Ulla Kaukola

YEL-työtulot vai verotettavat ansiotulot?

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Me veronmaksajat maksamme ensi vuonna (2026) jo 600 miljoonaa euroa yrittäjien eläkkeitä. Summa kasvaa vuosi vuodelta, koska monet yrittäjät alivakuuttavat itsensä. Marinin hallitus teki YEL-järjestelmään tarkennuksia, jotta yrittäjien YEL-työtulot paremmin vastaisivat todellisuutta.

Eläketurvakeskus on tehnyt selvityksen, josta käy ilmi, että yrittäjien yel-työtulot ovat selvästi heidän verotettavia ansiotulojaan pienempiä. Esimerkiksi vuonna 2022 yrittäjien keskimääräinen yel-työtulo oli noin 22 500 euroa, kun verotettava ansiotulo oli noin 36 500 euroa. Ero on merkittävä (60 %) ja suurimmillaan suurituloisilla yrittäjillä.

Orpon hallituksen tahtotilana on ollut, että yrittäjien YEL-maksut sidottaisiin heidän todellisiin ansiotuloihinsa – se on ollut erityisesti kokoomuksen ja persujen tahtotila. Nyt kun on käynyt ilmi, että todelliset ansiotulot ovatkin paljon suuremmat kuin YEL-työtulot, ei hallituksessa enää olekaan halua muutokseen muuten kuin kahden alimman tulokymmenyksen osalta. Grahn-Laasonen otti jo vahvan kannan asiaan, vaikka selonteko, jonka ministeri itse on tilannut Eläketurvakeskuksen entiseltä toimitusjohtajalta Jukka Rantalalta, ei ole vielä edes valmis.

Yrittäjät maksavat pieniä eläkemaksuja verrattuna todellisiin tuloihinsa | HS.fi

Grahn-Laasonen HS:lle: Näin yrittäjien eläkkeitä aiotaan muuttaa | HS.fi

Selvityshenkilö kartoittaa yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeita – Sosiaali- ja terveysministeriö

Yrittäjän eläketurvan (YEL) kehittäminen – Työeläkevakuuttajat TELA ry

Aiemmat juttuni YEListä.

Selvittäjä Rantalan raportti yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämiseksi 5.12.2025

Täydennettyä tietoa:

Helsingin Sanomien pääkirjoitus 11.12.2025

Hulevedestä

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Valtuustossa noin minuutin puheenvuoro hulevesimaksuista. Katso YouTube: https://youtu.be/UunGFWtXTb0

Kaupunginjohtajan budjettiesitykseen sisältyi 3,3 miljoonan euron tulonlisäys hulevesimaksuista. Kokoomus esitti kaupunginhallituksessa hulevesimaksuista luopumista (3,3, milj. e) ja niiden korvaamista toimenpiteillä, jotka kuitenkaan eivät ole lainkaan realistisia toteuttaa. Alla kokoomuksen esitykset ja toimialan vastaukset esityksiin:

Kokoomus ehdottaa:

Tyhjien tilojen aktiivisempi vähentäminen. Talousarvioesityksen mukaan tyhjien tilojen määrä on vuonna 2026 kasvamassa 6400 neliöllä. Tyhjien tilojen kasvun taloudellinen vaikutus on 1,2 miljoonaa euroa. Syksyllä 2025 tiloja oli tyhjillään jo noin 10 000 m2, mikä heikentää kaupungin taloutta noin 1,8 M€ vuositasolla. Tyhjiä tiloja tulee aktiivisemmin vähentää vuokrauksella, myynneillä sekä kiinteistökehityksellä. Arvio 600.000 eurosta perustuu tyhjien tilojen kasvun puolittamisesta. 600 000 e

Toimialan vastaus:

Tyhjien tilojen määrän puolittaminen ei ole realistinen tavoite, varsinkin kun osa muiden toimialojen ”säästöohjelmista” perustuu kaupungin omistamien tilojen vuokrasopimusten irtisanomiseen. Todennäköisesti tyhjien tilojen määrä siis kasvaa edelleen.

Kokoomus ehdottaa:

Sallitaan korkotukilainojen muutokset takauslainoiksi vuoden 2026 aikana kertaluonteisesti. Edellytyksenä on, että maankäyttösopimusta tai tontin kauppahintaa päivitetään muutoksen myötä. Valtio on korottanut vuodelle 2026 takauslainojen valtuutta. Kaupunki voi saada lisätuloja ja edistää rakentamista sallimalla kaikille toimijoille vain vuoden 2026 aikana muuttaa kohteita takauslainakohteiksi. 1 000 000 e

Toimialan vastaus:

Esitetty muutos on kaupunginvaltuuston hyväksymien maa- ja asuntopoliittisten linjausten vastainen.

