Ulla Kaukola

YEL-tarkastukset

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Työeläkevakuuttajat tarkistivat vuoden 2024 aikana noin 34 500 yrittäjän YEL-työtulon. Heistä noin 70 prosentilla työtulo nousi. Lähes puolet yrittäjistä ei reagoinut työeläkevakuuttajan lähettämään työtuloehdotukseen lainkaan. Noin kahdeksan prosenttia puolestaan hylkäsi ehdotuksen.

Tarkistuksen kohteena olivat viime vuonna yrittäjät, joiden YEL-työtulo oli alle 25 000 euroa ja joiden työtuloon ei ollut tehty merkittäviä muutoksia viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana. Työtulotarkistukset perustuvat vuoden 2023 alussa voimaan astuneeseen lakimuutokseen, joka velvoittaa työeläkevakuuttajat tarkistamaan yrittäjien työtulon tason säännöllisesti.

Tarkistuksen kohteena olevia YEL-vakuutuksia oli viime vuonna noin 34 500. Jos tarkistuksessa havaittiin, että yrittäjän työtulo ei vastannut työpanoksen arvoa, yrittäjä sai työeläkevakuuttajalta ehdotuksen uudesta työtulosta. Yrittäjän on tällöin ollut mahdollista esittää lisätietoja työtulon perusteluksi, mikäli hän ei ole ollut samaa mieltä ehdotetusta työtulosta.

Noin 54 prosentilla työtulotarkistuksen kohteena olleista yrittäjistä työtulo nousi lainmukaisen enimmäismäärän verran eli 4 000 eurolla. Tämä tarkoittaa kuukausittaisessa YEL-maksussa noin 85 euron korotusta. Osalla näistä yrittäjistä työtulo ei vielä ensimmäisen tarkistuksen jälkeen ole oikein mitoitetulla tasolla, jolloin heitä saattaa odottaa uusi korotus seuraavalla tarkistuskierroksella kolmen vuoden kuluttua.

Tarkistusten lopputuloksena työtulo nousi reilulla 70 prosentilla tarkistetuista yrittäjistä. Noin 25 prosentilla työtulo pysyi samana, ja alle prosentilla työtulo laski. Loppuosalla tarkistaminen oli tietojen keräyshetkellä kesken tai YEL-vakuutus oli päättynyt prosessin aikana.

Yrittäjien työtulot nousivat vuoden 2024 tarkistusten myötä – Työeläkevakuuttajat TELA ry

Hallitukselle ikävä yllätys yrittäjien eläkkeistä | HS.fi

Aiemmat juttuni YEListä.

Valtuuston ylimääräinen kokous

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Täällä sitä istutaan, valtuuston ylimääräisessä kokouksessa viisi päivää ennen valtuustokauden päättymistä. Turhaa, niin turhaa. Tämä on kutsuttu koolle, koska 23 valtuutettua sitä vaati.

Alla oma puheenvuoroni:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut

Jokaisessa asiassa on yleensä hyviä puolia, niin varmasti tässä ylimääräisen valtuuston koollekutsumisessakin. Kiitokset siis kahdellekymmenellekolmelle valtuutetulle siitä, että kantavat huolta sekä Vantaasta että ratikasta. Tosin totean, että kyllä me muutkin niin teemme.

Sitten hieman ihmetyksen aiheita. Aivan kuten kaupunginjohtaja esityksessään totesi, niin Vantaan ratikka toteutetaan allianssimallilla. Nyt on menneillään allianssimallin kehitysvaihe, jossa ratikkahankkeelle haetaan realistista tavoitehintaa. Neuvottelut ovat vielä kesken, joten ratikalle ei ole olemassa vielä mitään hintaa. Kun kehitysvaihe alkusyksystä saadaan loppuun, meillä on tiedossamme ratikan hinta ja valtuusto saa pöydälleen kaiken asiaan liittyvän. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – periaate sopii mielestäni erittäin hyvin juuri tähän allianssimalliin.

Kummaksun vaatimusta haluta valtuusto koolle viipymättä ja ymmärtääkseni lähinnä huhujen vuoksi. Valtuutetulla on laaja tiedonsaantioikeus ja mahdollisuus esittää viranhaltijoille kysymyksiä ja saada vastauksia. Viesti apulaiskaupunginjohtajalle, kaupunginjohtajalle, talousjohtajalle, ratikan projektijohtajalle olisi varmasti tuonut vastauksia valtuutetuille mieltä kaihertaviin kysymyksiin. No, tässä nyt kuitenkin ollaan, vanha valtuusto koolla viisi päivää ennen kauden loppumista.

