Ulla Kaukola

Tarkastuslautakunnan arvio Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osavuosikatsauksesta

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Yleinen.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui syksyn ensimmäiseen kokoukseensa. Käsittelyssä oli mm. hyvinvointialueen osavuosikatsaus ja tarkastuslautakunnan väliarviointi. Puhuin tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana lautakuntamme tekemästä väliarvioinnista.

Arvoisa puheenjohtaja, aluevaltuutetut

Tarkastuslautakunta on tehnyt oman osavuosikatsaukseen pohjautuvan väliarviointinsa. Nostan esiin muutaman kohdan. Ensinnäkin sitovat tavoitteet. Tarkastuslautakunta pitää tavoiteasentantaa selkeänä. Valtuuston asettamia sitovia tavoitteita on sopivasti – 15 kappaletta – ja tavoitteet ovat riittävän haastavia kannustaen toiminnan kehittämiseen. Aluehallitus on arvioinut osavuosikatsauksessa omalta osaltaan tavoitteiden toteutumismahdollisuutta ja arvioi, että viidestätoista tavoitteesta 12 toteutuisi täysin.

Tarkastuslautakunta on omassa arviossaan kriittisempi ja arvioi, että seitsemän tavoitetta toteutuu, seitsemän osalta toteutuminen on epätodennäköinen ja yksi tavoite toteutuu vain osittain.

Kohdat, joissa tarkastuslautakunnan arvio on aluehallitusta kriittisempi ovat seuraavat:

Tavoite 5: Terveysasemien vastaanotolle pääsy nopeutuu. Aluehallitus arvioi tavoitteen toteutuvan, tarkastuslautakunta pitää sitä epätodennäköisenä.

Tavoite 6: Suun terveydenhuollon vastaanotolle pääsy nopeutuu. Aluehallitus arvioi tavoitteen toteutuvan, tarkastuslautakunta pitää sitä epätodennäköisenä.

Tavoite 7: Odotusaika nuorten psykososiaalisiin palveluihin pääsyyn. Aluehallitus arvioi tavoitteen toteutuvan, tarkastuslautakunta pitää sitä epätodennäköisenä.

Tavoite 9: alakohdan Terveysperusteiset poissaolot -osalta aluehallitus arvioi tavoitteen toteutuvan osittain, tarkastuslautakunta pitää tavoitteen toteutumista epätodennäköisenä.

Tavoite 10: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on haluttu työnantaja. Aluehallitus arvioi tavoitteen toteutuvan, tarkastuslautakunta pitää sitä epätodennäköisenä. Lisäksi tarkastuslautakunta suosittelee päivittämään tavoitetasomittarin talousarviomuutoksena, jotta se vastaa seurantatietoja.

Tavoite 13: Talousarvion vuosikate toteutuu suunnitellusti. Aluehallitus arvioi tavoitteen toteutuvan osittain, tarkastuslautakunta pitää sitä epätodennäköisenä.

Tavoite 14: Hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelma laaditaan. Aluehallitus arvioi tavoitteen toteutuvan. Tarkastuslautakunta pitää sitä epätodennäköisenä. Tarkastuslautakunta muistuttaa, että palveluverkon tulee perustua väestöennusteiden mukaiseen palvelutarpeeseen ja saavutettavuuteen eikä pelkästään nykyiseen toimitilaverkostoon.

Tavoite 15. Hyvinvointialueella on käytössä järjestämisvastuun toteuttamista tukeva johtamisen ja päätöksenteon tilannekuvaraportointi. Aluehallituksen mielestä tavoite toteutunee, tarkastuslautakunta pitää sitä epätodennäköisenä.

