta ja kunnossapidosta huolehditaan, sillä hyvin hoidettu ja siisti ympäristö luovat myönteisen kierteen ja saavat ihmiset viihtymään ja olemaan ylpeitä asuinpaikastaan. Mieluummin kukkia kuin roskia.

Tavoitteemme on, että jokainen kokee olonsa turvalliseksi Vantaalla, myös keskusta-alueilla ja aseman seuduilla. Valaistus on kunnossa eikä jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitetuilla alueilla autoilla. Arjen palvelut ovat lähellä ja yhteistyö kaupungin ja hyvinvointialueen välillä toimii. Molemmat ymmärtävät, että meillä on yhteiset asukkaat.

Yhteisöllisyys ja yhteistyö ovat avain viihtyisyyteen. Pidämme huolen, että järjestöillä, yhdistyksillä ja asukkailla on tilat kokoontua. Alueilla tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä, josta kaupungilla on vetovastuu. Suvaitsevaisuus kasvaa, kun erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset saavat tilaisuuksia kohdata toisensa.

Hyvinvointi luo turvallisuutta ja turvallisuus hyvinvointia. Äänestä demaria, sillä kaiken voi tehdä reilummin.

Myyrasti

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Yleinen.

Myyrasti tekee erittäin tärkeää ennaltaehkäisevää työtä ikäihmisten parhaaksi. Myyrastia (ja Havurastia) ylläpitää Marjatta-säätiö, joka saa avustusta toimintaansa STEAlta ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Myyrastissa työ ikäihmisten hyvinvoinnin eteen on jatkunut jo 26 vuotta. Viimeksi me demarit puolustimme Myy- ja Havurastien jatkoa vuonna 2020, jolloin saimme neuvoteltua kaupungin budjettiin rahat. Kirjoitin silloin asiasta myös Vantaan Sanomiin. Nyt rastien toiminta on jälleen uhattuna, koska Vantaan ja Keravan hyvinvointialue leikkasi Marjatta-säätiön avustuksesta 40 %.

Vantaan Sanomat 25.11.2020:

Aiempi juttuni Myyrastista: Havu- ja Myyrastien toiminnan on mahdollista jatkua – Ulla Kaukola

Marjatta-säätiö saa tukea rastien pyörittämiseen STEAlta sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. STEAn avustus vuodelle 2025 on varma (119 700 e). Linkki STEAn myöntämiin avustuksiin vuodelle 2025: Avustukset

Myyrasti (ja Havurasti) saavat avustusta myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialuuelta. Vuonna 2023 Marjattasäätiö haki VAKElta avustusta 200 000 e ja sai 200 000 e. Vuonna 2024 säätiö haki VAKElta 200 000 e ja sai 170 000 e.

Vuodelle 2025 säätiö on hakenut VAKElta 200 000 euroa ja lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta esitti aluehallitukselle äänestyksen jälkeen, että se myöntäisi vain 100 000 e. Lautakunta edellytti lisäksi, että ”Marjatta-säätiön avustus kohdennetaan erityisesti polkutoimintaan ja varmistetaan, että toiminta jatkuu sekä Myyrastissa että Havurastissa.” Sosialidemokraattinen lautakuntaryhmä vastusti avustuksen leikkaamista, mutta hävisi äänestyksen. Linkki lautakunnan käsittelyyn: Sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevien järjestöavustusten myöntäminen vuodelle 2025 | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Lähidemokratia ja osallisuuslautakunnan esitys oli äänestystulos. Sosialidemokraattinen lautakuntaryhmä
kritisoi yhden järjestön, Marjatta-säätiön, kumppanuusavustuksen leikkaamista
yli 40 prosentilla edellisvuoteen verrattuna varsinkin, kun muiden kumppanuusavustusta
saaneiden tuki pysyi samana tai lisääntyi. Leikkaus on hyvin erikoinen senkin vuoksi, että avustuksen leikkaaminen kohdistuu laajasti ikäihmisten toimintakykyä ylläpitävään toimintaan.

