Ulla Kaukola

Vantaan ratikka on kaupunkikehitys- ja elinvoimahanke

Vantaan ratikka ei ole pelkkä liikennehanke, kuten perussuomalaisten valtuustoryhmä mielipidekirjoituksessaan väittää (VS 19.6.2024). Se on hanke Vantaan elinvoiman ja kaupunkikehityksen vahvistamiseksi.

Vantaan ratikan kiinteistötaloudellisiksi tuloiksi on arvioitu lähes 800 milj. euroa, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin bussivaihtoehdossa. Aivan kuten perussuomalaisetkin luvuillaan osoittavat, niin ratikka maksaa itsensä takaisin ja luo lisäksi uusia työpaikkoja, asumista sekä palveluita. Ratikka parantaa liikenneyhteyksiä sekä Vantaan sisällä että koko pääkaupunkiseudulla. Vantaan ratikka on osa pääkaupunkiseudulle rakentuvaa pikaraitiotieverkostoa. Vantaan ratikka on erityisesti kaupunkikehitys- ja elinvoimahanke, joka lisää Vantaan vetovoimaa sekä asuinpaikkana että investointikohteena. Ja ratikka on myös ympäristöteko: Yhteen ratikkaan mahtuu 174 matkustajaa, mikä vastaa 140 henkilöautoa tai 2,5 bussilastillista matkustajia.

Vaikka perussuomalaiset vastustivatkin ratikkaa valtuuston äänestyksessä, toivoisimme ryhmän ajavan päätöksenteon jälkeen Vantaan etua ja edistävän ratikan rahoituksen saamista valtiolta.

Ulla Kaukola, ratikan seurantaryhmän pj., kaupunginhallituksen 1. vpj.

Sakari Rokkanen, ratikan seurantaryhmän vpj., kaupunginhallituksen pj.

Vantaan Sanomat 26.6.2024

Osavuosikatsaus 1.1.2024 – 30.4.2024

Vantaan valtuustossa oli 17.6. käsittelyssä vuoden 2024 ensimmäinen osavuosikatsaus. Kiinnitän huomiota erityisesti yhteen asiaan – rakentamisen lamaan – joka vaikuttaa moneen muuhun asiaan.

Puheenvuoroni myös YouTubessa.

Rakentamisen lamaantuminen on Vantaalle vakava asia, koska se vaikuttaa niin moneen muuhun asiaan. Sillä on vaikutusta työllisyyteen ja jopa väestönkehitykseen. Tammi-maaliskuussa 2024 myönnettiin rakentamislupa vain 58 asunnolle, kun niitä vuosi aiemmin myönnettiin 434 asunnolle ja vuonna 2021 jopa 945 asunnolle. Ei rakentamisen pitäisi heitellä näin paljon.

Korona sai ihmiset muuttamaan pois kaupungeista, mutta kehitys on kääntynyt. Ihmiset muuttavat jälleen takaisin suuriin kaupunkeihin, joissa tarvitaan asuntoja ja erityisesti edullisia asuntoja. Onkin perin merkillistä, että maan hallitus on lakkauttamassa mm. asumisoikeusasuntojen rakentamisen. Hyväksyimme vuosi sitten valtuustossa Vantaan ratikan rakentamisen. Toivoisin maan hallituksen ja hallituspuolueiden vantaalaisten kuntapäättäjien nyt kaikin tavoin edistävän sitä, että Vantaan ratikan rakentaminen lähtee liikkeelle mahdollisimman nopeasti. Se toisi työtä yrityksille ja asukkaille ja olisi kaikin tavoin positiivinen sysäys Vantaan elinvoimalle.