Tarkastuslautakunta nostaa esille vuoden 2023 talousarvion melko yleispiirteisen sitovuustason aluevaltuustoon nähden. Sitovuustasothan ovat: Hyvinvointialue ilman erikoissairaanhoitoa ja Erikoissairaanhoito. Valtuuston sitovuustasolle ei ole oikeuskäytännössä asetettu rajoituksia, mutta lähtökohtana on, ettei talousarviota voida hyväksyä niin yleispiirteisenä, että valtuuston ei voitaisi katsoa käyttäneen sille kuuluvaa talousarviovaltaa. Tarkastuslautakunta kannustaakin valtuustoa pohtimaan, tulisiko aluevaltuuston sitovuustaso ulottaa toimialakohtaisiin määrärahoihin.

Lähes kaikki hyvinvointialueet laativat vuodelle 2023 alijäämäisen budjetin ja tekevät ennusteen mukaan alijäämää budjetoitua enemmän, näin myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Selvää on, että valtio tarkastelee rahoituspohjaa siltä osin, että lakisääteiset tehtävät turvataan. Samaan aikaan myös hyvinvointialueilta tullaan vaatimaan tulevaisuudessa vahvoja sopeuttamistoimia ja toimintatapojen muutoksia.

Tarkastuslautakunta yhtyy osavuosikatsauksessa esitettyyn ajatukseen siitä, että haastavassa tilanteessa hyvinvointialue on kuitenkin selvinnyt lakisääteisistä velvoitteistaan hyvin. Samalla on pystytty viimeistelemään organisaatiota sekä käynnistämään uusia asiakaspalvelua ja henkilöstötilannetta parantavia toimintamalleja.

HS: Ulla Kaukola nousi hetkessä somesensaatioksi

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Yleinen.

Viime syksystä aina kevään eduskuntavaaleihin saakka oli kyllä melkoista aikaa. Ihmettelin jo syyskuussa, kuinka tällaisen tuntemattoman ihmisen eduskuntavaaliehdokkuus voi herättää niin suuria tunteita kuin se herätti.

Voisin pitää taidenäyttelyn kaikista niistä kuvamanipulaatioista, joita kuukausien aikana sain. Puhumattakaan kaikista törkyviesteistä – niillä voisi tapetoida ulkohuussin seinät.

Mutta täytyy sanoa, että sain myös aikamoisen määrän puolustajia Twitterissä ja tapasin mielenkiintoisia ihmisiä yli puoluerajojen.

Keskustelu kannattaa aina ja erityisesti kannattaa keskustella niiden kanssa, jotka ovat eri mieltä kuin itse on.

Lue Hesarin juttu minusta:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009708586.html

Terveisiä talousarviokeskusteluun

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Terveiseni vuoden 2024 talousarviokeskusteluun:

Arvoisa puheenjohtaja, otan esille kaksi asiaa, nuoret ja ratikan.

Ensinnäkin nuoret. Maaliskuussa 2023 Vantaalla oli 1 319 työtöntä nuorta. Vaikka määrä on vähentynyt vuoden takaisesta, niin se on kovin korkea. Yhdenkään nuoren ei pitäisi olla työttömänä tai koulutuksen ulkopuolella. Oppivelvollisuusuudistus auttaa nykyisiin ja tuleviin ysiluokkalaisiin, mutta myös niistä ikäluokista on huolehdittava, joita pidentynyt oppivelvollisuus ei vielä hyödyttänyt. Toukokuun valtuustoinfossa apulaiskaupunginjohtaja Åstrand arvioi, että meillä olisi noin 3 000 NEET-eli nuorta, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa tai harjoittelussa. Vantaalla pitää olla rahaa satsata nuorisotyöhön, -tiloihin ja -ohjaajiin. Nuoria on tavoiteltava niissä kanavissa, joissa nuoret liikkuvat. Tavoitteena pitää olla, että yksikään nuori ei katoa. Se edellyttää paitsi rahaa, niin yhteistyötä sekä kaupungin toimialojen välillä että yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa.

Toisena asiana nostan esille ratikan. Kun nyt saimme tehtyä päätöksen siitä, että ratikka rakennetaan, niin paukut on laitettava siihen, että saamme kotiutettua kaikki ratikan mahdolliset ja mahdottomatkin hyödyt. Tänään valitulla uudella elinvoimajohtajalla ja uudella kaupunginjohtajalla on toivottavasti paljon uusia ajatuksia ratikan hyötyjen kotiuttamisesta. Ja ilman muuta otamme jo ensi vuonna suunnitteluun ratikan jatkon myös länteen. Kiitos.