Lautakunnan päätöksessä oli erikoinen lisäys, joka kuului: ”Lautakunta edellyttää, että Marjatta-säätiön avustus kohdennetaan erityisesti polkutoimintaan ja varmistetaan, että toiminta jatkuu sekä Myyrrastissa että Havurastissa”. Aluehallitus poisti tämän kohdan päätöksestä yksimielisesti ja totesi sen olevan yhdenvertaisuuden vastainen, sillä mistään muusta järjestöstä ei vastaavaa todettu. Sen sijaan aluehallitus totesi, että järjestöjen saaman avustuksen käyttöä tulee seurata. Tämä siis kohdistuu kaikkiin järjestöihin. Sosialidemokraattinen aluevaltuustoryhmä esitti Marjatta-säätiön avustuksen nostamista, mutta hävisi äänestyksen 5-11. Linkki aluehallituksen käsittelyyn: Sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevien järjestöavustusten myöntäminen vuodelle 2025 | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Tässä linkki Marjatta-säätiön toiminnanjohtajan mielipidekirjoitukseen Vantaan Sanomissa 16.2.2025: Mielipide | Miten Myyrastin ja Havurastin toiminta pyörii tulevaisuudessa? | Pääkirjoitus & mielipide | Vantaan Sanomat

Valtuustoaloite Myyrmäen viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Eilen illalla oli aluevaltuuston kokous, tämän vuoden ensimmäinen ja koko valtuustokauden kolmanneksi viimeinen. Seuraava kokous on 31.3. ja valtuustokauden viimeinen 19.5.

Olen yrittänyt erityisen aktiivisesti edistää ja paimentaa hyvinvointialueen ja kaupungin välistä yhteistyötä. Sen on sujuttava, sillä meillä on yhteiset asukkaat, joiden hyvinvoinnista olemme vastuussa.

Eilen oli käsittelyssä valtuustoaloitteeni Myyrmäen viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi. Aloite varastikin suurimman osan illasta ja innoitti valtuutetut aktiiviseen keskusteluun. Linkki aloitteeseen ja aluehallituksen vastukseen: Hyvinvointialueen viranhaltijoiden vastaus valtuustoaloitteeseeni Myyrmäen viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi – Ulla Kaukola

Olin pettynyt aloitevastaukseen. Pyysin konkreettisia toimia Myyrmäen viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi, mutta sain ylätason puhetta. Hienoa oli, että muutkin olivat samaa mieltä ja valtuustoryhmät päätyivät lopulta yhteiseen pöytäkirjalausumaan:

”Vantaan suuralueet ovat hyvin erilaisia eikä paikallisia ongelmia voi ratkaista samalla tavalla koko kaupungin alueella. Hyvinvointialueen ja Vantaan pitää kyetä yhdessä löytämään konkreettisia ratkaisuja Myyrmäen turvallisuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi tämän valtuustokauden aikana. Esitys pitää tuoda valtuuston käsiteltäväksi.

Edellytämme hyvinvointialueen tiivistävän yhteistyötä turvallisuuden vahvistamiseksi myös Keravan kaupungin kanssa.”

Linkistä voit kuunnella puheeni valtuustossa: https://youtu.be/RNBlHjWCqNQ

Valtuustoaloite erikoissairaanhoidon (HUS) ja perusterveydenhoidon (VAKE) yhteistyön ja tiedonkulun parantamiseksi

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Jätin aluevaltuuston kokouksessa 10.2.2025 seuraavan valtuustoaloitteen:

Kun potilas palaa erikoissairaanhoidossa (yleensä HUS) tehdystä kirurgisesta operaatiosta kotiin, hän siirtyy yleensä jatkohoitoon perusterveydenhoitoon (VAKE) – ja omalle terveysasemalleen. Tässä siirtymävaiheessa vaikuttaa kuitenkin olevan ongelmia ja potilas jää tai jätetään selviämään yksin kahden organisaation väliin, tilanteessa, jossa hän on toipumassa vaikeastakin leikkauksesta. 

Perusterveydenhoito (VAKE) sanoo erikoissairaanhoidon (HUS) antavan katteettomia lupauksia jatkohoidosta ja väittää, ettei HUS ohjeista potilasta viipymättä ottamaan yhteyttä terveysasemalleen jatkohoidon sopimiseksi. Erikoissairaanhoito (HUS) puolestaan ohjeistaa potilasta ottamaan jo sairaalassa yhteyttä terveysasemalleen jatkohoidon sopimiseksi ja varaamaan aikoja jatkohoitoon. Ongelmana on, ettei jatkohoitoaikoja ole varattavissa. 

Jokin HUSin ja VAKEn yhteistyössä ja tiedonkulussa ei nyt täsmää, mikä aiheuttaa sen, että potilas jää kärsijän rooliin ja selviytymään yksin. Kaikilla potilailla ei ole osaamista tai jaksamista pitää puoliaan. 

