Ulla Kaukola

Valtuustoaloite

Pähkinärinteen entisen neuvolan tilojen saaminen käyttöön 

Kaupunki sulki Pähkinärinteen neuvolan (Mantelikuja 4) maaliskuussa 2021. Siitä lähtien neuvolan tilat ovat olleet tyhjillään. Rakennus, jossa neuvola toimi on kaupungin omistuksessa.  

Rakennuksen toisessa päässä on nuorisotila ja kirjasto. Nuorisotila on erittäin suosittu, siellä voi illan aikana olla jopa 150 kävijää. Nuorisotilan tiloissa toimii myös Pähkinärinteen koulun aamu- ja iltapäiväkerho, mikä aiheuttaa sen, että nuorisotoimi ei saa tilojaan käyttöön ennen klo 17:ää, koska iltapäiväkerho käyttää tiloja siihen saakka. Iltapäiväkerhossa on 40 – 60 lasta. 

Ongelmana on siis se, että kaupungin omistaman rakennuksen toinen pää on tupaten täynnä ja toisessa päässä on tiloja tyhjillään (neuvolan tilat).  

Me aloitteen allekirjoittajat pyydämme kaupunkia selvittämään, onko entisen neuvolan tiloja mahdollista saada joko kasvatuksen ja oppimisen toimialan tai kaupunkikulttuurin toimialan (nuorisotoimi) käyttöön? Yhtenä mahdollisuutena voisi olla, että koulun aamu- ja iltapäiväkerho siirtyisi entisen neuvolan tiloihin.  

Kouluruoasta budjettikeskustelussa 14.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja,

Tässä budjettiesityksessä on monia hyviä asioita, mutta nostan esille erityisesti yhden, nimittäin kouluruokailun, jonka merkityksestä myös nuorisovaltuutetut ovat puhuneet, heille suuri kiitos siitä.

Valitettavasti on käynyt niin, että Vantaan satsaus euromääräisesti kouluruokaan on vähitellen päässyt tippumaan. Koko maan keskihinta kouluruoalle oli vuonna 2021 2,92 euroa. Vantaalla 1,77 senttiä. Vantaa oli selvästi myös kuuden suurimman kaupungin keskiarvon alapuolella.

Kaupunginjohtajan pohjaesityksessä oli mukana 12 %:n korotus ateriahintoihin (1,4 miljoonaa), joka kattaa hintojen nousupaineet – kiitos siitä – sekä lähes 300 000 euroa ruokailun ilmastovastuullisuuden kehittämiseen.

SDP:n aloitteesta Vantaa satsaa ensi vuonna 400 000 euroa lisää ruoan raaka-ainekustannuksiin. Tavoitteemme on, että myös seuraavina neljänä vuotena satsaisimme sen verran lisää rahaa, että pääsisimme kuuden suurimman kaupungin keskiarvoon. Ei kouluissa jatkossakaan lohta ja sisäfilettä tarjota, mutta toivottavasti olisi enemmän rahaa laadukkaiden raaka-aineiden hankkimiseen. Kouluruoan tulisi kuitenkin kattaa kolmannes oppilaan energiansaannista.

Mutta kouluruoassa on kyllä kyse muustakin kuin rahasta, nimittäin arvostuksesta. Helsingin Sanomissa oli marraskuun alussa juttu Vantaan kouluruoasta. Koulussa tarjottu kurpitsakeitto ei kelvannut, vaan haastatellut nuoret olivat menneet kauppaan ostamaan lihiksiä, energiajuomaa ja patonkia. Tämä jäi erityisesti mieleeni, koska olin juuri itse valmistanut kurpitsakeittoa ja mielestäni se oli erinomaista sesonginmukaista ruokaa.