Kokoomus ehdottaa:

Kaupungin maataloustoiminnasta luopuminen Lopetaan kaupungin itse harjoittama maatalous sekä laitetaan tila ja kalusto myyntiin. Vuokrataan pellot ulos markkinahintaan ja tarkistetaan nykyiset vuokrat. 250 000 e

Toimialan vastaus:

Maatilatoiminta on lähes itsekannattavaa. Maatilan henkilöstöä ja kalustoa hyödynnetään myös katujen ja kaupungin kiinteistöpihojen kunnossapidossa talvisin sekä kesäkaudella avoimen maiseman hoitoon niittämällä. Maatilat tuottavat myös kaupunkilaisille iloa kesäkukkapelloillaan ja lammaslaitumillaan. Kalustoa ei ole järkevä myydä, koska kaupunki joutuu joko hankkimaan uutta kalustoa katujen kunnossapitoon ja niittotöihin tai ostamaan vastavan työn yksityisiltä palveluntuottajilta.

Maatilan kalustolla ja tuotteilla on myös tärkeä rooli toimialan valmiussuunnitelmassa ja jatkuvuuden hallinnassa.

Kokoomus ehdottaa:

Vuokrattujen pientalotonttien osto-optio Vantaa tarjoaa vuokratuille pientalotonteille osto-optiota vuonna 2026. Edellisen kerran osto-optiota tarjottiin vuonna 2024, jolloin myös korkotaso oli huomattavasti korkeampi. Silloin tontin lunasti 17 asukasta. Nyt oletus on 10 lunastusta.    1 000 000 e

Toimialan vastaus:

Osto-option tarjoaminen vaatii merkittävästi resursseja kaupungilta ja lisäksi jokaiselle tontille pitää tilata puolueettoman tahon tekemä hinta-arvio. Osto-optio annetaan kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti viiden vuoden välein. Viimeksi osto-optio on tarjottu kaikille vuokratontin haltijoille vuonna 2024. Vaikka maanmyyntivoitot kasvavat, niin pitkäjänteiset ja tasaiset vuokratuotot laskevat.

Kokoomus ehdottaa:

Vantaa käynnistää koko kaupunkia ja konsernia koskevan tilatehokkuusohjelman. Sisäisen vuokran mallia muutetaan kannustamaan toimialoja tilatehokkuuteen sekä yhteiskäyttöön. Tavoitteena tulee olla kaupunkitasoisesti vähentää nykyisiä tiloja noin 5 prosentilla. Säästöpotentiaali on useita miljoonia euroja taloussuunnitelmakaudella. Ensi vuodelle on arvioitu varovainen säästö 500.000 €.

Toimialan vastaus:

Toiminnan lähtökohtana on jo tilatehokkuus, jota pyritään jatkuvasti edistämään uusissa hankkeissa ja nykyisten tilojen peruskorjauksissa. Erillisen ”tilatehokkuusohjelman” laatimisella ei saavutettaisi hyötyjä vaan siihen jouduttaisiin sitomaan muutenkin rajallisia resursseja, jotka olisivat pois hankkeiden suunnittelusta. Uusiin tilahankkeisiin suhtaudutaan jo krittisesti ja toimialojen vuokratilojen ulkoavuokrausta tullaan kiristämään valtuustokaudella entisestään kaupunkiympäristön tilahallinnassa. Tilatehokkuuden parantamiseksi ja säästöjen saamiseksi keskeistä on uusien hankkeiden tilojen monikäyttöisyys, peruskorjauksissa tilatehokkuuden kasvattaminen mahdollisuuksien mukaan sekä tyhjien tilojen myynti, ulosvuokraus ja heikoimmassa kunnossa olevan tilakannan purkaminen.

Vantaan talousarvio vuodelle 2026

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

YouTube-linkkinä: https://youtu.be/_tQh4YaMdsY

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, valtuutetut ja vantaalaiset!

Valtuustolla on tänään päätettävään tämän valtuustokauden ensimmäinen talousarvioesitys sekä taloussuunnitelma vuosiksi 2026–2029.  

Viime vuodet eivät ole olleet helppoja kuntataloudelle, ja se näkyy myös Vantaalla. Työttömyys, rakentamisen pysähtyminen, verotulojen väheneminen rasittavat kaupungin taloutta, jota on siksi syytä tasapainottaa – siihen olemme myös valtuustosopimuksessa sitoutuneet. Valtuustosopimuksessa sovitut asiat näkyvät muutenkin tässä budjetissa, erityisesti panostukset turvallisuuteen, työllisyyteen ja koulutukseen.

Talouden tasapainotustarve koko valtuustokaudella on 60 miljoonaa. Lisäksi menokasvua on tarkoitus hillitä 30 miljoonalla eurolla. Taloustilanteesta huolimatta Vantaa investoi elinvoimaan, turvallisuuteen, kuntalaisten palveluihin. Erityisen iloinen olen panostuksista kulttuuriin ja vapaa-aikaan. Ensi vuonna avataan Håkansbölen kartanonmuseo sekä kirjasto Jumboon, syksyllä nuorten toimintakeskus Havukoskelle. Koillis-Vantaan liikuntahalli valmistuu, Elmon uimahallin rakentaminen on käynnissä ja Ojahaan liikuntahallin rakentamisvaihe alkamassa. Oivallusten talon rakentamista Myyrmäessä valmistellaan. Tässä joitakin esimerkkejä.

Yhteinen näkemys taloudesta heijastui myös siihen, että ryhmien muutosesitykset kaupunginjohtajan budjettiesitykseen olivat hyvin maltilliset. Käsittelimme neuvotteluissa 197 esitystä, joista suurin osa oli tekstimuutoksia.