Länsi-Vantaan perhekeskus

Myyrmäen Virtataloon oli tarkoitus avata Länsi-Vantaan perhekeskus, mutta valtio ei suostukaan antamaan hyvinvointialueelle valtuutta hakea lainaa. Perhekeskus oli tarkoitus avata keväällä 2025. Perhekeskuksen ideana on koota perheiden tarvitsemat palvelut yhteen paikkaan (äitiys- ja lastenneuvola, perhepalvelut, kuntoutus). Lisäksi perhekeskukseen oli tarkoitus sijoittaa tulevaisuudessa myös eräitä varhaiskasvatuksen toimintoja ja avoin kohtaamispaikka. Perhekeskus mahdollistaisi moniammatillisen työn kehittämisen asiakkaan palvelujen parantamiseksi. Länsi-Vantaan perhekeskus sisältyy myös aluevaltuuston 29.4.2024 hyväksymään palveluverkkosuunnitelmaan.

Hanke on tarkoitus toteuttaa vuokrahankkeena, jonka laajuus on noin 3 540 htm2.
Kohteen vuokrasopimuksen arvo on sisällytetty investointisuunnitelmaan 25 vuoden
pituisena, jolloin vuokrakauden kokonaisarvo on noin 19,1 milj. euroa. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen investointisuunnitelma.)

Vaikka kyseessä on vuokrahanke, niin hyvinvointialueet joutuvat hakemaan valtiolta lupaa, koska vuokrasopimus on pitkäaikainen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue haki valtiolta valtuutta hakea lainaa 19 miljoonaa euroa. Valtio hylkäsi kaikkien hyvinvointialueiden lainanottovaltuutushakemukset vuodelle 2025. (VM:n tiedote 6.6.2024).

Koska lainanottovaltuutta ei myönnetty, neuvolatoiminnan vaatimia vesi- ja viemäritöitä ei voida tehdä eikä pitkäaikaista vuokrasopimusta solmia. Myyrmäen neuvola joutuu jatkamaan toimintaansa entisissä tiloissaan Ojahaantiellä.

Martinlaakson neuvola siirtyy vuoden vaihteessa väistötiloihin kauppakeskus Myyrmannin tiloihin, koska Kivimäen koulu menee peruskorjaukseen eikä Martinlaaksosta löytynyt sopivia tiloja.

Tämä on kurja juttu. Valtio tuntuu nyt kaikin tavoin vaikeuttavan hyvinvointialueen toimintaa.

Lammaslammen kunto

Pähkinärinteen FB-ryhmässä kyseltiin viime viikolla Lammaslammen veden laadusta ja lammen tilasta. Selvittelin asioita Vantaan Ympäristökeskuksesta.

Lammaslammen vedenlaatua tarkkaillaan joka kolmas vuosi. Viimeisimmät tulokset ovat vuodelta 2021. Tänä vuonna on siis jälleen näytteenoton aika. Näytteitä otetaan viisi kertaa kevään ja syksyn aikana ja raportti valmistuu loppusyksystä. Tämä tarkkailu on vesistön ekologisen ja kemiallisen tilan tarkkailua (happipitoisuus, typpi, klorofylli, fosfori).

Vuoden 2021 veden laadun raportissa suositellaan, että myös veden hygieeninen laatu analysoitaisiin. Pyysin ympäristökeskusta tarkastamaan, onko veden hygieeninen laatu mitattu tänä kesänä ja jos on, niin saanko tulokset. Tämä on vielä vaiheessa. Laitan tiedon, kun saan sen.

Lammen ekokologinen ja kemiallinen tila oli huonoimmillaan vuosina 2005-2010, jolloin kesälläkin oli paljon sinilevää. Lammen tila parani 2010-luvun alkupuolella ja on säilynyt ennallaan vuodesta 2012 ja on tyydyttävä. Ruokoja niitettiin pois 2021 ja lammen ilmastusta tehdään erityisesti talvisin. Lampeen saatiin uusi ilmastuslaite keväällä 2023.

Pähkinärinne-seura ry ilmoitti viime viikolla ympäristökeskukseen lammen pohjassa mahdollisesti olevasta rojusta. Juttelin siitäkin ympäristökeskuksen kanssa. Siellä tutkitaan, olisiko lammen pohja mahdollista siivota jälleen.

Liitän tähän mukaan muutaman kohdan vuoden 2021 raportista, jossa lammen tilaa tutkittiin. Jos joku haluaa koko raportin, niin minulta sen saa.