Ratikka on Vantaan suurin investointi ja siihen liittyviä asioita on syytä seurata. Silloin, kun ratikkaa suunniteltiin, meillä oli ratikan poliittinen seurantaryhmä, joka kokoontui kaksi-kolme kertaa vuodessa ja jossa oli kaikkien poliittisten ryhmien edustus. Kun ratikan rakentaminen alkaa, on varmasti hyvä perustaa vastaavanlainen ryhmä seuraamaan hankkeen etenemistä paitsi rakentamisen niin myös kaavoituksen ja kaupunkikehityksen, tulojen ja menojen, koko elinvoiman kannalta.

Ratikkakeskustelu hurahti Vantaalla taas ylikierroksille | HS.fi

Joukko valtuutettuja vaatii pikimmiten ylimääräistä valtuustokokousta, jossa käsitellään Vantaan ratikkahankkeen ”merkittäviä kustannusylityksiä” | Paikalliset | Vantaan Sanomat

Seuraamme | Tiistai-iltana pidettävä ratikkakokous maksaa vantaalaisille kymmeniä tuhansia euroja – VS seuraa paikan päällä | Paikalliset | Vantaan Sanomat

2022-2025 aluevaltuuston viimeinen kokous

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Aluevaltuustokausi on vaihtumassa. Tältä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (VAKE) näyttää toukokuussa 2025:

  • 284 500 asukasta
  • vuoden 2025 talousarvio 1,3 mrd, suurimmat osa-alueet:

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 183 milj. €, terveydenhuollon palvelut 217 milj. €, vanhusten palvelut 195 milj. €, aikuissosiaalityö ja vammaisten palvelut 199 milj. €

  • omaa tuotantoa 49 %, ostopalveluita 22 %, HUS 29 %
  • 5 870 työntekijää
  • VAKEn väestön ennustetaan kasvavan keskimäärin 11 % vuoteen 2030 mennessä (+ 2 370/vuosi).
  • Yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan 36 % vuoteen 2030 (+ 7 600 henkilöä).
  • Metropolialueen erityispiirteet korostuvat: korkeat asumiskustannukset, toimeentulon haasteet, asunnottomuus, päihdeongelmat.
  • Useampi kuin joka neljäs lapsiperhe on yhden vanhemman perhe.
  • Lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeet korostuvat; joka viides alueen asukas on alle 18-vuotias.
  • Vieraskielisiä on yli 23 % asukkaista.
  • VAKEn uudistamisohjelma tarkoittaa 2 %:n vuosittaista tuottavuustavoitetta ja 300 M€ kustannusten hillintää vuoteen 2030 saakka.

Onnistumisia 2022-2025:

  • Henkilöstötilanne on parantunut merkittävästi:

Henkilöstövuokrauskulut on saatu kuriin. Ne olivat 18,9 milj. euroa v. 2024, kun ne vuonna 2023 olivat 31,63 milj. euroa.

Vuokralääkäreistä on luovuttu, ja lääkärivakansseista on täynnä lähes 100 %. Vielä vuonna 2023 11 % terveysasemien lääkäreistä oli vuokralääkäreitä ja 50 % sairaalapalveluiden lääkäreistä. Hoitohenkilöstön osalta tilanne erinomainen.

  • Psykologivuokrauksesta on luovuttu – vakansseista täynnä 93,2 % (vrt. v. 2023 n. 50 %)
  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukaskohtainen alijäämä oli maan kolmanneksi korkein vuonna 2023, vuoden 2024 jälkeen se oli seitsemänneksi korkein ja vuoden 2025 tultaneen olemaan jo kymmenen parhaan joukossa.

