Ulla Kaukola

Kaupungin ja hyvinvointialueen taloudet eivät toimi samalla logiikalla

Valtuutetut Sainio (sd) ja Kaira (kok) esittävät keinoja Vantaan kaupungin talouden tasapainottamiseksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta (VAKE) saamiensa vinkkien perusteella (VS 13.5.).

Kaupunki ja VAKE eivät kuitenkaan ole täysin vertailtavissa keskenään, sillä niiden tulonmuodostus on hyvin erilainen: hyvinvointialue saa tulonsa valtiolta ja summa on laskettavissa etukäteen. Kun väestömäärä kasvaa, VAKEn rahoitus yleensä lisääntyy. Kaupungin tilanne on kokonaan toinen, sillä tärkein tulonlähde ovat Vantaalta kerättävät verot: kunnallisvero, kiinteistövero ja yhteisövero.  Kaupungin tulot voivat vähentyä, vaikka väestömäärä lisääntyy – ja juuri niin on käynyt, koska työttömyys on ennätyskorkealla, rakentaminen vähäistä ja yritykset ahtaalla.

Erityisesti Vantaan kunnallisveron tuotto sekä työttömyyden hoidon kustannukset ovat tällä hetkellä vaikeasti ennustettavissa korkean työttömyyden vuoksi. Valtuusto päätti vuoden 2026 budjetista marraskuussa, mutta jo nyt näyttää siltä, että kunnallisverotuloennusteet alittuvat 20 miljoonalla ja työttömyyden hoitomenot ylittyvät 10 miljoonalla.

Kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös oli 79 milj. alijäämäinen. Kaupunkia rasittivat erityisesti ns. työttömyyden sakkomaksut, joihin kului 50 milj. euroa. Vantaalle suuri pettymys oli se, että maan hallitus ei kyennyt tekemään valtionosuusuudistusta – sen vaikutus olisi ollut Vantaalle 19 miljoonaa euroa lisää tuloja vuodessa.

Olemme koko alkuvuoden käyneet tiheällä kammalla läpi taloutta. Tiukka menokuri on jo päällä ja edessä on investointien karsiminen ja lykkääminen. Kaupungin puolella pelkkä menokuri ei tosin riitä: on pidettävä huoli myös siitä, että syntyy uutta elinvoimaa ja sen myötä verotuloja.

Hyvinvointialue on kaupungille tärkeä yhteistyökumppani. Toivonkin, että VAKE auttaa kaupunkia vaikeassa tilanteessa: osallistuu entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön, hoitaa kuntoon työttömien työkykyarvioinnin, terveystarkastukset, miettii yhdessä kaupungin kanssa mm. päihdepalveluiden sijoittamista, jotta kaupunkikeskustojen ongelmat eivät lisäänny, paneutuu lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin.

Yhteistyötä on myös hyvistä käytänteistä oppiminen – siihen kaupunki on aina valmis. Mutta hyvinvointialueen ja kaupungin talouden vertailu ei ole mielekästä, sillä niiden tulopohja ja menorakenne ovat kovin erilaiset.

Mielipide | Kaupungin ja hyvinvointialueen taloudet eivät toimi samalla logiikalla | Pääkirjoitus & mielipide | Vantaan Sanomat

Taloussuunnitelman 2027-2030 lähetekeskustelu

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut

Meillä on takanamme kaksi alijäämäistä tilinpäätöstä ja vuoden 2026 budjetinkin valtuusto päätti valmiiksi alijäämäisenä 67 miljoonaa. Pelkästään maan hallituksen viime viikon kehysriihen päätökset vievät meiltä jälleen 2,5 miljoonaa. Syömme tätä vauhtia hyvin nopeasti taseeseen kertyneen ylijäämän. Taloussuunnitelmakaudella talous on saatava tasapainoon. Tarvitsemme sekä tulojen lisäyksiä että menojen vähennyksiä. Jokikinen investointi on mietittävä tarkkaan ja ajoitettava oikein.