Evästykseni Vantaan 2025-budjettiin

Kävimme valtuuston kokouksessa 20.5. lähetekeskustelun vuoden 2025 budjetista. Alla oma puheenvuoroni, jonka voit myös kuunnella youtube-linkin kautta.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut

Nostan esille kolme asiaa, joissa meidän olisi hyvä onnistua ensi vuonna.

Ensimmäisenä työllisyyden hoito. TE-uudistus antaa kunnille vastuun työllisyyden hoitamisesta. Meillä on 16 000 työtöntä. Heistä yli 5 000 on pitkäaikaistyöttömiä ja noin 1 500 alle 25-vuotiaita. Avoimien työpaikkojen määrä on lähes puolittunut kahden vuoden takaisesta. Tämän vuoden budjettiin saimme SDP:n aloitteesta osaamistakuun. Odotammekin, millaisen osaamistakuun Varia ottaa käyttöön ammatillisen koulutuksen perustutkinto-opiskelijoilleen. Osaamistakuu voisi hyvin toteutettuna olla tehokas tapa puuttua erityisesti ammatillisen koulutuksen käyneiden nuorten parempaan työllistymiseen.

Toiseksi yhteistyö Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa. Meidän täytyy pystyä asettamaan hyvinvointialueen kanssa yhteisiä tavoitteita ja myös seuraamaan niiden toteutumista. Vaikka organisaatiot ovat erilliset, niin ne pitävät huolen samoista asukkaista.

Jotta pystymme pureutumaan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen, niin työttömien on päästävä sujuvasti hyvinvointialueen puolelle terveystarkastuksiin ja työkyvyn arviointiin.

Jotta NEET-nuorten määrää saadaan laskettua, on ehkäisevän ja etsivän työn toimittava, erityisesti päihdetyön.

Jotta opettaja voi keskittyä opettamiseen, on yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön koulussa toimittava. Yhteistyö kaupungin ja hyvinvointialueen välillä on asia, jossa tarvitsemme myös vahvaa poliittista ohjausta ja seurantaa.

Kolmantena nostan esille kaupunkikeskustojen kehittämisen, joka on yksi tämän valtuustokauden strategisista painopisteistä, mutta joka ei kaikilta osin ole edennyt. Olemme itse määritelleet strategiassamme, että kukoistavan kaupunkikeskustan tunnistaa nopeasti: asukkaat ja yritykset viihtyvät siellä.

Asukkaat toivovat kaupunkikeskustan olevan siisti ja hyvin hoidettu. Siisteys luo viihtyisyyttä ja turvallisuutta, saa aikaan hyvän kierteen. Ei voi olla niin, että kivetykset ovat korjaamatta kuukausitolkulla ja joka puolella hieman repsottaa. Strategiassa mainitut kunnossapitotiimit pitäisi nyt saada organisoitua ennen kuin valtuustokausi loppuu. Myös kaupunkikeskustojen kehittämisessä yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on aivan oleellista. Pitää pystyä yhdessä sopimaan, minne mm. päihteidenkäyttäjien tarvitsemat palvelut sijoitetaan niin, että ne ovat käyttäjille hyvin saavutettavissa, mutta eivät kasaudu vierekkäin samalle alueelle.

Arviointikertomus

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.5. oli käsittelyssä tarkastuslautakunnan tekemä arviointikertomus. Tässä oma puheenvuoroni, jonka voit myös kuunnella youtube-linkin kautta.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut,

kiitos tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksesta. Se on selkeä, mielenkiintoinen ja helppolukuinen. Luettavuudeltaan erinomainen ja myös kielellisesti huolellisesti tehty. Yksi toive minulla on kertomuksen saamiseksi vielä helppolukuisemmaksi. Olisiko mahdollista saada sähköiseen versioon sisäiset linkit, silloin kun viitataan johonkin arviointikertomuksen aiempaan tai tulevaan kohtaan?

Tarkastuslautakunta on tarttunut ajankohtaiseen aiheeseen, nimittäin yhdyspintayhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa. Se on teema, johon lautakunta toivottavasti palaa myöhemminkin. Yhdyspintoja on tunnistettu jo 140 kappaletta. Tästä yhdyspintojen runsaasta lukumäärästä voi päätellä, että yhteistyön onnistuminen kaupungin ja hyvinvointialueen välillä on erittäin oleellista.