Keskeiset haasteet:

  • Palvelutarpeet kasvavat nopeammin kuin valtion rahoitus
  • Rahoitusmalli ei huomioi alueen sosiaalipalvelujen tarvetta
  • Syntyneitä alijäämiä ei pystytä kattamaan lain edellyttämästi vuoteen 2026 mennessä. VAKEn kumulatiivinen alijäämä 161,1 milj. euroa (kertynyt vuosina 2023-2024)
  • Sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä pelastustoimeen liittyvä negatiivinen keskustelu heikentää työvoiman saatavuutta

Vuoden 2024 arviointikertomus

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Puheenvuoroni valtuustossa 12.5.2025, kun käsittelimme tarkastuslautakunnan laatimaa vuoden 2024 arviointikertomusta. Puheenvuoroni on kuunneltavissa myös YouTubesta: https://youtu.be/DRfWF56rsqs

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut,

Kiitän tarkastuslautakuntaa arviointikertomuksesta. Uusille valtuutetuille voin lämpimästi suositella kesälukemiseksi sekä arviointikertomusta että kaupungin tilinpäätöstä, joka meillä on käsittelyssä seuraavassa asiakohdassa. Ne kun lukee, niin pääsee jo aika hyvin perille Vantaan kaupunkikonsernista kokonaisuudessaan, ja on hyvin valmistautunut syksyyn, joka varmasti on kiireinen, kun vuoden 2026 budjetin käsittely alkaa.

Nostan arviointikertomuksen monista tärkeistä aiheista esille yhden, nimittäin hankinnat, jotka ovat kaupungille taloudellisesti merkittävä asia.  Arviointikertomuksessa todetaan, että ”Vuoden 2024 aikana hankinnan palveluyksikön tavoitteena oli tehostaa hankintoihin liittyvien sopimusten hallintaa ja valvontaa. Tarkoituksena oli viedä vanhat hankintoihin liittyvät sopimukset sähköiseen Cloudia-kilpailutus- ja sopimushallintajärjestelmään. Yksikkö järjesti vuoden 2024 aikana järjestelmään liittyvää koulutusta toimialoille, mutta toimialat eivät saaneet vielä vietyä kaikkia vanhoja hankintasopimuksia

järjestelmään.” Tämä tavoite ei siis valitettavasti toteutunut. Tarkastuslautakunta esittää huomionsa myös hankinnan palveluyksikön henkilöstön suuresta vaihtuvuudesta, mihin onkin syytä suhtautua vakavasti.

Yhdistän mukaan toisen raportin. Käsittelimme 11.3.2025 kaupunginhallituksessa sisäisen tarkastuksen vuosiraporttia, jossa mainitaan samainen puute: ”Cloudia-hankintajärjestelmän sopimushallinnan käyttöönotto ei ole toteutunut kaupungin johtoryhmän 13.3.2023 linjausten mukaisesti”.

Lisäksi sisäinen tarkastus totesi, että mm. vain noin 33 prosenttiin hankintapäätöksistä liittyi asianmukaisesti Cloudiaan tallennettu hankintasopimus. Useat palvelualueet raportoivat myös itse, että niiden sopimuksia puuttuu Cloudiasta.

Kiitän tarkastuslautakuntaa tästä nostosta. Hankinnat, niihin liittyvät prosessit ja valvonta on saatava kuntoon. Viime perjantaina kaikki valtuustoryhmät allekirjoittivat valtuustokaudelle 2025-2029 valtuustosopimuksen, jossa hankinnat, niihin liittyvät prosessit ja valvonta erityisesti mainitaan. Kaikki yritykset tiedolla johtamiseen ovat turhia, jos raportointia ei voi pitää luotettavana tietopohjan vajavaisuuden vuoksi.

Kiitos.

Neuvottelutulos

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Kuntavaalien jälkeen minut valittiin Vantaalla demareiden uuden valtuustoryhmän puheenjohtajaksi. Koska voitimme vaalit ja meistä tuli suurin valtuustoryhmä, niin pesti tarkoitti myös sitä, että tulin valituksi pääneuvottelijaksi, jonka johdolla ryhmien väliset neuvottelut vedettiin läpi.

Voin ilolla todeta, että saavutimme 9.5.2025 Vantaalla neuvottelutuloksen, johon kaikki valtuustoryhmät pystyivät yhtymään. Kiitän tästä kaikkia ryhmiä ja niiden neuvottelijoita. Sopimus on hyvä lähtökohta uudelle valtuustokaudelle ja hyvälle yhteistyölle.

Sovimme tänään sekä paikkajaosta että valtuustosopimuksesta, joka määrittelee suuret linjat tulevalle valtuustokaudelle.