Luhangan arviointikertomus

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Olen seurannut Luhangan kunnan päätöksentekoa lokakuusta 2022 asti. Vuotta 2022 koskeva arviointikertomus antaa kunnan päätöksenteosta synkän kuvan. Lukaiskaapa.

”Tarkastuslautakunta on edellisen vuoden tapaan joutunut näkemään paljon vaivaa perustoimintaedellytystensä turvaamiseen. Lautakunta ei ole saanut kohtuullisessa ajassa käyttöönsä kaikkia tarvitsemiansa ja sille laillisesti kuuluvia tietoja. Kiinteistöverotiedot lautakunta sai käyttöönsä joulukuussa kymmenen kuukauden odottamisen jälkeen. Kunnanjohtaja Tuomo Kärnää ei ole puolentoista vuoden aikana onnistuttu saamaan lautakunnan kuultavaksi”

”Tarkastuslautakunnan vuoden 2021 arviointikertomus esiteltiin valtuustossa 29.6.2022. Kunnanhallitus ei ole antanut 7.6.2023 mennessä kuntalain edellyttämää lausuntoa toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Sen sijaan kunnanhallituksen kokouksen 29.9.2022 aloitteesta kunnanvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 1.11.2022 käynnistää tarkastuslautakunnan erottamisprosessin.”

Kuvakaappauksena alla arviointikertomuksen alaluku 2.3.2, jossa esitellään Tuulivoimahanke esimerkkinä hallintomenettelystä.

Ratikka tekee Vantaasta kaupungin

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Puheenvuoroni Vantaan historiallisessa kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.5.2023:

Kannatan ratikan rakentamista. Ratikka tekee Vantaasta kaupungin, houkuttelevan kohteen investoida, asua ja tehdä töitä. Näin totesin vuonna 2019, kun päätimme suunnittelun aloittamisesta. Olen yhä samaa mieltä, vieläpä entistä vahvemmin.

Tampereen ratikka on ollut menestys. Se valmistui etuajassa ja alitti budjettinsa. Toteutuneet matkustajamäärät ovat ylittäneet ennusteet. Kiinteistötaloudelliset hyödyt ovat toteutuneet etupainotteisesti. Raide-Jokerista uutisoitiin tammikuussa, että se on valmistumassa etuajassa ja alittamassa budjetin. Onko yksikään kaupunki, joka on ratikan rakentanut, koskaan katunut ratikan rakentamista? Tietääkseni ei. Turku kylläkin katuu ratikan purkamista ja viime viikolla valmistuikin yleissuunnitelma ratikan rakentamiseksi Turun satamasta Varissuolle.

Se, joka ajattelee taloutta, ymmärtää, ettei Vantaalla ole varaa jättää ratikkaa rakentamatta. Heikennämme Vantaan houkuttelevuutta sekä asukkaiden että yritysten silmissä, mikäli emme rakenna ratikkaa. Muutumme pääkaupunkiseudun peräkyläksi. Ilman ratikkaa Vantaa näyttäytyy kaupunkina, jolla ei ole halua kehittyä.

Länsi-Vantalla kuulee valitettavasti aina väillä sanottavan, kuinka ratikka hyödyttää vain Itä-Vantaata. Näinhän asia ei ole. Vantaa on kokonaisuus. On myös länsivantaalaisen etu, että Itä-Vantaa kehittyy. Aivan niin kuin oli Itä-Vantaan ja siten koko Vantaan etu, että kehärata rakennettiin. Ratikan vastustamisen sijaan Länsi-Vantaalla kannattaakin keskittyä miettimään, kuinka saamme ratikan mahdollisimman nopeasti myös Länsi-Vantaalle.