Esitimme SDP:n ryhmänä sitä, että Vantaa käynnistäisi kouluruoan arvostus -hankkeen. Niin nyt tehdäänkin.  Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kouluruokailun merkitystä, nostaa kiinnostusta nauttia kouluruoka, kehittää reseptiikkaa ja palautejärjestelmiä yhdessä käyttäjien kanssa. Lisäksi huomioidaan monikulttuurinen ruokaperintömme, kun kouluruokaa kehitetään. Hankkeessa kartoitetaan koulukohtaiset syyt miksi kouluruoka jää nauttimatta sekä seurataan ruokailuasteen kehittymistä. Odotan tältä hankkeelta paljon ja toivon myös nuorisovaltuuston aktiivisesti osallistuvan kouluruoan arvostus-hankkeeseen. Kiitos.

Vantaan hallinto on kevyt

Vastaukseni valtuutettu Saimenin mielipidekirjoitukseen Vantaan Sanomissa 12.11.2022

Toivoisin, että kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen Tuukka Saimen ei tarkoituksellisesti jakaisi virheellistä tietoa.

Valtuutettu Saimen kirjoitti (VS 5.11.),että kaupunginjohtajan alaisuudessa olisi 465 hallintotyöntekijää ja piti lukua järkyttävän suurena. Hän vaati, että kolmannes hallintoviroista pitäisi lopettaa ja toimenkuvia yhdistää.

Saimenilla on kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä poikkeuksellisen suuret tiedonsaantimahdollisuudet. Hän ei nyt joko halua ymmärtää tai ei tiedä, että suurin osa noista työntekijöistä on vain hallinnollisesti sijoitettuna ”kaupunginjohtajan alaisuuteen”. Suuri osa viroista on työllisyyspalveluiden virkoja eli tehtäviä, joissa autetaan ihmisiä työllistymään ja yrityksiä löytämään työntekijöitä eli juuri sitä toimintaa, johon Saimen toivoi Vantaan keskittyvän. Lähes yhtä suuri osa vakansseista liittyy palkanlaskentaan, hankintoihin, tietohallintoon, kirjanpitoon, HR:ään, osto- ja myyntilaskutukseen eli aivan perustyöhön, jotta kaupunki pyörii. Vantaalla on kevyt hallinto. Ja kaupunginjohtajan toimialalta siirtyy muuten vuoden vaihteessa 100 henkilötyövuotta hyvinvointialueelle.

Saimen väittää, että kaupunki jakaisi ”ideologisia ja poliittisia järjestöavustuksia miljoonia euroja” ja edellyttää, että myöntämisperiaatteiden ja sääntöjen on oltava läpinäkyviä. No, Saimen on kaupunginhallituksen jäsenenä ollut päättämässä myöntämisperusteista (KH 13.12.2021). Vuosi sitten tähän samaan aikaan kerroin Saimenille, että Vantaalla jaetaan poliittisille nuorisojärjestöille noin 10 000 euroa. Mikäli otamme huomioon myös lapsille toimintaa järjestävät poliittiset järjestöt, niin tukisumma on noin 90 000. Kyse ei ole miljoonista.

Kouluruoka kunniaan

Vantaan Sanomat 2.11.2022

Vantaan nuorisovaltuustolle kiitos siitä, että se on nostanut esiin kouluruoan tärkeyden. Vantaan panostus kouluruokaan on valitettavasti jäänyt jälkeen kuusiokuntien keskiarvosta. Kun Vantaalla käytetään kouluruokaan 309 euroa/oppilas/vuosi on vastaava luku esimerkiksi Espoossa 338 e ja Helsingissä 410 e.

Hieman kuitenkin ihmettelen nuorisovaltuuston ratkaisuehdotusta. Nuorisovaltuusto ei nimittäin esitä lisää rahaa kouluruokaan, vaan se esittää Vantin inhouse -aseman purkamista. Olisivatkohan tässä nyt menneet puurot ja vellit hieman sekaisin?