Tilanne on uhka, mutta myös mahdollisuus. Nyt on aika tuoda kaikki mahdolliset asiat käsittelyyn, tarkastella myös toimintatapojamme ja organisaatiotamme. Talous- ja strategiatoimikunnan johdolla olemme pyrkineet jo pitkin vuotta tuomaan asioita rullaavasti yhteiseen keskusteluun ja käsittelyyn, jotta kaikki ei jäisi vain syksyn budjettineuvotteluiden varaan. Nyt tarvitaan ryhmiltä rohkeutta ja uskallusta tehdä päätöksiä, silloin kun päätöksiä tarvitaan.

Minua ihmetyttää se, että jo tehtyjäkin päätöksiä halutaan perua. Valtuusto hyväksyi budjettikäsittelyssään marraskuussa hulevesimaksut, joiden on tarkoitus tuoda meille 3,3 miljoonaa lisätuloja. Tänään kaupunginhallituksessa kuitenkin esitettiin koko päätöksen hylkäämistä. Samat puolueet jotka täällä puhuvat kauniisti tulopohjan vahvistamisesta, vastustavat kuitenkin esityksiä tulojen lisäämisestä, mm. pysäköinnin ensimmäisestä maksuttomasta tunnista luopumista.

Kaikki ei ole omissa käsissämme. Kehotankin teitä kaikkia puolueesta riippumatta edistämään sitä, että seuraavan hallituksen ohjelmassa olisi valtionosuusjärjestelmän uudistaminen oikeudenmukaiseksi. Sitähän se ei nyt ole. Nykyinen hallitus ei onnistunut uudistamaan järjestelmää, mikä tarkoitti valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Vantaalle 19 miljoonan euron vuosittaista menetystä. VOS-järjestelmä on jäänyt aikaan ennen sote-uudistusta, se on syytä uudistaa.

Suomessa on tällä hetkellä Euroopan heikoin työllisyys. Vantaa maksoi pelkkiä työttömyyden sakkomaksuja lähes 50 miljoonaa. Vantaalla on 20 000 työtöntä, joista lähes joka neljäs on alle 30-vuotias. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Olisin toivonut maan hallitukselta kehysriihessä selkeitä toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi. Niitä ei tullut. Vantaa ehdotti hallituksen kehysriiheen, että osa sakkomaksuista voitaisiin käyttää nuorten työllistämiseen, mutta sekään ei maan hallitukselle käynyt.

Kyllä tästä selvitään. Nyt tarvitaan viranhaltijoilta esityksiä ja ryhmiltä rohkeutta tehdä päätöksiä ja pysyä tehdyissä päätöksissä. Ei tämä sen vaikeampaa ole.

Köyhä älköön hymyilkö

Mielipiteeni VS 29.4.2026

Vuosikymmenten ajan Suomessa on tehty töitä sen eteen, että ihmiset huolehtisivat hampaistaan, sillä hoitamattomat hampaat ovat yhteydessä moniin sairauksiin.

Maan hallitus on jo useamman kerran korottanut julkisen terveydenhoidon asiakasmaksuja. Esimerkiksi käynti suuhygienistillä on Orpon hallituksen aikana kallistunut jo 81 %. Vuonna 2023 käynti maksoi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 38,40 e ja vuonna 2026 jo 69,50 e. Lisää korotuksia on tulossa, niin kehysriihessä päätettiin.

Ihan turha on sanoa, ettei hyvinvointialueiden tarvitsisi viedä korotuksia hintoihinsa ja että ne voisivat päättää toisin. Teoriassa voisivat, mutta käytännössä eivät, sillä jos niillä on kattamattomia alijäämiä aikaisemmilta vuosilta, niiden odotetaan siirtävän korotukset täysmääräisinä asiakashintoihinsa, koska valtio leikkaa rahoitusta joka tapauksessa.