Ratikka on vuosikymmenten hanke. Menot pystymme laskemaan, mutta kaikkia tuloja emme edes vielä tiedä. Meistä itsestämme riippuu, kuinka hyvin kotoutamme ratikan hyödyt. Ratikka tiivistää kaupunkirakennetta ja kytkee yhteen kaupungin erillään olevat osat. Ratikka ei ole pelkkä liikenneratkaisu, vaan osa kaupunkikuvaa ja -ympäristöä. Esteetön. Ratikka lisää ihmisten elämänlaatua, kun työmatkat lyhenevät ja helpottuvat. Palvelut parantuvat. Ratikkaan on helppo yhdistää positiiviset verbit: ratikka kehittää, houkuttelee, parantaa. Ratikka tekee Vantaasta kaupungin.

Adressimme ”Ei tuulivoimaa Päijänteen erämaisiin maisemiin”

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Klikkaa auki Valkjärven suojelijoiden tekemä adressi ”Ei tuulivoimaa Päijänteen erämaisiin maisemiin” ja allekirjoita se.

Syksyllä 2022 Luhangan kunta toi Suur-Savon Sähkön ajaman tuulivoimahankkeen päätöksentekoon kuntalaisilta salaa ja sen jälkeen, kun kesäasukkaat olivat jo lähteneet.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Luhangan kunta sekä Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen maakunnat varjelevat erämaista Päijänteen aluetta ja suojelevat sitä tuuliteollisuuden haitoilta.

Vaadimme, että:

 1.  Luhangan kunnan ei tule kaavoittaa Latavuoren alueelle Suur-Savon Sähkön ajamaa tuulivoima-aluetta. Miksi?

  • Hankealue sijaitsee keskellä ekologisen verkoston laajaa, yhtenäistä metsäaluetta ja viherverkostoa.
  • Hankealueella on kaksi luonnonsuojelualuetta ja sen vieressä sijaitsee Natura 2000 -alue. Lisäksi Päijänteen rannalla on useita luonnonsuojelualueita. 
  • Alueella on lukuisia metsälaki 10 §:n perusteella suojeltavia kohteita, joista suuri osa herkkiä pienvesikohteita. Alueella on arvokkaita lintualueita ja tärkeitä lintujen muuttoreittejä.
  • Tuulivoimalat ollaan kaavoittamassa keskelle maakuntakaavan hiljaista aluetta, kokonaisuudessaan Hiljaisen helmen sisään. 
  • Nykyiset Latamäen voimalat valmistuivat vuonna 2014 kevyellä suunnittelutarveratkaisulla, rajallisella kuulemisella, asukkaat yllättäen, minimaalisella luontokartoituksella. Voimaloiden melu ylittää viranomaisten asettamat raja-arvot. Asukkaat ovat kärsineet melusta jo 9 vuotta. Vanhojen voimaloiden osalta ympäristölupaprosessi on yhä kesken. Uudet 300-metriset voimalat olisivat 100 metriä korkeammat ja teholtaan kolminkertaiset verrattuna nykyisiin voimaloihin. 

2. Luhangan kunnan tulee tukea Keski-Suomen maakunnan tahtoa huolehtia maakunnan luontoarvoista. Kunnan tulee edistää käytettävissään olevin keinoin, että Keski-Suomi 2040 -maakuntakaavassa:

  • Päijänteen luontomaisemaa kansallispuistoineen suojellaan tuulivoiman haittavaikutuksilta.
  • Hiljaisiksi merkityille alueille ei rakenneta tuulivoimaa.
  • Luhangan Latamäkeen / Latavuoreen ei kaavoiteta maakunnallista tuulivoima-aluetta edes vaiheittain. (Maakunnallinen tuulivoima-alue on sellainen, jossa on 10 tai useampi voimala, joiden yhteisteho on yli 45MW).
  • Tuulivoimaloiden yhteisvaikutus yli maakuntarajojen otetaan huomioon myös muiden kuin seudullisesti merkittävän kokoluokan tuulivoima-alueiden kaavoittamisessa.