Esitän, 

–          että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue yhdessä HUSin kanssa käy läpi, kuinka vastuu potilaasta jakautuu potilaan siirtyessä HUSista VAKEen niin, että sekä ko. organisaatioilla että potilaalla on yhtenäinen käsitys siitä, mikä taho potilasta hoitaa. 

–          että VAKE kertoo, kuinka se huolehtii siitä, että jokainen kirurgisesta operaatiosta toipuva potilas voi luottaa siihen, että terveysasemilla on varattavissa aikoja jatkohoitoon – myös juhlapyhien alla ja lomien aikana. 

–          että VAKE ja HUS selvittävät, kuinka molemmilla organisaatioilla käytössä olevaa Apottia ja sen Maisa-asiakasportaalia voi tehokkaammin hyödyntää ajanvarauksissa potilaan siirtyessä HUSista jatkohoitoon omalle terveysasemalleen (mm. valmiiksi annetut ajat toimenpiteisiin, joiden ajankohta jo etukäteen tiedetään). 

Aloitteen allekirjoitti minun lisäkseni 30 valtuutettua

Jonottaneen potilaan oikeus saada hoitoaika seuraavalle päivälle

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Jätin aluevaltuustossa 10.2.2025 seuraavan valtuustoaloitteen:

Jos ja kun potilas ei ole mitään kautta saanut vastaanottoaikaa terveysasemalleen, on hänen ainoa mahdollisuutensa mennä jonottamaan. Kun sulkemisaika koittaa, niin terveysaseman vartija tai sairaanhoitaja ilmoittaa, että terveysasema suljetaan. Kiireelliset potilaat hoidetaan (yleensä lääkäri ei ole enää paikalla), mutta ns. kiireettömiä ei, vaan heidän pitää tulla seuraavana päivänä jonottamaan uudelleen. (Koko käsite ”kiireetön potilas” on kovin erikoinen – miksi kukaan menisi jonottamaan ilman syytä?) 

Teen aloitteen, että jokaiselle sellaiselle potilaalle, joka on tullut jonottamaan, mutta ei ehdi saada hoitoa ennen sulkemisaikaa, varataan aika seuraavalle päivälle. Edellytyksenä on, että potilaan vaiva on sellainen, että sen kanssa voi odottaa seuraavaan päivään. Kiireelliset potilaat on aina hoidettava. 

Aloitteen allekirjoitti 24 valtuutettua

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Vuosina 2011-2018 ammatilliseen koulutukseen tehtiin 450 miljoonan euron leikkaukset. Marinin hallituskaudella rahoitusta lisättiin: perusrahoitusta korotettiin 50 miljoonalla eurolla, indeksikorotukset palautettiin ja määräaikaista hankerahoitusta lisättiin 250 milj. euroa.

Nyt hallitus on leikkaamassa ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa (eduskunnan sivistysvaliokunta). Kun siihen lisätään kuuden miljoonan leikkaus strategia- ja kehittämisrahoitukseen (kompensaationa oppimateriaalien maksuttomuudesta) ja norminpurku-perusteella tehdyt neljän miljoonan euron leikkaukset, niin vuonna 2025 ammatillisen koulutuksen rahoitus pienenee vuonna 2025 kaikkiaan 130 miljoonaa euroa.

Ammatilliseen koulutukseen suunnataan vuonna 2025 rahoitusta noin 2,1 mrd euroa, josta valtion rahoitusosuus on noin miljardi. Kunnat rahoittavat lopun. Leikkaukset vastaavat noin 7 % leikkausta ammatillisen koulutuksen valtion rahoitusosuuteen.

Määrärahaleikkaus toteutetaan vähentämällä koulutuksenjärjestäjille myönnettävää tavoitteellisten opiskelijavuosien määrää. Leikkaus tarkoittaa yli 10 000 tavoitteellisen opiskelijavuoden vähennystä. Hallitus väittää, että se kohdistetaan erityisesti jo aiemman vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin eli aikuisiin, mutta koska nuoret ja aikuiset opiskelevat samoissa ryhmissä, ei opetuksenjärjestäjä voi millään estää sitä, että leikkaus kohdistuu myös oppivelvollisuusikäisiin. OAJ on arvioinut, että leikkaukset vastaavat 1 600 opettajan työpanosta (OAJ:n arvio).

Aiemmat kirjoitukseni ammatillisesta koulutuksesta: linkki