Tässä ei ole mitään järkeä. Pienituloisilla ei ole enää varaa edes suuhygienistikäyntiin, puhumattakaan hammaslääkärikäynneistä. Monella pitkäaikaistyöttömällä hoitamattomat hampaat ovat este työnhakemiselle ja sosiaaliselle kanssakäymiselle. Hallituksen viesti on selvä: Köyhä älköön hymyilkö.

Screenshot
Screenshot

Kaivetaan piilotyöpaikat esiin

Vantaan Sanomissa 9.2.2026

YTK-työttömyyskassan jäsenkyselyssä vuosi sitten 68 prosenttia vastaajista kertoi löytäneensä viimeisimmän työpaikkansa piilotyöpaikkana. Vastaajia oli lähes 20 000. Heistä 29 prosenttia kertoi, että tärkein väylä työllistymiseen olivat henkilökohtaiset verkostot. Verkostoituminen, oma aktiivisuus ja oman osaamisensa esille tuominen on yhä tärkeämpää.

Vantaalla oli joulukuun 2025 lopussa lähes 20 000 työtöntä työnhakijaa. Avoimia työpaikkoja oli 482 kappaletta. Piilotyöpaikkojen määrästä ei luonnollisestikaan ole tietoa. Pitkin syksyä yritykset kertoivat, etteivät laita avoimia työpaikkoja auki, koska hakemuksia tulee niin paljon, ettei aika riitä niiden läpikäyntiin.

Kannan suurta huolta siitä, kuinka pärjäävät ne, joilla ei ole verkostoja. Erityisesti olen huolissani nuorista ja muunkielisistä. Kukaan ihminen ei ole huvikseen työttömänä, jokaiselle on sisäänrakennettuna halu antaa oma panoksensa yhteiskuntaan ja elää merkityksellistä elämää. Tilanne ei ole helppo, jos yrityksistään huolimatta joutuu kerta toisensa jälkeen pettymään työnhaussa ja mahdollisesti vielä kokemaan syyllisyyttä työttömyytensä vuoksi.

Työllistäminen siirtyi kuntien vastuulle vuosi sitten, mikä mahdollistaa paremmin myös erilaisia kuntakohtaisia kokeiluja. Aloitamme Vantaalla tällä viikolla mentorointipilotin. Olemme etsineet joukolle työttömiä henkilökohtaisen mentorin yrityksistä. Mentorointipilotin tarkoituksena on työllistyä ja työllistää, mutta myös luoda verkostoja, joihin tukeutua, keskustella suomalaisesta työelämästä, ideoida uutta ja tuoda esille sekä yritysten että työnhakijoiden osaamista, kannustaa myös yrittäjyyteen, jos edellytyksiä on. Mentorointipilotti jatkuu joulukuuhun saakka, ja mikäli kokemukset ovat hyvät, saa se varmasti myös jatkoa.

Haastan työnantajat mukaan työttömyyden kitkemiseen. Meitä kaikkia tarvitaan nyt keksimään uusia tapoja saada työttömille töitä.

YLE 26.8.2025

Suomen logistinen ydin on Etelä-Suomessa

Kirjoitimme Uudenmaanliiton puheenjohtajistona mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin.

Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava ja Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jussi Rämet kirjoittivat (HS Mielipide 2.2.) kriittiseen sävyyn Itämeren varaan rakentuvasta logistiikasta. Kuten he itsekin totesivat, 95 prosenttia Suomen viennistä ja tuonnista kulkee satamien kautta – valtaosa Uudenmaan satamien läpi. Koska suurin osa Suomen kasvun, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden luovasta liikenteestä kulkee näiden yhteyksien kautta, ratkaisu ei ole niiden kiertäminen. Sen sijaan kriittisten toimijoiden toimintavarmuutta ja niihin kytkeytyviä raide-, tie- ja lentoyhteyksiä pitää vahvistaa.