3. Luhangan kunnan tulee lausunnossaan vaatia, että Päijät-Hämeen maakuntakaavasta poistetaan Hartolan Porolankankaan ja Sysmän Piilivuoren tuulivoimala-alueet.

  • Mikäli Päijät-Hämeen hahmottelemat tuulivoimalat rakennettaisiin, niin Luhangan, Hartolan ja Sysmän yhteiselle viherverkoston ydinalueelle tulisi jopa 48 voimalan tuuliteollisuusalue, eteläisen Suomen suurin. Hankkeet romuttaisivat Keski-Suomen maakuntaliiton halun suojella alueen luontoon perustuvaa vetovoimaa, matkailua ja virkistystä.
  • Voimaloiden maisemavaikutukset ulottuisivat useiden kuntien alueille, myös koko Keski- ja Pohjois- Päijänteelle ja Päijänteen länsirannoille (alla olevan kartan tumma väritys kertoo, kuinka laajalle alueelle tuulivoimalat näkyvät).

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Luhangan kunta sekä Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen maakunnat varjelevat erämaista Päijänteen aluetta ja suojelevat sitä tuuliteollisuuden haitoilta.

Muut asiaan (Luhanka ja tuulivoima) liittyvät kirjoitukseni.

Miksi Luhangassa on tuuli kääntynyt?

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Lehtikirjoituksia, Yleinen.

Itä-Häme 8.5.2023

Vielä kolme vuotta sitten Luhangan kunta puolusti ärhäkästi hiljaisuutta, luontoa ja maisemia, ymmärsi matkailun ja virkistyksen merkityksen kunnan elinvoimalle ja tulevaisuudelle. Puolusti lakia ja kuntalaisten ja kesäasukkaiden kuulemista. Yhtäkkiä yllättäen takki onkin kääntynyt ja kunta ajaa keinoja kaihtamatta Latavuoreen seitsemää uutta tuulivoimalaa kuuden siellä jo olevan viereen.

Kolme vuotta sitten Luhangan kunnanhallitus edellytti Salolan tuulipuistohankkeen osalta ympäristövaikutusten arviointia (YVA-menettely). Salolan hankkeessa suunniteltiin seitsemän tuulivoimalan rakentamista – eikä edes Luhankaan, vaan Jyväskylän puolelle. Kunta kertoi lausunnossaan 4.2.2020, kuinka tieto hankkeesta tuli Luhangan kunnalle lyhyellä varoitusajalla ja että asia oli siksi vieras paitsi kuntalaisille, niin erityisesti kesäasukkaille, joiden tavoittaminen talvella oli vaikeaa. Luhanka painotti lausunnossaan, kuinka välttämätön YVA-menettely on, ”jotta kaikilla vaikutusalueen asukkailla ja kiinteistönomistajilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä”. Lisäksi kunta korosti, kuinka Salolan hankkeen YVA-menettely oli myös valtakunnallisesti katsoen välttämätön, vaikka lain määräämät minimit (vähintään 10 voimalaa tai teho vähintään 45 MW) eivät ylittyneetkään. Kyseessä oli kunnan mukaan ”massiivinen maiseman muutosesitys yhteisvaikutuksineen Luhangan Latamäen voimaloiden kanssa”.

Vuonna 2022 kääntyi Luhangassa tuuli. Kunta lähti lokakuussa 2022 takki hulmuten mukaan Suur-Savon Sähkön hankkeeseen rakentaa seitsemän uutta voimalaa Latamäen voimaloiden läheisyyteen ja hyväksyi osayleiskaavan laatimisen alueelle ilman, että kuntalaisille tai kesäasukkaille kerrottiin mitään, vaikka olisi ollut koko kesä aikaa. Hanketta valmisteltiin salassa.