Opiskeluhuollon palveluiden osalta arviointikertomuksessa todetaan, että lakisääteiset palvelut toimivat hyvin, mutta tehtävää on vielä ei-lakisääteisen yhteistyön rakenteiden valmistelussa, tietojärjestelmien käytössä ja erityisesti käyttöoikeuksien jakamisessa. Lautakunta toteaa suosituksenaan, että nyt luodut yhteistyörakenteet antavat mahdollisuudet rakentaa jatkossa yhteisiä mittareita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja näiden pohjalta asettaa käytännön tason tavoitteet, joilla ohjataan toimintaa niin, että organisaatioiden palvelut tukevat toisiaan.

Hieman huolestuttavaa on se, että esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön osalta on syntynyt tilanne, jossa laki velvoittaa kunnalle ehkäisevään päihdehuoltoon liittyviä tehtäviä, mutta resurssi on siirtynyt kokonaisuudessaan hyvinvointialueelle. Ehkäisevän päihdehuollon työnjakoa kunnan ja hyvinvointialueen kesken on selkeytettävä ja parannettava. Moniammatillisen ja organisaatiorajat ylittävän yhteistyön tärkeys korostuu entisestään. Tarkastuslautakuntakin korostaa, että kaupungin ja hyvinvointialueen yhteistyössä tärkeää on saada muodostettua kaupungin ja hyvinvointialueen palveluista ja palveluverkosta toimiva kokonaisuus. Ja lisään vielä itse: kokonaisuus, joka palvelee asukasta niin, että asukas saa sujuvasti tarvitsemansa palvelut ilman että hänen tarvitsee miettiä, kuka palvelun tuottaa.

Vantaalla taattava toisen asteen koulutus täysin maksuttomana 

Valtuustoryhmämme jätti 22.4.2024 valtuustoaloitteen siitä, että Vantaalla on taattava toisen asteen koulutus täysin maksuttomana huolimatta maan hallituksen tekemistä päätöksistä.

Hallitus on sopinut kehysriihessä leikkauksista toisen asteen koulutukseen. Toimenpiteellä tavoitellaan vain 12 miljoonan euron vuosittaista säästöä valtakunnallisesti, mutta sen vaikutukset opiskelijoille ovat kohtuuttomat.  

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä edellyttää, että nuorilta ei leikata koulutuksesta ja pitää välttämättömänä, että Vantaa pyrkii vaikuttamaan maan hallitukseen ja valtiojohtoon ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden turvaamiseksi sekä toisen asteen koulutusleikkausten estämiseksi. 

Aloitteen taustaa: 

Hallituksen ajamien koulutusleikkausten toteutuessa toisen asteen koulutus olisi täysin maksuton vain oppivelvollisuusikäisille, eli alle 18-vuotiaille opiskelijoille.  

Oppivelvollisuus laajennettiin 18 ikävuoteen saakka vuonna 2020. Lain perusteluissa todettiin: ”Esityksen tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa sekä varmistaa jokaiselle nuorelle mahdollisuus toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Esityksen tavoitteena on osaltaan tukea työllisyysasteen nostamista.”  

Samassa yhteydessä säädettiin olemassa olevaa tilannetta laajemmasta maksuttomuudesta toisen asteen koulutuksessa. Lainmuutosten tavoitteena on ollut nostaa koulutustasoa, varmistaa jokaiselle nuorelle mahdollisuus toisen asteen koulutuksen suorittamiseen sekä työllisyysasteen nostaminen.  

Koska nuorille tuli velvollisuus hakea ja osallistua toisen asteen koulutukseen, turvattiin heille samalla oikeus maksuttomiin oppikirjoihin, oppimateriaaleihin ja työvälineisiin sekä maksuttomaan kouluruokailuun. Nyt hallitus esittää, että tämä oikeus katkaistaan nuorilta sen vuoden lopussa, kun he täyttävät 18 vuotta.  