Uudenmaan merkitys Suomen kasvulle ja huoltovarmuudelle on ratkaiseva. Alueella asuu kolmannes suomalaisista, ja täällä syntyy lähes 40 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Uudenmaan satamat, raideyhteydet, päätieverkko ja Helsinki-Vantaan lentoasema muodostavat kokonaisuuden, jonka toimivuus ratkaisee Suomen kyvyn käydä kauppaa ja ylläpitää huoltovarmuutta. Etelä-Suomen ja Itämeren infrastruktuuri tarvitseekin nyt investointeja ja kestäviä ratkaisuja. Niillä turvataan muun muassa tavaroiden, lääkkeiden, energiatuotteiden ja teollisuuden materiaalien liikkumisen eli suomalaisten arjen ja yritysten toiminnan perusedellytykset.

Uudenmaan keskeiset hankkeet eivät ole 2050-luvun visioita, vaan konkreettisia kasvua ja huoltovarmuutta rakentavia lähiajan tekoja. Kyse on Lentoradan ja Länsiradan kaltaisista uusista yhteyksistä, Rantaradan vahvistamisesta ja esimerkiksi vauhdilla kasvavan Hangon sataman saavutettavuuden parantamisesta – tai tavalliseen arkeen vaikuttavien meri- ja tietoliikennekaapelien suojaamisesta.

Keskustelu aiheesta on ajankohtainen, sillä Euroopan unionissa suunnitellaan parhaillaan unionin seuraavaa seitsemän vuoden ja lähes 2 000 miljardin euron budjettia. Pelkästään rajat ylittävän sotilaallisen liikkuvuuden budjettia ollaan kymmenkertaistamassa yli 17 miljardiin euroon.

Suomen tulee vaikuttaa Euroopassa laajalla rintamalla ja määrätietoisesti. Siksi meidän on asetettava prioriteetit hankkeille, joille tavoitellaan jopa 50 prosentin rahoitusta EU:lta. Uudenmaan keskeisen infrastruktuurin on oltava näiden prioriteettien kärjessä, sillä niiden vaikutukset ulottuvat koko Suomen kasvuun, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen.

Myös pohjoisen hankkeet on syytä huomioida koko maan edun nimissä. Nyt ei ole aika vastakkainasettelulle vaan yhdessä tekemiselle.

Jarno Limnell

Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja (kok), kansanedustaja

Ulla Kaukola

Uudenmaan maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja (sd), Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Silvia Modig

Uudenmaan maakuntahallituksen 2. varapuheenjohtaja (vas), Helsingin kaupunginhallituksen jäsen

Suomen logistinen ydin on Etelä-Suomessa | HS.fi

Tasavallan presidentti Vantaalla

Tuokiokuvia tasavallan presidentin Alexander Stubbin ja Suzanne Innes-Stubbin vierailulta Vantaalla 3.2.2026

Vierailu alkoi Lehtikuusen koululta Hakunilasta.
Lehtikuusen koululla
Presidenttipari oppilaiden tentattavana.
Varia Vehkalassa
Vierailu Varia Vehkalaan.
Yhteinen potretti Varia Vehkalassa.
Jumbossa.
Sakari Rokkanen (valtuuston pj.), presidenttipari, minä ja Pekka Timonen (kaupunginjohtaja)
Järjestävä taho ja presidenttipari.

Uusimaa on sotilaallisen liikkuvuuden selkäranka

Kirjoitimme Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtajistona yhteisen mielipidekirjoituksen sotilaallisesta liikkuvuudesta, huoltovarmuudesta, EU-vaikuttamisesta ja Uudenmaan tärkeästä roolista. Mielipidekirjoitus on julkaistu Mediakonserni Keskisuomalaisen Uudellamaalla ilmestyvissä lehdissä.