Luhangan kunnan tekninen ja ympäristölautakunta päätti 13.4.2023 ettei se vaadi Suur-Savon Sähkön hankkeen osalta YVA-menettelyä. Miksi ei, vaikka vanhojen ja uusien myllyjen yhteismäärä ja -teho ylittävät lain määrittämät minimit 40 %:lla ja vaikka kolme vuotta aiemmin Salolan huomattavasti pienemmän hankkeen osalta YVA-menettelyä vaadittiin? Kunnanhallitus jopa päätti 2.5.2023, että Luhanka esittää maakuntakaavaan seudullisesti merkittävää tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta (tv-alue) Latamäen/Latavuoren alueelle.

Luhangan kunta on täydellisesti kääntänyt takkinsa suhtautumisessaan tuulivoimateollisuuteen. Miksi kuntalaisten ja kesäasukkaiden mielipiteillä ei enää olekaan merkitystä? Miksi Latamäen/Latavuoren voimaloiden yhteisvaikutus ei enää olekaan merkityksellinen? Miksi alueen matkailu, virkistys ja hiljaiset alueet eivät enää olekaan tärkeitä? Mikä muu on kolmessa vuodessa muuttunut kuin se, että kunnanjohtajasta on tullut Suur-Savon Sähkön hallituksen jäsen? Odotan kunnanjohtajan vastausta.

Luhankaan ja tuulivoimaan liittyvät aiemmat juttuni.

Kunnanjohtajan tiedote 5.2.2020
Luhangan lausunto Salolan hankkeesta 1/2 (4.2.2020)
Luhangan lausunto Salolan hankkeesta 2/2 (4.2.2020)
Teknisen ja ympäristölautakunnan lausunto Suur-Savon Sähkön hankkeesta 1/2 (13.4.2023)
Teknisen ja ympäristölautakunnan lausunto Suur-Savon Sähkön hankkeesta 2/2 (13.4.2023)
Kunnanhallituksen esitys TV-alueeksi 2.5.2023

Meluaidasta Townhouse-taloiksi

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Lehtikirjoituksia, Yleinen.

Vantaan Sanomissa 29.4.2023

Kuntapäättäjä on lähes kaikissa kaavamuutoksissa vaikean paikan edessä: hyväksyäkö kaava vai vastustaa sitä. Kolmantena vaihtoehtona on tietenkin yrittää vaikuttaa niin, että kaavasta tulee parempi. Omasta mielestäni kaikkea ei voi vastustaa, vaan täytyy yrittää löytää sellainen ratkaisu, joka on sekä kuntalaisen, ympäristön että kaupungin kannalta paras mahdollinen. Vaakapuiston asemakaavamuutos on hyvä esimerkki siitä, että huonostakin ehdotuksesta voi tulla hyväksyttävä.

Vantaan Sanomat kirjoitti Hämevaaran Vaakapuistoon kaavoitettavista Townhouse-tyyppisistä -taloista melumuurina (VS 22.4.) Mielestäni kirjoitus pohjautui vanhoihin tietoihin.

Hämevaaran Vaakapuiston asemakaavan laatiminen on kestänyt viisi vuotta. Me alueen asukkaat pöyristyimme keväällä 2018, kun kuulimme, että paikalle ollaan ahtamassa yhtenäinen, pitkä rivistö uusia asuntoja. Kutsuin kaavaa meluaitakaavaksi ja kirjoitin asiasta Vantaan Sanomiin otsikolla ”Kuka haluaisi asua meluaidassa? (VS 21.4.2018). Kaavatilaisuudessa keväällä 2018 paikalla oli lähes 50 ihmistä, jotka kaikki vastustivat kaavamuutosta. Vuonna 2020 kaavasta oli mahdollisuus lausua mielipiteensä. Hämevaaralaiset olivatkin aktiivisia ja mielipiteitä tuli 52 kappaletta. Lähes kaikissa vastustettiin kaavaa.

Vaakapuiston kaava 2018

Maanantaina 24.4. valtuusto hyväksyi kaavan. Täytyy sanoa, että on kannattanut käyttää viisi vuotta tämän kaavan parantamiseen. Kun asemakaavamuutos oli nähtävillä nyt helmikuussa 2023 siitä ei jätetty yhtään muistutusta. Mikä sitten muuttui vuosien varrella?