Asia, josta olen huolissani, on nuorten työttömyys. Jo kaupunginjohtajan pohjaesityksessä oli varattuna rahaa opiskelijoiden ja koululaisten kesätyöpaikkoihin ja nuorten kesätyöseteleihin. Kaupunginhallitus teki vielä määrärahalisäyksen opiskelijoiden ja koululaisten kesätyöpaikkoihin. Lisäys kohdennetaan erityisesti 15–17-vuotiaille vantaalaisille nuorille, joilla ei vielä ole aiempaa työkokemusta.

Taloutta ei pidä katsoa vain vuosi kerrallaan, vaan pitkäjänteisesti, siksi talous- ja strategiatoimikunta jatkaa työtään. Se on elin, jossa kaikilla poliittisilla ryhmillä on edustuksensa. Talous- ja strategiatoimikunta käy systemaattisesti läpi suuria linjoja: mm. hankintoja, investointeja, henkilöstöön liittyviä ratkaisuja, tarkastelee sekä kaupungin menorakennetta ja tuloja että tuottavuutta, kasvua ja elinvoimaa luovia elementtejä.

Ratikkakaupungin rakentaminen alkaa, näin valtuusto on juuri päättänyt. Toivonkin nyt jokikisen valtuutetun ja kuntalaisen keskittävän voimansa siihen, että Vantaa saa ratikasta kaiken mahdollisen hyödyn.  Ratikan vastustamisen aika on ohitse. Ratikka on meille erityisesti pitkäjänteinen kaupunkikehityshanke. Jos valtuusto tänään niin päättää, niin kaupunginhallituksen alaisuuteen perustetaan Vantaan ratikkakaupungin toteutuksen seurantaryhmä, joka seuraa ratikkavyöhykkeen kaupunkikehitystä, ratikan rakentamista ja ratikan tuottojen kehittymistä.

Hulevesimaksu puhutti sekä lautakunnissa, neuvotteluissa että kaupunginhallituksessa ja uskon sen puhuttavan myös tänä iltana täällä valtuustossa – ja se on oikeastaan erinomainen asia. Toivon, että hulevesimaksut ovat meille kaikille herätys siihen, mitkä ovat kustannukset, mikäli emme ota ilmastonmuutosta tosissamme.  Sillä siitä tässä oikeasti on kysymys, ilmastonmuutoksesta ja siihen sopeutumisesta. Kun ilmastonmuutos etenee, niin mm. sateet yleistyvät ja tulevat rankemmiksi, tulvariski kasvaa. Mikäli emme ota ilmastonmuutosta tosissamme, niin tulevaisuudessa meillä on maksettavana huomattavasti suuremmat maksut kuin hulevesimaksut.

Asia, joka näkyy kaupunginhallituksen budjettiesityksessä on turvallisuus. Turvallisuus on puhuttanut sekä kuntalaisia että valtuutettuja. Kaupunginhallituksen neuvotteluissa teimme 400 000 euron määrärahalisäyksen kaupunkiturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Toimenpiteet sisällytetään uuteen turvallisuusohjelmaan, joka tuodaan valtuuston päätettäväksi vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Vantaa on kaupunki, jolla on tulevaisuus. Olen tämän syksyn aikana saanut vierailla erilaisissa tapahtumissa ja kuullut, kuinka Vantaata pidetään edelläkävijänä monessakin asiassa. Välillä tuntuu, ettemme itse oikein ymmärrä arvoamme. Toivonkin jokaisen valtuutetun ja kuntalaisen olevan ylpeä kotikaupungistaan ja puhuvan siitä suurella kunnioituksella ja hellyydellä. Vantaan maine ja sen kautta menestys on nimittäin meidän käsissämme.

Kiitän kaupunginhallituksen budjettineuvottelijoita ja kaupunginhallitusta yhteistyöstä. Omassa roolissani kaupunginhallituksen puheenjohtajana haluan jatkossakin vahvistaa keskinäistä luottamustamme ja hyvää yhteistyötä. Kiitos.

Miksi kannatan ratikkaa?

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu, Yleinen.

Kuunneltavissa YouTubesta: https://youtu.be/b1nUGqMMM-o

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, kuntalaiset, perustelen, miksi kannatan ratikkaa.

Ensinnäkin ratikkaa ei rakenneta viiden vuoden tähtäimellä, ei edes kymmenen vuoden, vaan ratikka on Vantaalle erityisesti pitkäaikainen kaupunkikehityshanke.

Ratikka houkuttelee investointeja, yrityksiä ja työpaikkoja eli lisää kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaa. Ratikka luo ennakoitavuutta, jota yritykset ja sijoittajat arvostavat. Ratikka luo ympärilleen uutta asumista, työpaikkoja ja palveluita. Ratikka mahdollistaa kaupungin kehittämisen ja kehittymisen – mikään bussilinja ei sitä tee. Ratikalla on myös hyötyjä, jotka eivät ole suoraan rahalla mitattavia kuten kestävän liikkumisen edistäminen, kaupungin vetovoiman kasvu sekä eriytymiskehityksen hidastuminen. Kaupunkirakenne eheytyy, asiointimatkat lyhentyvät, lähipalveluiden saavutettavuus paranee.