Leikkaukset lisäävät syrjäytymisriskiä ja vaarantavat osaamistason kasvun 

Maksuttomuuden katkaiseminen 18 vuoden ikään kesken tutkinto-opintojen ei edistä toisen asteen koulutuksen loppuun saattamista ja on myös hallinnollisesti ongelmallinen. Hallitusohjelmaan on kirjattu mm. sääntelyn purkamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Maksuttomuuden purkaminen toimii kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan.   

tuottaisi mm. hinnoitella toisen asteen opiskelijoiden käytössä olevien koulutuksen järjestäjien omistamien tietokoneiden ja lisenssien käyttö. Opiskelijat kokisivat varmasti tilanteen myös hyvin epäoikeudenmukaisena. 

Mikäli maksuttomuusperiaate puretaan, riski toisen asteen koulutuksen keskeyttämiseen heti 18 vuoden iän täyttyessä kasvaa huomattavasti. Tämä ei palvele nuorten oman uran ja elämänpolun rakentamista eikä myöskään koulutus- ja työllisyyspoliittisia tavoitteita. Säästöt myös vaarantaisivat tavoitteen purkaa sukupolvista alhaisen koulutustason periytymistä. 

Koulutuksen järjestäjien tulisi erotella toisen asteen opiskelijat iän perusteella, luoda uusia järjestelmiä maksujen perintään sekä valvontaan. Tämä todennäköisesti aiheuttaa kustannuksia. Lisäksi haasteita tuottaisi mm. hinnoitella toisen asteen opiskelijoiden käytössä olevien koulutuksen järjestäjien omistamien tietokoneiden ja lisenssien käyttö. Opiskelijat kokisivat varmasti tilanteen myös hyvin epäoikeudenmukaisena. 

Mikäli maksuttomuusperiaate puretaan, riski toisen asteen koulutuksen keskeyttämiseen heti 18 vuoden iän täyttyessä kasvaa huomattavasti. Tämä ei palvele nuorten oman uran ja elämänpolun rakentamista eikä myöskään koulutus- ja työllisyyspoliittisia tavoitteita. Säästöt myös vaarantaisivat tavoitteen purkaa sukupolvista alhaisen koulutustason periytymistä. 

Vantaalla varmistettava koulutuksen maksuttomuus  Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Vantaan kaupunki takaa toisen asteen maksuttomuuden kaikille oppivelvollisuusikäisenä ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen aloittaneille, sen vuoden loppuun saakka, jona nuori täyttää 20 vuotta. Esitämme myös, että kaupunki varaa tarkoitukseen tarvittavan riittävän määrärahan edelleen talousarvioon huolimatta mahdollisista valtiovallan säästötoimista ja päätöksestä rajata maksuttomuutta.

Eläkkeistä ei pidä leikata

Suomessa on noin 1,5 miljoonaa eläkeläistä. 25% eläkeläisistä saa bruttona alle 1 250€ ja vain 2 %:lla eläkeläisistä eläke on yli 5 000€. Työeläkkeet ovat kahtena viime vuonna poikkeuksellisesti nousseet palkkoja enemmän, pitkällä aikavälillä tilanne on kuitenkin toinen. Vuosina 1995-2022 reaalinen nousu palkoissa oli 38 %, eläkkeissä vain prosentin (HS 13.10.2023).

Naisten keskieläke on 1 779 e, miesten 2 216 e (HS 12.4.) Pientä työeläkettä saavat erityisesti iäkkäät naiset. Leskeneläkettäkään ei tule, jos edesmennyt puoliso on ollut yhtä pienituloinen. Erityisen vaikeassa asemassa ovat pientä eläkettä saavat, jotka asuvat taantuvalla paikkakunnalla, sillä vanhuudenturvaksi hankittua asuntoa ei saa myydyksi edes pilkkahintaan, koska kukaan ei sitä osta.