Uusimaa on sotilaallisen liikkuvuuden selkäranka

Maailma ympärillämme on poikkeuksellisen levoton, ja turvallisuudesta puhutaan enemmän kuin pitkään aikaan. Juuri tällaisessa tilanteessa korostuu tarve malttiin ja pitkäjänteisyyteen. Puolustusta ja turvallisuutta ei rakenneta yksittäisillä reaktioilla, vaan ratkaisuilla, jotka kestävät aikaa ja vahvistavat koko yhteiskuntaa.

Sotilaallinen liikkuvuus on tässä keskeinen kysymys – ja Uusimaa sen kiistaton ydin. Alueella asuu joka kolmas suomalainen, ja se tuottaa 39 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Uusimaa on myös Suomen tärkein logistinen solmukohta ja portti Eurooppaan: alueella sijaitsee kaksi Suomen kolmesta suurimmasta satamasta, joiden kautta kulkee merkittävä osa maamme tavaraliikenteestä. Uudenmaan merkitys Suomen huoltovarmuudelle ja kokonaisturvallisuudelle on ratkaiseva.

Uudenmaan satamat, raideliikenne, päätieverkko ja lentoasema muodostavat kokonaisuuden, jonka toimivuus ratkaisee Suomen kyvyn vastaanottaa ja tarjota apua. Helsinki-Vantaan lentoasema on tässä kokonaisuudessa keskeinen. Se on paitsi kansainvälisen liikenteen solmukohta myös kriittinen infrastruktuurikohde sotilaallisen liikkuvuuden, huoltovarmuuden ja puhtaan siirtymän näkökulmasta. Sen saavutettavuus, kapasiteetti ja yhteydet muuhun liikenneverkkoon ovat paitsi turvallisuuskysymyksiä, myös avaimia Suomen kasvun vauhdittamiseksi.

Satamien rooli on yhtä lailla tärkeä. Helsingin ja Kilpilahden satamat ovat huoltovarmuuden kannalta kriittisiä, ja Hangon satama myös sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta avainasemassa. Hanko–Hyvinkää-radan ja valtatie 25:n parantaminen, Rantaradan vahvistaminen sekä Länsirata eivät ole erillisiä liikennehankkeita, vaan osa samaa strategista kokonaisuutta, jossa turvallisuus, talouskasvu ja Euroopan kytkeytyminen Suomeen kohtaavat.

Euroopan unioni valmistelee parhaillaan uutta, noin 2 000 miljardin euron budjettia, josta rajat ylittävään sotilaalliseen liikkuvuuteen ollaan kohdentamassa noin 17,7 miljardia euroa. Kyseessä on merkittävä mahdollisuus Suomelle ja erityisesti Uudellemaalle.

Uusimaa tarvitsee investointeja siltojen kantavuuteen, raideyhteyksiin, satamiin ja lentoasemaan. Kyse on kestävistä liikenneratkaisuista, jotka tukevat ilmastotavoitteita ja kilpailukykyä ja samalla varmistavat, että sotilaallinen liikkuvuus toimii kaikissa tilanteissa. Eurooppalaisten liikenneyhteyksien on ulotuttava Etelä-Suomeen, ja yhteyksien NATO-liittolaisiin, esimerkiksi Baltian suuntaan, on toimittava saumattomasti.

EU:ssa parhaillaan tehtävät ratkaisut määrittävät unionin seuraavan seitsemän vuoden budjetin. Nyt on Suomen aika vaikuttaa Euroopassa laajalla rintamalla ja määrätietoisella otteella. Siksi meidän on asetettava selkeät prioriteetit hankkeille, joille EU:n jopa 50 prosentin rahoitusta tavoitellaan. Uudenmaan keskeisten infrastruktuurihankkeiden on oltava näiden prioriteettien kärkisijoilla, sillä niiden vaikutukset ulottuvat koko Suomen kasvuun, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen – kohdistuivat investoinnit sitten satamien kehittämiseen, Lentoradan rakentamiseen tai meri- ja tietoliikennekaapelien suojaamiseen, joista merkittävä osa kulkee Uudenmaan merialueella.