Vaakapuiston kaava 2023

Vuoden 2020 ehdotuksessa ahdas alue oli tupattu täyteen asuntoja. Tonttien pinta-ala oli lähes 20 000 m2 kun se nyt hyväksytyssä kaavassa on 11 400 m2. Rakennusoikeutta oli aiemmin 8 100 k-m2, nyt 4 800, asuntoja aiemmin 44, nyt 28. Vähemmän on tässä tapauksessa enemmän ja laadukkaampaa.

Kaavassa on nyt pystytty sovittamaan yhteen luonto ja asuminen. Samaan kaavaan mahtuvat sekä ihmiset että liito-oravat. Massiivisuus ja meluaitamaisuus katosivat, kun keskelle jäävä liito-oravan ydinalue kaavoitettiin suojaviheralueeksi.

Kaavaan on lisätty kaupunkiympäristölautakunnan pöytäkirjalausumassa esitetty kaavamääräys siitä, että olemassa olevia puita tulee säilyttää mahdollisimman paljon liito-oravien ekologisten reittien turvaamiseksi sekä rakentamisen hiilijalanjäljen minimoimiseksi. Tontilla jo olevia puita tulee korvata istutuksin vain, kun se on rakentamisen kannalta välttämätöntä.

Tällaista Townhouse-tyyppistä rakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle me tarvitsemme Vantaalla. Tässä kaavassa kerrosluku on kaksi ja ullakolle saa sisustaa asuintiloja, mikä mahdollistaa muunneltavuuden ja myös suuremmat perheasunnot. Rakennusten kattolappeet ovat etelän suuntaan ja katot jyrkkiä, jolloin voidaan hyödyntää hyvin myös aurinkoenergiaa. Kaavamääräyksillä edellytetään korkealaatuista lopputulosta. Tästä tulee vielä tyylikäs portti Hämevaaraan.

Vantaan Sanomat 29.4.2023

Nytkö alkavat koulutusleikkaukset?

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä näyttää käyvän omia hallitusneuvotteluitaan ja toteuttavan leikkauslistaansa (YLE 21.4.2023). Niemelä toivoo uuden hallituksen lyhentävän toisen asteen ammatilliset perustutkinnot kaksivuotisiksi.

En näe mitään järkeä lyhentää nuorten ammatillista koulutusta poistamalla yleissivistävät aineet. Yleissivistävät aineet, mm. äidinkieli ovat ihan oleellisia sekä työntekijän/yrittäjän osaamisen kannalta että mahdollisten jatko-opintojen kannalta. Puhumattakaan vieraasta kielestä ja matematiikasta. Leikkaamalla ei osaaminen lisäänny. Nuoret tarvitsevat ohjausta ja opetusta kehittyäkseen ammattinsa osaajiksi.

Aikuisten ammatillisen koulutuksen osalta mahdollisuuksia on varmasti enemmän. Siellä toivoisin paremmin hyödynnettävän mm. opintojen modulaarisuutta. Jos opiskelijalla on jo yksi tutkinto, tarvitseeko hänen opiskella toista vai onko viisaampaa suorittaa vain sellaisia osia, joiden myötä osaaminen kasvaa.

Ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja soisin tarjottavan enemmän. Ja niiden rahoituspohja pitäisi saada parempaan kuntoon.

Toivoisin kyllä budjettipäällikön vielä hieman enemmän perehtyvän asiaan. Sipilän hallitus teki valtavat leikkaukset ammatilliseen koulutukseen: opetusta vähennettiin, ammatillisia opettajia jouduttiin irtisanomaan, monet nuoret opiskelijat jätettiin oman onnensa nojaan ilman ohjausta ja opetusta. Olisikohan siellä syitä korkeisiin keskeyttämisprosentteihin?