Orpon hallitus on jo jäädyttänyt eläkeläisten asumistuen indeksit ja lääkekorvauskattoa on nostettu. Hallitus suunnittelee korotuksia terveydenhuollon palvelumaksuihin ja lääkkeiden alviin. Nämä kaikki kohdistuvat  eläkeläisiin. Pienistä eläkkeistä ei voi enempää veroa maksaa ja eläkeläiset, joiden eläke on yli 47 000 e/vuosi, maksavat jo raippaveroa. Annetaan eläkkeiden olla rauhassa sekä veronkorotuksilta että indeksileikkauksilta.

Bisnes ei sovi vanhustenhoitoon

Kuuntelin pääministerin haastattelutunnin 7.4.2024. Toimittaja kysyi pääministeri Orpolta, mitä hallitus aikoo tehdä sote-alan henkilöstömitoituksille? Pääministeri kertoi, että kaikki normitukset, mukaan lukien hoitajamitoitus käydään läpi ja että normitusta on pakko vähentää. Toimittaja jatkaa kysymällä, oliko virhe tehdä lakiin sitovat mitoitukset? Ja pääministeri jatkaa, että on ollut jo vuosia hyvin kriitiinen korkeisiin hoitajamitoituksiin. Kun hoitajia ei ole, niin se on johtanut siihen, että hoitajapula on vain kasvanut. Pääministeri toteaa, että ”Meidän pitää huolehtia siitä, että ihmiset saavat hyvää hoitoa ja että meillä on riittävästi henkilökuntaa, mutta nämä sitovat lakisääteiset normit – ja liian korkealle viritettynä – itse asiassa vaikeuttavat kokonaisuutta.”

En ymmärrä, kuinka Orpo takaa vanhuksille hyvän hoidon ja riittävän määrän henkilökuntaa tekemään työtä ilman hoitajamitoituksia. Hoitajamitoituksethan oli säädettävä juuri sen vuoksi, että vanhusten hoiva erityisesti yksityisissä hoivakodeissa oli surkeaa. Meistä jokainen muistaa vuoden 2019 tapahtumat yksityisessä Esperi Caren Ulrika-hoivakodissa Kristiinankaupungissa. Vanhusten perushoito ei ollut asianmukaista: haavahoitoja ei ehditty tehdä, suihkutuksia ehdittiin hoitaa vain kerran viikossa, lääkehoidossa tapahtui lukuisia virheitä jne. Henkilökuntaa oli yksinkertaisesti aivan liian vähän.

Esperi Care oli vain jäävuoren huippu. Ongelmakohteita tuli jatkuvasti lisää. Erityisen paljon ongelmia oli yksityisissä hoivakodeissa. Ylen A-studio selvitti vuoden 2019 alussa Esperin, Attendon ja Mehiläisen hoivakotien toimintaa, koska ne olivat suurimmat yksityiset toimijat hoivabisneksessä. Tiedot pohjautuivat aluehallintovirastojen hoivakoteihin tehtyihin valvontapäätöksiin vuosilta 2016–2018. Yli puolet kaikkiaan 78 valvontapäätöksestä velvoitti korjaamaan jotakin epäkohtaa tai epäkohtia.

Yhä usemman yksityisen vanhusten hoivakodin ongelmina oli, että lääkehoitoon osallistuneilla henkilöillä ei ollut asianmukaisia lupia, osaa työntekijöistä ei ollut terveydenhuollon ammattirekisterissä, hoivakodissa oli likaista ja asukkaita oli kohdeltu kaltoin. Vakavin asia oli kenties se, että asiakasturvallisuus oli vaarantunut, koska työntekijöitä ei ollut tarpeeksi: työvuoroissa oli toisinaan vain yksi työntekijä, vaikka hoivakodissa on 30 asukaspaikkaa. Työvuorolistaalla saattoi olla hoitajia, joista kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan. Suomen kieleen syntyi uusi sana: haamuhoitaja, jolla tarkoitettiin työntekijää, joka oli merkitty työvuorolistaan, mutta joka ei todellisuudessa ollut työvuorossa paikalla.

Rikkana rokassa olivat vielä uutiset, joissa kerrottiin, että suurten terveysjättien voitot valuivat veroparatiiseihin, eivätkä jääneet hyödyttämään yhteiskuntaamme.