Kyse on kansallisesta ja eurooppalaisesta turvallisuus- ja kilpailukykypolitiikasta, jonka toimivuus mitataan juuri Uudellamaalla – alueella, joka muodostaa Suomen ja NATO-liittolaisten keskeisen tuki- ja puolustusalueen itään.

Mielipide | Uusimaa on sotilaallisen liikkuvuuden selkäranka | Pääkirjoitus & mielipide | Helsingin Uutiset

Jarno Limnell

maakuntahallituksen pj. (kok), kansanedustaja

Ulla Kaukola

maakuntahallituksen 1. vpj. (sd), Vantaan kaupunginhallituksen pj.

Silvia Modig

maakuntahallituksen 2. vpj. (vas), Helsingin kaupunginhallituksen jäsen

Mitä kuuluu VAKElle vuoden 2026 alussa?

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue teki viime vuonna (2025) lähes 100 miljoonan euron ylijäämän, vaikka se haki vielä puolitoista vuotta sitten lisärahoitusta valtiolta. (HS 28.1.2026)

Hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkydön mukaan talous saatiin kuntoon huolellisella uudistusohjelmalla, joka tehtiin yhdessä henkilöstön kanssa.

Samalla palvelut ovat parantuneet, esimerkiksi hoivapaikan jonottajien määrä on pudonnut 300:sta noin 15–20:een.

Säästöjä on syntynyt muun muassa vuokratyövoiman käytön lopettamisesta ja perusterveydenhuollon vahvistamisesta.

Aronkydön mukaan kaikkein tärkein asia on ollut se, että alue teki huolella uudistusohjelman ja noudatti sitä tarkkaan.

”Ohjelma suunniteltiin yhdessä henkilöstön kanssa, eikä konsultit tuoneet sitä ylhäältä. Käytiin läpi joka ikinen asia koko organisaatiossa. Missä on hukkaa, mistä on voitu ottaa, mihin kannattaa palkata lisävoimavaroja. Meillä oli ihan ohje siitä, miten olla nuuka.”

Lopputuloksena Vantaa-Keravan kustannukset laskivat viime vuonna 1,4 prosenttia. Alueella käytettiin siis vähemmän rahaa kuin vuonna 2024 – siitä huolimatta, että esimerkiksi työntekijöiden palkat nousevat joka vuosi.

Meillä oli 29.1.2026 vuoden ensimmäinen aluevaltuuston info. Tässä on jotakin hyvinvointialuejohtaja Aronkydön ajankohtaiskatsauksesta poimittua:

– 88% potilaista pääsee terveysasemalle hoitoon määräajassa (3 kk), 32% kahdessa viikossa.

– 99% potilaista pääsee hammashoitoon määräajassa (6 kk), 59% kolmessa kuukaudessa.

-Lastensuojeluilmoitukset lisääntyivät 8,3%, kiireelliset sijoitukset vähenivät 7,6%. Sijoituksia 12/24 oli 302 kpl, 12/25 sijoituksia oli 279 kpl.

– Huostaanottoja oli 20% vähemmän kuin vuonna 2024 (2024: 139, 2025: 111).

-Pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen asumispalveluun jonotti 16 henkilöä vuoden 2025 lopussa (vuoden 2024 lopussa jonottajia oli 9).

– Asiakaskokemus on parantanut. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuonna 2023 yleisarvosana oli 2,8 kun se vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä oli 4,1.

-VAKEn asukaskohtaiset nettokustannukset laskivat vuodesta 2023 2,0 %, kun ne esimerkiksi Kymenlaakson hyvinvointialueella kasvoivat 9,9% ja Länsi-Uudellamaalla 0,2 %.

Vuosina 2023 ja 2024 kertynyt kumulatiivinen alijäämä oli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 161 miljoonaa, vuoden 2025 ylijäämäennuste on 97 milj.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pystynee täyttämään alijäämän kattamisvelvoitteen vuonna 2027, mahdollisesti jo 2026.