Ratikka mahdollistaa kaupungin kehittämisen ja kehittymisen – mikään bussilinja ei sitä tee. Ratikalla on myös hyötyjä, jotka eivät ole suoraan rahalla mitattavia kuten kestävän liikkumisen edistäminen, kaupungin vetovoiman kasvu sekä eriytymiskehityksen hidastuminen.

Toiseksi ratikka on arvioitu taloudellisesti kannattavaksi

Vaikka ratikan kustannukset ovat nousseet, niin on syytä muistaa, että ratikan kumulatiiviset taloudelliset vaikutukset ovat kokonaisuudessaan muuttuneet noin 50 miljoonaa euroa suuremmiksi kuin mitä ne olivat vuoden 2023 hankesuunnitelmassa ja ovat nyt +10 miljoonan euron sijasta noin +60 miljoonaa euroa.

Ja lisää kiinteistötaloudellisia tuottoja on odotettavissa Santaradan ympäristöstä, arviolta 34 milj. euroa. Niitä ei ole huomioitu laskelmissa.

Ulkopuolinen taho, Capex, päivitti ratikan taloudellisen mallinnuksen marraskuussa 2025 ja toteaa raportissaan, että ”Nykyarvomenetelmällä lasketussa perusskenaariossa ratikkahankkeen taloudelliset vaikutukset ovat kaupungille positiiviset: kassavirtojen nykyarvo on 139 miljoonaa euroa.”

Me elämme pahimman työttömyyden aikaa sitten 90-luvun laman. Ratikka työllistää rakentamisen aikana yli 8 200 ihmistä. Tämähän on juuri sitä, mitä me kaikki olemme odottaneet, talouden kääntymistä kasvuun, eikö totta perussuomalaiset, keskusta, KD ja osa kokoomusta?

Vantaan ratikka on osa pääkaupunkiseudun raideverkostoa. Helsinki on rakentamassa ratikan pitkin Vihdintietä Kannelmäkeen. Vantaan kannattaa edistää sitä, että Vihdintien ratikan päätepysäkki olisi lopulta Myyrmäessä. Siten saisimme myös Länsi-Vantaan osaksi ratikkaverkostoa. Tämä vastauksena myös keskustalle, joka penäsi länsivantaalaisten demarien kantaa ratikkaan. Se on myönteinen.

Ratikka on kuin välttämätön putki- tai kattoremontti vanhaan taloon. Ratikan vastustajat ovat kuin vanha aviopari, joka istuu tyytyväisenä 50 vuotta sitten rakennetussa talossaan. Talo on avioparin mielestä täydessä tikissä, mutta perilliset näkevät, että putki- ja kattoremontti olisi syytä tehdä, muuten ei asunnon arvo säily ja kasva. Siitä tässä ratikassakin on kyse, Vantaan arvon säilymisestä myös perillisille eli tuleville sukupolville.

Ratikan päivitetty hankesuunnitelma 2025

Capexin taloudellisen mallinnuksen tulokset

Faktaa ja historiaa ratikasta

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu, Yleinen.

Vantaalla tehtiin jo 1990-luvulla omana työnä pikaraitioteiden esiselvitys, jossa tarkasteltiin linjausvaihtoehtoja ja varauduttiin tuleviin kaavoihin. Esiselvityksen pohjalta tehtiin asemakaavavarauksia raitiotielle. Raitiotie nähtiin pitkän aikavälin mahdollisuutena, ei vielä ajankohtaisena hankkeena, sillä kehärata oli kaupungin kehittämisen painopiste. Maankäytön tiivistyminen reitin varrella nähtiin edellytyksenä hankkeen etenemiselle.

2000-luvun alussa tehtiin K2 Vantaa 2025 -selvitys, jossa arvioitiin raitiotien toteuttamiskelpoisuutta ja vaikutuksia välillä Tikkurila – Lentoasema. Selvityksen laati SRV, ja tavoitteena oli kehittää kaupunkia Tikkurilantien varteen kohti lentoasemaa. Selvityksessä arvioitiin reittivaihtoehtoja, kustannuksia, kaupunkikehityksellisiä vaikutuksia sekä liikenteellisiä hyötyjä.

Kehäradan toteutuksen varmistumisen jälkeen huomio kiinnitettiin seuraavaan kaupunkikehityshankkeeseen. Raitiotie nähtiin kevyempänä vaihtoehtona aiemmin Hakunilaan suunnitellulle metrolle. Linjaus kulki Mellunmäestä Tikkurilaan, lentoasemalle ja Myyrmäkeen. Vuoden 2007 yleiskaavassa varauduttiin myös muihin mahdollisiin raitiotieyhteyksiin.

Kaupungin teettämän diplomityön (T. Sirniö, 2011) tarkoituksena oli tarkastella yleiskaavaan 2007 merkityn runkolinjan mahdollista kulkumuotoa. Vaihtoehtoina vertailtiin raitiotietä, johdinautoja ja runkobusseja Mellunmäen, Tikkurilan, Pakkalan ja Myyrmäen välille. Kaikki kulkumuodot todettiin mahdollisiksi, ja valinnan todettiin riippuvan siitä, mikä kulkumuoto seudulla valitaan. Myöhemmin Raide-Jokeri ohjasi valinnan pikaraitiotievaihtoehtoon.