SDPlle kouluruoka on tärkeä, siksi ehdotammekin ensi vuoden budjettiin selkeän määrärahalisäyksen kouluaterian raaka-ainekustannuksiin. Tavoitteemme on lisätä määrärahaa myös muina vuosina, niin että saavutamme kouluruoan määrärahatasossa kuusiokuntien keskiarvon muutaman vuoden kuluttua. Haluamme myös käynnistää kouluruoan arvostus -hankkeen, jossa tavoitteena on nostaa kiinnostusta nauttia kouluruoka ja kehittää palautejärjestelmää. Hankkeessa voisi myös kartoittaa koulukohtaiset syyt siihen, miksi ruoka jää nauttimatta, ja seurata ruokailuasteen kehittymistä.

Luin ilolla, että myös RKP on kiinnostunut kouluruoan laadun parantamisesta (VS 29.10.2022). Tillsammans får vi säkert bättre skolmat för alla barn och ungdomar.

Vantaan Sanomat 2.11.2022
Vantaan nuorisovaltuuston kannanotto/Instagram

Kunnanjohtajan kaksoisrooli

Kaikki ylimääräinen aikani on kulunut kahden viime viikon aikana siihen, että olen perehtynyt erään pienen kunnan päätöksentekoon – ja kauhistunut.

Kaikki alkoi, kun kuulin, että kyseisen kunnan kunnanhallitus päätti, että kuntaan aletaan suunnitella osayleiskaavaa, joka mahdollistaa jopa seitsemän tuulivoimalan (korkeus 300 metriä) rakentamisen. Ihmettelin, ettei asiasta ollut mitään puhetta etukäteen. Ja korostan, etten ota tässä kantaa tuulivoiman puolesta enkä vastaan, vaan keskityn päätöksentekoprosessiin kyseisessä kunnassa.

Onneksi on netti. Menin kunnan sivuille ja luin esityslistoja ja pöytäkirjoja. Ja sieltähän alkoi paljastua kaikenlaista. Oikein demokratian irvikuva.

Kunnanjohtajalla on ensinnäkin kaksoisrooli. Hän on paitsi kunnanjohtaja niin myös maakunnallisen sähköyhtiön hallituksen jäsen. Juuri tälle sähköyhtiölle kunta näyttää nyt antavan kaiken vallan: sen konsultti laatii myös osayleiskaavan. On syytä kysyä, kumman etua kunnanjohtaja ajaa, kunnan ja kuntalaisten vai sähköyhtiön? Kunnanhallituksen päätöksessä kunnanjohtaja on toki itsensä jäävännyt.

Osayleiskaavan laatimisesta tuulimyllyjen rakentamiseksi ei ole käyty kunnassa mitään keskustelua. Ja kunta on niin pieni, että asia on siellä todellakin poikkeuksellisen suuri. Ainakin yhdelle kunnanhallituksen jäsenistä esitys tuli aivan puskista. Oli jopa niin kiire, että piti rikkoa kunnan hallintosääntöä ja toimittaa kokouskutsu ja esityslista myöhässä. No, se on onneksi syy tehdä oikaisuvaatimus asian käsittelemiseksi uudelleen. Pöytäkirjasta on mielenkiintoista lukea, kuinka yksi hallituksen jäsen kokouksessa ilmoittaa, että kokous ei ole laillisesti koollekutsuttu. Siitä huolimatta puheenjohtaja nuijii kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Tässä liian myöhään koolle kutsutussa kokouksessa päätettiin myös sopimuksesta, jonka kunta sähköyhtiön kanssa tekee.

Yksi hallituksen jäsen kyseenalaisti toiminnan. Hän esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun, ja tietenkin hävisi äänestyksen. Asiaa ei olla ymmärtääkseni viemässä myöskään kunnanvaltuuston käsittelyyn, vaikka aihetta olisi.

Samaisessa kunnanhallituksen kokouksessa käsiteltiin myös väliaikaisen valiokunnan muodostamista sen tutkimiseksi, nauttiiko tarkastuslautakunta kunnanvaltuuston luottamusta.