Muutama omakohtainen kokemus palveluiden toimivuudesta:

Olen aina käyttänyt hammashoidossa julkisia terveyspalveluita, koska minulla ei ole milloinkaan ollut työnantajaa, joka olisi hammashoidon korvannut – sellaisiakin työnantajia on. Ja toisaalta, kun näistä asioista istuu itse päättämässä, on hyvä olla tietoinen, kuinka palvelut toimivat.

Monenlaista on vuosien aikana tullut nähtyä ja koettua, mutta sanoisin, että sote-uudistuksen jälkeen ainakin Vantaalla toiminta on parantunut ja tehostunut. Pahimpina aikoina olen ensiksi jonottanut, että pääsisin jonoon ja sen jälkeen jonottanut jonossa 6 kk.

Soitin 22.10.2025 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen (VAKE) hammashoitoon saadakseni ajan suuhygienistille. Ensimmäinen vapaa aika Myyrmäessä oli 9.2., mutta se ei sopinut minulle. Sain ajan 10.2. Pähkinärinteeseen. Hoitotakuuhan on 6 kk.

No, nyt tuli mutka matkaan. Jouduin perjantaina perumaan ajan. Kauhistelin jo, kuinka kauas aika mahtaakaan mennä. Ei mennyt kuin kuukaudella eteenpäin, maaliskuun alkuun ja pääsen Pähkinärinteen hammashoitolaan.

Poissa ovat nyt ajat, jolloin en milloinkaan saanut aikaa Myyrmäen alueelta, vaan reissasin Länsimäkeen, Tikkurilaan tai Keravalle. No, toisaalta, jos oli valmis reissaamaan, niin ajan sai nopeammin.

Tylsää tässä nykysysteemissä on se, että hammaslääkärin tarkastusaikaa ei voi varata, jos on varattuna suuhygienistin aika eikä päin vastoin.

Ja toinen omakohtainen kokemus:

Toinenkin kehu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle:

Kävin syöpäni jälkihoitoon liittyvässä magneettikuvassa joulukuussa ja ultrassa tammikuussa. Kun sairaanhoitaja soitti tuloksista, kysyin, olisiko jalan vahvistamiseen mahdollista saada fysioterapeutin neuvoja. Hoitaja sanoi, että ei syöpäkeskuksen puolelta, mutta omalta terveysasemalta voi kysyä. Hän laittoi asiasta merkinnän järjestelmään.

Soitin 2.2.2026 klo 9.30 Myyrmäen terveysaseman fysioterapeutille. Puhelu meni vastaajaan, mutta jätin soittopyynnön. Jo etukäteen aloin kauhistella, kuinkahan kauan soittoon mahtaa mennä. Mutta eipä mennyt kauaa, jo klo 11 soitettiin takaisin. Sain peruutusajan keskiviikolle 4.2.2026.

Aikuiskoulutustuesta

Yksi nuorena hankittu koulutus ei riitä koko työuran ajaksi. Jokaisen osaaminen tarvitsee päivitystä. Sitä paitsi koulutus lisää motivaatiota ja antaa aivan uusia eväitä työn tekemiseen, uran vaihtamiseen ja työuran jatkamiseen mahdollisimman pitkään.

Olen yhä vieläkin kiukkuinen sitä, että Orpon hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen ilman että tarjosi tilalle mitään muuta mallia. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen kavensi aikuisten mahdollisuuksia päivittää ja täydentää osaamistaan, toteuttaa unelmiaan. Huvittavinta on se, että tuen lakkauttaminen ei tuonut yhtään lisää rahaa valtion budjettiin, sillä tuki rahoitettiin työnantajan ja työntekijän maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla.