Raitiotien alustava yleissuunnitelma käynnistettiin Kehäradan toteutumisen jälkeen konsulttitoimeksiantona. Alustava yleissuunnitelma kytkeytyi osaksi yleiskaavatyötä. Selvityksessä tarkasteltiin useita reittivaihtoehtoja erityisesti Aviapoliksen, Tikkurilan ja Vaaralan alueilla, ja arvioitiin niiden toteutettavuutta, kustannuksia ja vaikutuksia. Reittivalinnassa huomioitiin liikenteelliset, ympäristölliset ja maankäytölliset tekijät. Suunnitelma valmistui helmikuussa 2018 ja toimi pohjana jatkosuunnittelulle.

Vuosina 2017-2019 maankäyttöä tiivistettiin ratikkareitin varrella (kestävän kasvun vyöhyke) ja luontoalueita pyrittiin säästämään rakentamiselta. Yleiskaavassa määriteltiin selkeästi alueet, jotka säilytetään ja jotka voidaan ottaa rakentamiskäyttöön. Yleiskaava tuli voimaan 2023 ja on tärkeä osa ratikan tarinaa.

Vantaan ratikan päätöshistoria:

Aiemmat juttuni ratikasta: You searched for ratikka – Ulla Kaukola

Ratikan tunnuslukuja (Päivitetty hankesuunnitelma 2025)
Ratikan hankesuunnitelma 2023
Ratikan päivitetty hankesuunnitelma 2025

Haastatteluni maakuntahallituksen vpj:nä

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Uudenmaan maakuntahallituksen uutena varapuheenjohtajana on aloittanut vantaalainen Ulla Kaukola (sd.). Hän painottaa koulutuksen, osaamisen ja sivistyksen tärkeyttä. Hän muistuttaa, että Uudenmaan menestys tukee koko Suomen menestystä.

– Uudellamaalla on moninainen väestö. Tarvitsemme koulutusta ja koulutustason ylläpitoa ja vahvistamista, jotta ihmiset työllistyvät. Sekä jatkokoulutusta, niin ihmiset voivat vaihtaa uraa ja työpaikkaa. Myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan pitää panostaa, Kaukola sanoo.

Kaukola tuo esiin, että Uudellamaalla korkeakoulujen aloituspaikkojen määrä ei vastaa alueella asuvien nuorten määrää. Suomessa on 0,92 korkeakoulupaikkaa yhtä toisen asteen tutkinnon suorittanutta kohti. Uudellamaalla suhdeluku on vain 0,75. Tämä käy ilmi muun muassa Helsingin seudun kauppakamarin tarkastelusta.

Yhteen kietoutuvat kysymykset

– Meidän on myös turvattava kohtuuhintainen asuminen sekä opiskelijoille että työssäkäyville. Tällä hetkellä asunnottomuus lisääntyy jopa työssä käyvien keskuudessa, Kaukola kertoo.

Kaukolan mukaan meillä pitää olla monipuolisia asumisen mahdollisuuksia ja toimiva joukkoliikenne. Hyvä joukkoliikenne tukee myös ympäristötavoitteita.

– Jo nykyisessä Uudenmaan kehittämistä ohjaavassa maakuntaohjelmassa yhtenä painopisteenä on hyvinvointia korostava Onnellisten Uusimaa ja se on mukana myös vuosien 2026–2029 maakuntaohjelman luonnoksessa, hän sanoo.

Kaukolan mukaan koulutuspaikat ja kohtuuhintainen asuminen ovat asioita, joista Uudenmaan liitto voi pitää ääntä ja joihin se voi vaikuttaa aktiivisesti.

– Koko Suomen pitäisi ymmärtää, että Uusimaa on kaiken moottori. Jos Uudellamaalla ei mene hyvin, se näkyy koko Suomessa, hän summaa.

Malminkartanonhuipulta näkee pitkälle

Kaukolan lempipaikka Uudellamaalla on Helsingin puolella sijaitseva Malminkartanonhuippu, josta on avarat näkymät.

– Sieltä näkyy pitkästi Uuttamaata ja myös meri. Iltalenkkini kulkee Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella ja käyn usein mäen päällä.

Haastatteluni Uudenmaan liiton sivuilla

Ulla Kaukola

  • Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja
  • Toista kautta Uudenmaan maakuntahallituksessa
  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen
  • Lehtori ammattikorkeakoulussa

Uudenmaan liiton rooli on yhä tärkeämpi

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu, Lehtikirjoituksia.

Vastasimme maakuntahallituksen puheenjohtajistona päätoimittaja Karri Kannalan kolumniin.

Vastineemme:

Karri Kannala käsitteli kolumnissaan kovin yksipuolisesti Uudenmaan liiton roolia. Yhdessä asiassa hän tosin oli täysin oikeassa: Uusimaa on Suomen veturi. Kun Uusimaa menestyy, menestyy koko Suomi. On kuitenkin valitettavaa, jos kaikki se aktiivinen sekä kansallinen että kansainvälinen edunvalvontatyö, jota liitto tekee, ei näy toimittajille ja suurelle yleisölle.