Valtuustosopimus ja paikkajako ovat luettavissa Vantaan demareiden nettisivulta:

Valtuustoryhmien väliset neuvottelut päätökseen  – Vantaan sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö

Turvallisuus on muutakin kuin poliisi- ja kameravalvontaa

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Lehtikirjoituksia, Yleinen.

Vantaan Sanomat 31.3.2025

Turvallisuus lähtee ihmisten hyvinvoinnista. Ihmisten elämä ei ole helppoa juuri nyt ja se näkyy Vantaankin katukuvassa. Työttömyys on ennätyskorkealla. Jos ei ole työtä ja tekemistä, niin moni sortuu päihteisiin ja häiriökäyttäytymiseen.

Uutinen siitä, että Diakonissalaitos rahoittaa lähes kolmella miljoonalla jalkautuvaa, etsivää päihdetyötä muun muassa Myyrmäessä on hieno uutinen.

Hieno uutinen ei ole se, että hyvinvointialue leikkaa avustuksia ja kymmenet mielenterveyskuntoutujat jäivät ilman työpaikkaa, kun lounaskahvila Popolo jouduttiin sulkemaan. Hieno uutinen ei ole myöskään se, että Myyrmäen asukastilan aukioloja supistetaan, supersuosittu puuroaamiainen ja kahvit lopetetaan, koska palkkatukityöllistäminen loppuu ja kävijöitä on liikaa.

Turvallisuus on myös ympäristöstä huolehtimista. Vantaa vaikuttaa ulkoistaneen keskusta-alueiden siivouksen asukkaille ja koululaisille toteuttavaksi kerran tai kaksi vuodessa siivoustalkoina, mikä ei voi olla tarkoitus. Alueen siivouksen ja kunnossapidon tulee olla kaupungin normaalia, jatkuvaa toimintaa. Nyt samat roskat lojuvat paikoillaan kuukaudesta toiseen.

Sottaisuus lisää välinpitämättömyyttä ja turvattomuutta. Kaupungin on ollut tarkoitus perustaa alueelliset kunnossapitotiimit, mikä on kirjattuna myös kohta päättyvän valtuustokautemme strategiaan. Minkäänlaista suunnitelmaa kunnossapitotiimeistä ei ole päättäjille kolmessa vuodessa tullut. Vuoden 2025 budjetissa kuitenkin mainitaan, että ”alueelliset kunnossapitotiimit käynnistyvät 2025”.

Jotkut haluavat lisää rahaa poliisi- ja kameravalvontaan, jopa yksityiseen järjestyksenvalvontaan yleisillä alueilla. Kestävämpää turvallisuutta on satsata siihen, että päihteidenkäyttäjiä, työttömiä ja mielenterveyskuntoutujia autetaan elämässä eteenpäin.

Hesarin retoriikkatentissä

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Lehtikirjoituksia, Yleinen.

Olipa hieno saada osallistua Hesarin retoriikkakilpailuun. Pääsin semifinaaliin ja päädyin jaetulle pronssisijalle. Kilpailun voitti Saara Hyrkkö (vihr. Espoo). Toiseksi tuli Dan Cederlöf (RKP HKI). Loistavia puhujia molemmat. Hävisin semifinaalissa Danille. Olin paras vantaalainen ja paras demari 😀 – aika yllättävää. Pääsin pitämään kolme puhetta.

Aiheita ei saanut etukäteen, kaikki tapahtui paikan päällä. Aikapaine oli kova eivätkä annetut aiheet olleenkaan helppoja.

Ensimmäinen tehtäväni oli pitää puhe aiheesta ”Kuntapolitiikasta puhuminen ei ole puolueiden yksinoikeus”. Otsikko oli kokoomuksen vaaliohjelmasta. Tämä tuntui helpolta. Pääsin jatkoon. Vastassani oli Iina Ilmarinen (Liike Nyt, HKI)

Toisella kierroksella aiheenani oli pitää puhe, jossa käsiteltiin teemaa ”Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen” ja sana, joka piti löytyä puheesta oli ”omalääkärimalli”. Tämä oli jo vaikeampi ja aikaa valmistautumiseen oli noin 5 min. Pääsin jatkoon ja sain kehuja äänestäni. Puhe oli syleilevä ja kuin ”lämmin, pitkä halaus”. Jos urani politiikassa jäisi lyhyeksi, niin äänikirjojen ja kuunnelmien parissa riittäisi tuomareiden mielestä työtä. No, mikä ettei. Voisin siirtyä vaikka heti. Vastassa oli Arja Juvonen (ps, Espoo).