Orpon hallitus kertoi aikuiskoulutustuen olleen hyvätuloisten huvia. Se ei pidä paikkaansa. Tilastokeskuksen mukaan tukea hyödynsivät ahkerimmin ne, jotka ansaitsivat alle mediaanipalkan. Mukana oli paljon sotealan, varhaiskasvatuksen ja opetusalan ammattilaisia.

Täysiaikaisesti opiskellessa keskimääräinen aikuiskoulutustien määrä oli vuonna 2024 1 489 e/kk. Aikuiskoulutustukea sai vuositasolla noin 30 000 ihmistä. Työllisyysrahaston tutkimuksen mukaan aikuiskoulutustukea käytettiin työuran turvaamiseen: työkyvyn säilyttämiseen tai uralla etenemiseen. Tukea käytettiin erityisesti alanvaihtoon tai tutkinnon korottamiseen sellaisilla aloilla, joilla tutkinto on edellytys työnsaannille. Esimerkiksi erityisopettajista noin puolet hankki tehtävän vaatiman lisäkelpoisuuden aikuiskoulutustuella.

Minusta me tarvitsemme aikuiskoulutustuen tapaisen mallin jatkossakin, jotta ihmisillä on mahdollisuus muutokseen.

SDP:n puoluesihteeri on jo tuonut esille, että jos ja kun SDP on tulevassa hallituksessa, niin Sdp:n vaatimuslistalta löytyy myös hallituksen lakkauttaman aikuiskoulutustuen tuominen uudistettuna takaisin, painottuen erityisesti työvoimapula-aloille.” SDP:n vaihtoehtobudjetissa vuodelle 2026 kerrotaankin jo ajatuksia siitä, mitä tuki voisi olla. En käy tässä läpi yksityiskohtia, löydätte ne vaihtoehtobudjetista, mutta tämä SDP:n malli aikuiskoulutustuesta helpottaisi työvoimapulaa aloilla, joilla kasvu on nopeaa, ja samalla vahvistaisi ihmisten mahdollisuuksia pysyä työelämässä ja siirtyä sujuvasti uusiin tehtäviin ilman työttömyysjaksoja.

Aikuisten mahdollisuus päivittää osaamistaan on välttämättömyys, sillä jo nykytutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista on vaihtanut alaa vähintään kerran. Ja uskon, että se vauhti kiihtyy, ei hiljene.

21.1.2026 Hesarissa oli juttu Uusi työ, parempi elämä, jossa kolme ihmistä, iältään 49, 50 ja 43 kertoi uranvaihdostaan. Yksi oli vaihtanut perämiehestä catering-yrittäjäksi, toinen graafikosta mobiiliasentajaksi ja kolmas, nimeltään Toni puhelinmyyjästä äidinkielenopettajaksi. Hän kertoo, kuinka yläkoulu sujui rallatellen eikä mikään muu kiinnostanut kuin kitaransoitto. Paperit eivät riittäneet lukioon, valinta oli ammattikoulun kokkilinja. Päivääkään hän ei tehnyt kokin töitä, vaan päätyi tehdastöihin. Kokosi jääkaappeja, jääkiekkomailoja, leikkasi lihaa ja kasasi ikkunoita. Yhtenä maanantaina hän seisoi ikkunan karmit käsissään ja ajatteli, että jotakin muutakin voisi tehdä. Hän ajautui puhelinmyyjäksi, kunnes juoksulenkillä keksi, miksi haluaa: äidinkielenopettajaksi. Ja sellainen hänestä tuli.

Toni nostaa esiin opintovapaan ja aikuiskoulutustuen, joita ilman uranvaihto ei olisi hänelle onnistunut. Hänen mielipiteensä on, että aikuiskoulutustuen poistaminen sulki näköaloja. Olen Tonin kanssa täysin samaa mieltä. Aikuiskoulutustuen palauttamisella saadaan tuottavia ja hyvinvoivia työntekijöitä ja ihmisille uusia näköaloja. Kiitos.