Sipilän- Orpon -hallituksen tavoitteena oli leikata vanhustenhoidosta 70 miljoonaa euroa. Tavoitteena oli laskea vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitusta 0,5:stä 0,4 :ään. Tästä aiheutui voimakas julkinen keskustelu, eikä sitä toteutettu. Sitä huolimatta Sipilän-Orpon hallitus teki yli 30 miljoonan euron leikkauksen vanhustenhoitoon.

Marinin hallitus nosti hoitajamitoitusta asteittain niin, että joulukuun 2023 alussa mitoitus olisi ollut 0,7. Kesällä 2024 aloittanut Orpon hallitus päätti kuitenkin, että mitoitus pidetään hallituskauden ajan 0,65:ssa ja se nousee 0,7:aan vasta vuoden 2028 alussa.

Yksinkertaistettuna hoitajamitoitus: 0,7 (suluissa 0,5) tarkoittaa 28-paikkaisessa vanhustenhuollon yksikössä joka päivä päivävuorossa 6 (4) hoitajaa, iltavuorossa 5 (3) hoitajaa ja yöllä 2 (2).

Nyt Orpon hallitus harkitsee hoitajamitoituksen tuntuvaa höllentämistä 0,55 työntekijään vanhusta kohden. (HS 9.4.2024) 0,55-mitoitus tarkoittaisi merkittävää heikennystä vanhustenhoitoon. Kuinka Orpo aikoo varmistaa, että vanhukset saavat hyvää hoitoa ja että henkilökuntaa on riittävästi? Vai olemmeko jälleen kohta tilanteessa, jossa vanhusten hoiva on bisneksen armoilla?

Yhteinen ateria yhdistää

Vantaan Sanomat 10.4.2024

Osallistuin maaliskuussa kahteen yhteisölliseen ruokailuun ja vaikutuin siitä, kuinka yhteinen ateria voi yhdistää eri taustoista tulevia ihmisiä ja lisätä keskinäistä ymmärrystä. Hämeenkylän kirkolla Yhteisen pöydän keittolounaalla oli yli 100 ruokailijaa vauvoista ikäihmisiin. Ruokailun jälkeen halukkailla oli mahdollisuus osallistua toiselle yhteiselle aterialle – ehtoolliselle. Yhteinen pöytä on tulosta Vantaan kaupungin ja seurakuntayhtymän pitkäaikaisesta yhteistyöstä yhteisöllisyyden lisäämiseksi, leipäjonojen lyhentämiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi. Toiminnassa on mukana myös yrityksiä, yhdistyksiä ja runsaasti vapaaehtoisia. Jokainen on tervetullut ruokailemaan yhdessä ja tutustumaan muihin. Nimiä ja taustoja ei kysellä.

Toinen tilaisuus oli Vantaan kaupunginjohtajan järjestämä ramadanin ajan iftar-illallinen, jossa oli mukana edustajia eri uskonnollisista yhteisöistä ja maahanmuuttajajärjestöistä. Oli mielenkiintoinen ja mukava ilta. Ja somalialiset sambusa-piiraat olivat herkullisia.

Vantaan Sanomat uutisoi Länsimäen koulun järjestämästä iftar-illallisesta koulun islaminuskoisille lapsille ja heidän perheilleen (VS 27.3.) Illallinen toteutettiin nyyttäriperiaatteella ja osallistujien määrä oli iloinen yllätys. Tapahtuma oli rehtorin mielestä selvästi mieluinen ja seuraavalla kerralla mukaan kutsutaan koko koulu, mikä onkin erinomainen ajatus. Toivottavasti muutkin kaupungin koulut innostuvat yhteisestä iftar-illallisesta.

Olen asunut Vantaalla 30 vuotta, ja sinä aikana Vantaasta on kasvanut Suomen monikulttuurisin kaupunki. Valitettavasti kovinkaan monella ei ole luonnollista paikkaa oppia tuntemaan eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä, siksi tarvitsemme tällaisia järjestettyjä tilaisuuksia. Ruoan äärelle on helppo kokoontua – yhteinen ateria yhdistää.