Semifinaalissa puhe täytyi aloittaa ”Näissä vaaleissa ei ole puhuttu tarpeeksi siitä, että… Puheessa täytyi siteerata yhtä henkilöä ja käyttää termiä ”arvopohjainen realismi”. Ja aikaa valmistautumiseen oli entistä vähemmän. Semifinaaliin päättyi tieni. Onneksi. Finaalirutistus olisi jo ollut melkoinen urakka. Finaaliin eteni Dan Cederlöf (rkp, Hki).

Kokemuksena retoriikkakisa oli hauska. Opettajana oli kiva kuunnella muiden puheita ja seurata tuomareiden kommentteja.

Oleellista on löytää oma tapansa ja tyylinsä puhua, toisia ei kannata kopioida!

Hesarin retoriikkatentti kuunneltavissa Hesarin lauantaikerhossa:

Koko tentti katsottavissa Hesarin jutun lopusta:

Hyvinvointialueen uudistusohjelma

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Yleinen.

Meillä oli aluevaltuustossa käsittelyssä uudistusohjelman raportointi. Tässä puhenvuoroni:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja viranhaltijat,

Käsittelen vain yhtä uudistusohjelman 160:stä toimenpiteestä. Vanhusten palveluiden toimialalla on toimenpidenumero 2.1.1.5 ”Kuntouttavan päivätoiminnan monipuolistaminen ja kehittäminen vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita.” Arviona on, että se toteutunee ja etenee suunnitellusti.

Vanhusten palveluiden myöntämisen perusteet päivitettiin, mikä tarkoitti heikennyksiä. Aluehallitus päätti, että kuntouttavaa päivätoimintaa ei enää tarjota kaikille siitä hyötyville vaan rajatusti omaishoitoperheiden tukemiseen sekä paljon palvelua tarvitseville. Kuljetus kuntoutukseen järjestetään vain erityisen hauraassa asemassa oleville. Kuntouttava osapäivätoiminta Punttia ja pullaa lopetettiin.

Vanhusneuvosto esitti omassa lausunnossaan suuren huolen erityisesti yksinasuvista, huonosti liikkumaan pääsevistä vanhuksista, joilla ei ole omaa lähiverkostoa.

Onneksi palvelutarpeen arvioinnin tueksi on otettu RAI. Jokainen omainen ja vanhus iloitsee, kun MAPLe5:n lisäksi myös IHIER-C, CPS tai ADL-H täyttyvät. Silloin nimittäin saa palvelua. Vanhusneuvosto tosin mainitsi lausunnossaan, ettei maallikko pysty kyseistä mittaristoa tutkimalla arvioimaan mitä määräytymisperusteiden muutokset merkitsevät palveluita tarvitsevien näkökulmasta.

Päätöksen mukaisesti VAKE ohjaa vanhuksia käyttämään kaupunkien, seurakuntien ja järjestöjen palveluita. Mutta samalla esimerkiksi Marjatta-säätiön avustus lähes puolitettiin. Säätiö ylläpitää Myyrastia, joka on vanhuksille tärkeä. Vierailin siellä ja kysyin eräältä asiakkaalta, mitä tekisit, jos Myyrastia ei olisi? Kuolisin pois, oli vastaus. Myyrastin toiminta on leikkausten vuoksi vaarassa.

Haluaisin ymmärtää, millä perusteilla voimme todeta, että toimenpide 2.1.1.5 Kuntouttavan päivätoiminnan monipuolistaminen ja kehittäminen vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita toteutuu, kun konkreettiset toimenpiteet vaikuttavat heikentävän tavoitetta.

Ja jotta ei tarvitse pitää toista puheenvuoroa, niin totean jo tässä puheenvuorossa, että ei ollut viisasta viedä Alvi ry.:ltä rahat ylläpitää mielenterveyskuntoutujien Popolo-ravintolaa Myyrmäessä. Kymmenet mielenterveyskuntoutujat jätettiin ilman työpaikkaa. Heillä ei ole enää paikkaa, minne mennä päivisin eikä ketään, jolta saada apua arkeensa. Kun vointi huononee, psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarve lisääntyy. Sairaalavuorokaudet psykiatrian osastolla maksavat moninkertaisesti enemmän kuin työtoiminnan järjestäminen.