Kannala mainitsi kolumnissaan, että me maakuntahallituksen puheenjohtajat olisimme tehtävissämme ”edustus- tai lohdutuspaikalla”. Päinvastoin, olemme oma-aloitteisesti ja innolla hakeutuneet tehtäviimme, koska haluamme olla tekemässä työtä koko Uudenmaan parhaaksi, niin liikenteen, ilmastonmuutoksen ratkaisujen, kestävän kasvun kuin hyvän arjenkin puolesta.  

Nostamme alla esiin joitakin ajankohtaisia Uudenmaan liiton toimia:

Uudenmaan liitto vaikuttaa EU:n rahoituskehykseen

EU valmistelee juuri uutta ennätyssuurta budjettia. Uudenmaan liitto kokoaa yhteen 26 kunnan ja kaupungin äänet ja valvoo näiden etua EU:n instituutiossa. Tarkoituksena on mahdollistaa EU-rahoituksen kotiuttaminen paitsi Uudenmaan 26 kuntaan, niin myös alueen korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja yrityksille. Tämä työ on äärimmäisen tärkeää sekä Uudenmaan isoille kaupungeille että myös pienemmille kunnille.

Liikennehankkeissa on monia sekä Suomelle että Uudellemaalle keskeisiä ongelmakohtia, kuten se, että rajat ylittäviä hankkeita korostavassa asetusehdotuksessa “common interest” listalla on vain yksi hanke Suomesta ja sekin pohjoisessa.

Uudenmaan liitto vaikuttaa kuntien ilmastotyöhön

Uudellamaalla syntyy noin viidennes Suomen päästöistä. Uudenmaan liitto on hankkeillaan laatinut alueellisen ilmastotiekartan, tukenut erityisesti pienempiä kuntia ilmastotyössä sekä jakanut kestävyystyön parhaita käytäntöjä. Lähes kaikilla alueen kunnilla on nyt ilmastosuunnitelma, ja palaute on ollut erittäin myönteistä.

Uudenmaan kiertotalouslaakso on innovatiivinen yhteistyöekosysteemi, joka vauhdittaa alueen kiertotaloussiirtymää. Se toimii puolueettomana fasilitaattorina, joka kokoaa toimijoita ja kehittää liiketoimintaa materiaalivirtojen ympärille. Konkreettisia tuloksia ovat esimerkiksi kuntia palveleva maamassojen koordinaatiofoorumi ja pian avautuva rakennusosien materiaalipankki. Kiertotalouslaakso on vienyt suomalaisia ratkaisuja kansainvälisiin tapahtumiin, kuten World Circular Economy Forumiin ja SLUSHiin sekä edistänyt EU-rahoituksen saamista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Huolehdimme Uudenmaan huoltovarmuudesta

Uudenmaan liitto valmistelee maakunnallista sopeutumissuunnitelmaa, joka tukee tiheään asutun metropolimaakunnan varautumista ja huoltovarmuutta ilmastonmuutoksen edetessä ennakoitua nopeammin.

Uudenmaan liitto auttaa kilpaillun EU-rahoituksen saamisessa ja jakaa EAKR-rahoitusta alueen toimijoille

Uudenmaan liitto tuo alueelle kehitystä EU-rahoituksen kautta ja vahvistaa siten koko maakunnan elinvoimaa. Liitto ei ainoastaan jaa rahoitusta – vaan auttaa uusmaalaisia toimijoita menestymään kilpailussa eurooppalaisista varoista. Liiton osaaminen, verkostot, ja aktiivinen rooli EU-tason yhteistyössä varmistavat, että Uusimaa saa osuutensa ja jopa enemmän – ja että rahoitus kääntyy konkreettisiksi tuloksiksi, kasvuksi ja kestäviksi ratkaisuiksi.

Uudenmaan liitto edesauttaa vihreän siirtymän investointeja Uudellamaalla

Uudenmaan liitolla on valmisteilla VISIO-kaava, joka vauhdittaa osaltaan vihreän siirtymän investointimahdollisuuksien sijoittumista Uudellemaalle. Siinä tehty työ palvelee alueen elinkeinojen kehittämistä ja tuo ratkaisuja sijoittumisen haasteisiin.

Vihreän siirtymän yhteistyöryhmä on tarjonnut uuden yhteistyömallin aluesuunnitteluun ja kehittämiseen. Se lisää yhteistä ymmärrystä ajankohtaisesta vihreän siirtymän murroksesta ja siihen liittyvistä haasteista sekä pyrkii löytämään niihin innovatiivisia ratkaisuja.

Yllä olevat ovat esimerkkejä. Uudenmaan liitto tekee myös paljon muuta.

Uudenmaan menestys luo menestystä koko Suomelle. Me olemme maakuntahallituksen puheenjohtajistona sitoutuneet tekemään töitä Uudenmaan parhaaksi ja kutsumme siihen työhön mukaan kaikki uusmaalaiset.

Vastineemme mm. Helsingin Uutiset, Länsiväylä, Vantaan Sanomat

Jarno Limnell

maakuntahallituksen pj. (kok), kansanedustaja

Ulla Kaukola

maakuntahallituksen 1. vpj. (sd), Vantaan kaupunginhallituksen pj.