Marinin hallitus lisäsi ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja sääti, kuinka paljon opiskelijan tulee saada opetusta/osaamispiste (12 tuntia). Sekin on vielä kovin vähän. Opetuksen ja ohjauksen määrän/osaamispiste tulisi ehdottomasti olla vähintään 15 t.

Ennen Sipilän hallituksen tekemää ammatillisen koulutuksen uudistusta käytössä oli opintopiste, joka tarkoitti noin 38 tuntia opiskelijan tekemää työtä, mikä vastaisi osaamispistejärjestelmässä 25 tuntia.

Valituksia tulee tehdä vastuullisesti

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Yleinen.

Helsingin Sanomissa oli kolumni ‘Valituksia ei pitäisi tehdä kiusan vuoksi’ (31.3.) Olen samaa mieltä: kiusanteko ei ole vastuullista. Eikä varsinkaan silloin, jos sitä tekee yritys, joka mainostaa itseään vastuullisena. 

Tuuliteollisuusyritys Ilmatar kertoo nettisivullaan vastuullisuuden ohjaavan kaikkea tekemistään. Totuus näyttää kuitenkin toisenlaiselta. Ilmatar rakensi Niittysmäen-Konkasmäen tuuliteollisuualueen Leppävirralle vuonna 2017. Asukkaat vaativat melun vuoksi melumittauksia ja mittausten mukaan melu ylittikin sallitut rajat. Kunta vaati Ilmattarelta ympäristölupaa. Ilmatar kieltäytyi ja esitti, että heidän teettämänsä melumittaukset oli väärin tehty. Ilmattarelle annettiin uusi mahdollisuus ja se teetti toisella alihankkijalla uuden melumittauksen. Myös tämä mittaus osoitti melun olevan vastoin määräyksiä. Ilmatar vetosi siihen, että toinenkin mittaus oli virheellinen. Ilmattarelle annettiin vielä kolmaskin mahdollisuus ja paikalle tulivat mittaajat Tanskasta. Jälleen melumittaukset osoittivat melun ylittävän raja-arvot. Hallinto-oikeus velvoitti Ilmattaren hakemaan ympäristölupaa 50.000 euron uhkasakolla. Mitä teki Ilmatar? Valitti asiasta.

Tuulivoimayhtiöille annettu omavalvonta mietityttää: ne valvovat itse itseään, teettävät mittauksia itse ja tulkitsevat itse mittausten tuloksia viranomaisille. Jos liikenteessä toimittaisiin samalla tavalla, niin autoilijat vahtisivat itse ajonopeuttaan ja ilmoittaisivat poliisille ylinopeudesta saadakseen sakon.

Ilmatar totesi Leppävirtaa koskevassa YLEn uutisessa (13.10.2022) että ‘yrityksellä ei ole ollut vastaavaa prosessia sen muissa tuulivoimaloissa’. Vastaava prosessi on kuitenkin ollut käynnissä Luhangan Latamäessä vuodesta 2014, jonne Ilmatar rakensi ensimmäisen tuuliteollisuusalueensa. Nykyään alueen omistaa Luhanka Tuuli ky, joka on jatkanut Ilmattaren aloittamaa väsytystaistelua kuntalaisia vastaan. Ihmiset ovat kärsineet raja-arvot ylittävästä melusta yli 9 vuotta.

Vastuullinen yritys ei kiemurtele vaan korjaa toimintansa virheet ja puutteet. Se on viestinnässään avoin ja kantaa vastuunsa. Pakollinen ympäristölupa kaikille tuulivoimaloille loisi turvaa kansalaisille ja vaikeuttaisi keinottelua. Meluvalvonta ja melumittaus sekä tulosten tulkinta tulisi antaa viranomaisille. Tarvitsemme tuulivoimalain, jolla saadaan vastuuttomat yritykset kuriin.

Muut asiaan liittyvät jutut:

Tarvitaan tuulivoimalaki 17.3.2023

Tuulivoimaa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä (7.3.2023)

Kunnanjohtajan kaksoisrooli osa 2 22.11.2022

Kunnanjohtajan kaksoisrooli 30.10.2022