Maa- ja asuntopolitiikan on oltava kaupungin käsissä

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Maanantain 24.3. kaupunginvaltuustossa oli käsittelyssä maa- ja asuntopoliittisten linjaustemme seurantaraportti. Oma puheenvuoroni alla luettavissa ja linkistä kuunneltavissa.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut,

Otan esiin maa- ja asuntopolitiittisten linjaustemme seurantaraportista yhden tavoitteen, nimittäin tavoitteen

1.3. Asuntotuotanto on monipuolista ja sosiaalisesti kestävää. Asukkaille löytyy tarpeita sekä maksukykyä vastaava koti.

Tämä on sellainen kohta, joka on meille kaupunkina ihan oleellinen kysymys. Maa- ja asuntopolitiikan täytyy olla kaupungin käsissä. Maa- ja asuntopolitiikalla me pidämme huolen kaupungin ja asuinalueiden sosiaalisesta eheydestä. Asuntopolitiikalla on erittäin suuri rooli myös segregaation ehkäisemisessä. Jos epäonnistumme asuntopolitiikassa, ovat kaikki muut segregaation ehkäisykeinot pelkkää näpertelyä.

Tästä seurantaraportista käy ilmi, kuinka vähän meillä Vantaalla on rakennettu esimerkiksi asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja. Monena vuonna ei yhtään ainoaa. Juuri omistusasumisen ja vuokra-asumisen välimuotoa me tarvitsisimme Vantaalla. Harmillista on sekin, että maan hallitus on päättänyt ajaa alas koko asumisoikeusasuntotuotannon, mikä ei ole viisasta. Vantaan Sanomien helmikuisen jutun mukaan viranhaltijat pohtivat nyt erityisesti mahdollisuutta lisätä mm. osaomistusasumista, mikä voisikin olla Vantaan tyyppiselle kaupungille oiva ratkaisu.

Myös asunnon ostajalle pitäisi kuulua kuluttajansuoja. On käynyt ilmi, että meillä on kohteita, joissa kuluttaja on luullut ostaneensa omistusasunnon, mutta rakennuttaja onkin laittanut asuntoja vuokralle tai myynyt niitä isommassa köntässä eteenpäin vuokrattaviksi. Miksi näin? Koska sopimuksissa ei ole riittävän tarkasti määritelty, mitä esimerkiksi tontin kauppakirjassa tarkoitetaan kirjauksella ”luovutetaan omistusasuntotuotantoa varten”. Maallikko ymmärtää kirjauksen tarkoittavan, että asunnot myös heti rakentamisen jälkeen ovat omistusasuntoja, mutta eivätpä aina olekaan.

Kaupunki on asukkaita varten, pelkkä sijoittajaintressi ei voi ohjata asumista ja rakentamista. Kiitos.

Varmistetaan viihtyisät ja turvalliset kaupunkikeskustat

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Me demarit haluamme, että kaupunkikeskustamme kukoistavat ja vetävät puoleensa kaikenikäisiä ihmisiä. Kaupunkikeskustat ovat paitsi arjen ja palveluiden, niin myös juhlien ja kulttuuritapahtumien keskus. Siivouksesta ja kunnossapidosta huolehditaan, sillä hyvin hoidettu ja siisti ympäristö luovat myönteisen kierteen ja saavat ihmiset viihtymään ja olemaan ylpeitä asuinpaikastaan. Mieluummin kukkia kuin roskia.

Tavoitteemme on, että jokainen kokee olonsa turvalliseksi Vantaalla, myös keskusta-alueilla ja aseman seuduilla. Valaistus on kunnossa eikä jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitetuilla alueilla autoilla. Arjen palvelut ovat lähellä ja yhteistyö kaupungin ja hyvinvointialueen välillä toimii. Molemmat ymmärtävät, että meillä on yhteiset asukkaat.

Yhteisöllisyys ja yhteistyö ovat avain viihtyisyyteen. Pidämme huolen, että järjestöillä, yhdistyksillä ja asukkailla on tilat kokoontua. Alueilla tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä, josta kaupungilla on vetovastuu. Suvaitsevaisuus kasvaa, kun erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset saavat tilaisuuksia kohdata toisensa.

Hyvinvointi luo turvallisuutta ja turvallisuus hyvinvointia. Äänestä demaria, sillä kaiken voi tehdä reilummin.