Silvia Modig

maakuntahallituksen 2. vpj. (vas), Helsingin kaupunginhallituksen jäsen

Valtuustoaloitteeni erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön ja tiedonkulun parantamiseksi

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Jätin 10.2.2025 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustossa valtuustoaloitteen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön ja tiedonkulun parantamiseksi (Aluevaltuusto 10.2.2025)

Aluehallitus käsitteli aloitteen kokouksessaan 19.8. (aluehallitus 19.8.2025) ja valtuuston käsittelyssä vastaus oli 15.9.

Aloitteeni herätti vilkkaan keskustelun. Ryhmämme jätti asiakohtaan pöytäkirjalausuman:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on arvioitava:

a) onko prosessi ja palvelukuvaus selkeä, kun potilas siirtyy erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja

b) kuinka VAKE omilla toimillaan (mm. mahdollistamalla ajanvarauksen) voi parantaa erikoissairaanhoidosta tulevien potilaiden jatkohoidon järjestämistä terveysasemilla.

Ryhmämme pöytäkirjalausumaan yhtyivät lopulta kaikki puolueet.

Alla oma puheenvuoroni sekä kirjoitettuna että kuunneltavana.

    YouTube-linkki

    Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut

    Vaadin aloitteessani erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön ja tiedonkulun parantamisista. Miksi? Kerron esimerkin.  

    Olin joulukuussa leikkauksessa HUSissa ja viikon sairaalassa maanantaista perjantaihin. Torstaiaamuna osaston lääkäri ilmoitti, että minun pitää varata omalta terveysasemaltani aika dreenin ja hakasten poistoon tiettynä päivänä. Kehotti vielä tekemään ajanvarauksen ajoissa. Soitin välittömästi sairaalasängystäni Myyrmäen terveysasemalle varatakseni ajan. Vastaus oli tyly: aikoja ei voi varata vaan on tultava paikan päälle jonottamaan ja sairaanhoitaja ottaa sisään, kun ehtii ja jos ehtii.

    Toinen vaihtoehto on yrittää saada sairaanhoitajan kiireaika samalle päivälle verkon kautta, mikäli niitä on ja mikäli niitä sattuu olemaan vapaana. Varaukset avautuvat keskiyöllä ja nopeat syövät hitaat. Ilmoitin, että nukun öisin ja muidenkin sairaiden pitäisi. En liioittele yhtään, kun sanon, että tältä valtuutetulta melkein pääsi itku. Eikä omasta puolestaan, vaan kaikkien niiden puolesta, jotka eivät ikänsä tai terveytensä vuoksi selviydy siirtyessään erikoissairaanhoidosta omaan terveyskeskukseen.

    Ajan varaaminen oli mahdotonta, lopulta jonotin flunssapotilaiden seassa, josko vastaanotolle pääsisi. Odotuksen jälkeen sairaanhoitaja otti sisään ja kysyi asiaani. Kun sen kerroin, hän ilmoitti, ettei hänellä ole huoneessaan mitään välineitä hakasten poistoon. No, aikaa kului, kun hän etsi välineet. Jos olisi ollut mahdollista varata aika etukäteen, niin hoitaja olisi voinut varautua asiaan jo ennakolta ja ehkä minun lisäkseni pari potilasta lisää olisi ehditty hoitaa sen päivän aikana. Tehotonta.

    Tuli olo, että VAKE ei halua hoitaa erikoissairaanhoidosta tulevia potilaita. Enkä ollut ainoa, jolla tällainen kokemus oli. Kun joulukuussa asiaa julkisesti ihmettelin, niin sain useita yhteydenottoja, joissa ihmiset kertoivat vastaavanlaisesta: Perusterveydenhuolto ei halua hoitaa, vaan hiljainen kehotus on: menkää yksityiselle.

    Leikkaushakasten ja dreenin poistot eivät ole yllätyksellisiä tapahtumia, vaan suunniteltuja, ja erikoissairaanhoito on määritellyt, että ne tulee tehdä. En voi ymmärtää, miksi ajanvaraus tällaisessa tapauksessa ei ole mahdollista. Ei tarvita hoidon tarpeen arviointia, se on jo tehty. Tarvitaan hoito, usein vieläpä tiettynä päivänä.

    Jos yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ei suju näin yksinkertaisessa asiassa, niin kuinka se sujuu vaikeammissa? VAKEn puolelta minulle on sanottu, että ”Erikoissairaanhoito antaa joskus katteettomia lupauksia eikä ohjeista potilasta ottamaan viipymättä yhteyttä terveysasemalle jatkohoidon sopimiseksi”. No, ainakaan minun tapauksessani tästä ei ollut kyse.

    YEL-tarkastukset

    Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

    Työeläkevakuuttajat tarkistivat vuoden 2024 aikana noin 34 500 yrittäjän YEL-työtulon. Heistä noin 70 prosentilla työtulo nousi. Lähes puolet yrittäjistä ei reagoinut työeläkevakuuttajan lähettämään työtuloehdotukseen lainkaan. Noin kahdeksan prosenttia puolestaan hylkäsi ehdotuksen.

    Tarkistuksen kohteena olivat viime vuonna yrittäjät, joiden YEL-työtulo oli alle 25 000 euroa ja joiden työtuloon ei ollut tehty merkittäviä muutoksia viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana. Työtulotarkistukset perustuvat vuoden 2023 alussa voimaan astuneeseen lakimuutokseen, joka velvoittaa työeläkevakuuttajat tarkistamaan yrittäjien työtulon tason säännöllisesti.

    Tarkistuksen kohteena olevia YEL-vakuutuksia oli viime vuonna noin 34 500. Jos tarkistuksessa havaittiin, että yrittäjän työtulo ei vastannut työpanoksen arvoa, yrittäjä sai työeläkevakuuttajalta ehdotuksen uudesta työtulosta. Yrittäjän on tällöin ollut mahdollista esittää lisätietoja työtulon perusteluksi, mikäli hän ei ole ollut samaa mieltä ehdotetusta työtulosta.

    Noin 54 prosentilla työtulotarkistuksen kohteena olleista yrittäjistä työtulo nousi lainmukaisen enimmäismäärän verran eli 4 000 eurolla. Tämä tarkoittaa kuukausittaisessa YEL-maksussa noin 85 euron korotusta. Osalla näistä yrittäjistä työtulo ei vielä ensimmäisen tarkistuksen jälkeen ole oikein mitoitetulla tasolla, jolloin heitä saattaa odottaa uusi korotus seuraavalla tarkistuskierroksella kolmen vuoden kuluttua.

    Tarkistusten lopputuloksena työtulo nousi reilulla 70 prosentilla tarkistetuista yrittäjistä. Noin 25 prosentilla työtulo pysyi samana, ja alle prosentilla työtulo laski. Loppuosalla tarkistaminen oli tietojen keräyshetkellä kesken tai YEL-vakuutus oli päättynyt prosessin aikana.

    Yrittäjien työtulot nousivat vuoden 2024 tarkistusten myötä – Työeläkevakuuttajat TELA ry

    Hallitukselle ikävä yllätys yrittäjien eläkkeistä | HS.fi

    Aiemmat juttuni YEListä.

    Valtuuston ylimääräinen kokous

    Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

    Täällä sitä istutaan, valtuuston ylimääräisessä kokouksessa viisi päivää ennen valtuustokauden päättymistä. Turhaa, niin turhaa. Tämä on kutsuttu koolle, koska 23 valtuutettua sitä vaati.

    Alla oma puheenvuoroni:

    Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut

    Jokaisessa asiassa on yleensä hyviä puolia, niin varmasti tässä ylimääräisen valtuuston koollekutsumisessakin. Kiitokset siis kahdellekymmenellekolmelle valtuutetulle siitä, että kantavat huolta sekä Vantaasta että ratikasta. Tosin totean, että kyllä me muutkin niin teemme.

    Sitten hieman ihmetyksen aiheita. Aivan kuten kaupunginjohtaja esityksessään totesi, niin Vantaan ratikka toteutetaan allianssimallilla. Nyt on menneillään allianssimallin kehitysvaihe, jossa ratikkahankkeelle haetaan realistista tavoitehintaa. Neuvottelut ovat vielä kesken, joten ratikalle ei ole olemassa vielä mitään hintaa. Kun kehitysvaihe alkusyksystä saadaan loppuun, meillä on tiedossamme ratikan hinta ja valtuusto saa pöydälleen kaiken asiaan liittyvän. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – periaate sopii mielestäni erittäin hyvin juuri tähän allianssimalliin.

    Kummaksun vaatimusta haluta valtuusto koolle viipymättä ja ymmärtääkseni lähinnä huhujen vuoksi. Valtuutetulla on laaja tiedonsaantioikeus ja mahdollisuus esittää viranhaltijoille kysymyksiä ja saada vastauksia. Viesti apulaiskaupunginjohtajalle, kaupunginjohtajalle, talousjohtajalle, ratikan projektijohtajalle olisi varmasti tuonut vastauksia valtuutetuille mieltä kaihertaviin kysymyksiin. No, tässä nyt kuitenkin ollaan, vanha valtuusto koolla viisi päivää ennen kauden loppumista.

    Ratikka on Vantaan suurin investointi ja siihen liittyviä asioita on syytä seurata. Silloin, kun ratikkaa suunniteltiin, meillä oli ratikan poliittinen seurantaryhmä, joka kokoontui kaksi-kolme kertaa vuodessa ja jossa oli kaikkien poliittisten ryhmien edustus. Kun ratikan rakentaminen alkaa, on varmasti hyvä perustaa vastaavanlainen ryhmä seuraamaan hankkeen etenemistä paitsi rakentamisen niin myös kaavoituksen ja kaupunkikehityksen, tulojen ja menojen, koko elinvoiman kannalta.

    Ratikkakeskustelu hurahti Vantaalla taas ylikierroksille | HS.fi

    Joukko valtuutettuja vaatii pikimmiten ylimääräistä valtuustokokousta, jossa käsitellään Vantaan ratikkahankkeen ”merkittäviä kustannusylityksiä” | Paikalliset | Vantaan Sanomat

    Seuraamme | Tiistai-iltana pidettävä ratikkakokous maksaa vantaalaisille kymmeniä tuhansia euroja – VS seuraa paikan päällä | Paikalliset | Vantaan Sanomat