Kuntavaalien jälkeen asetettu tarkastuslautakunta on ilmeisesti hoitanut työnsä liian hyvin. Arviointikertomuksesta käy ilmi, että lautakunta on mm. saanut selville, että edellinen tarkastulautakunta ja ilmeisesti myös muutama muu ennen sitä on ollut pelkkä kumileimasin: kunnanjohtaja on toiminut sen sihteerinä ja tosiasiallisena esittelijänä.

Soitin kyseisen maakunnan ELYyn ja kysyin, onko sähköyhtiö ollut yhteydessä ympäristövaikutusten arvioinnin tekemiseksi osayleiskaavasta. Kunnan ja sähköyhtiön sopimuksessa nimittäin sanotaan, että yhtiö käy parhaillaan neuvotteluja viranomaisen kanssa siitä, tarvitaanko hankkeessa ympäristövaikutusten arviointia. ELY ei ollut tietoinen asiasta.

YVA-lain mukaan tuklivoimalahankkeista on tehtävä YVA-menettely, mikäli tuulivoimaloita on yli kymmenen tai niiden teho on yli 45 mW. Suunniteltujen voimaloiden teho on sopivasti laitettu alle YVA-menettely-rajan – 44,8 mW. Voi kysyä, onko tämä tarkoituksellista. Onneksi kuka vaan voi vaatia YVA-menettelyn aloittamista kunhan ilmoittaa ELYlle ja perustelee vaatimuksensa.

Kunnassa on jo tuulivoimaloita. Vanhojen voimaloiden osalta on jo kahdeksan vuoden ajan riidelty melusta. Ensin melumittaukset olivat mitä sattuu ja nyt voimaloita pyörittävä yhtiö ei suostu hakemaan ympäristölupaa, jossa melurajat määriteltäisiin. Asia on hallinto-oikeuden ratkaistavana.

Soitin sille kunnanhallituksen jäsenelle, joka esitti asian palauttamista valmisteluun, mutta hävisi äänestyksen. Juteltiin pitkään.

Otin yhteyttä toimittajiin, sillä tässä jutussa alkaa olla asioita, jotka kiinnostavat myös valtakunnan mediaa.

Lähde mukaan eduskuntavaalikampanjaani!

Täytä lomake https://forms.gle/YHqgjc3XBNc2mhL5A ja lähde mukaan matkalleni kohti eduskuntaa.

Voit tukea vaalityötäni myös rahallisesti. Tilinumero on: FI37 1605 3500 0584 18 (Ulla Kaukola). Vaalityö on kallista: 300 eurolla saan yhden mainoksen Vantaan Sanomiin tai Länsiväylään, 50 eurolla ostettua mainosaikaa Fcebookiin.

Minulle politiikka on paljon enemmän kuin pelkät kokoukset. Se on erityisesti ihmisten kuuntelemista ja pientenkin asioiden viemistä eteenpäin, oikeudenmukaisuutta.

Olen ollut mukana Vantaan kuntapolitiikassa 10 vuotta. Ensimmäiset vaalini olivat kuntavaalit 28.10.2012. Muistan, kuinka juoksin ympäri lähialueita ja jaoin esitteitäni – ja todellakin juoksin, koska valmistauduin ensimmäiseen puolimaratoniini. Sain 281 ääntä ja tulin täydestä tuntemattomuudesta valituksi Vantaan valtuustoon. Vuosien myötä olen edennyt vastuunalaisiin tehtäviin Vantaan kaupunginhallitukseen ja Uudenmaan maakuntahallitukseen. Katso tarkempi CV:ni tästä.

Olen mielestäni aivan ”oikealla alalla”. Rakastan tätä työtä, jossa ei työaikoja tunneta ja jossa luottamus ja kannatus säännöllisin väliajoin punnitaan. Kun koen ja näen, että jokin epäkohta on korjattava, niin ryhdyn toimeen. Moni on kysynyt, millainen olen. Opiskelijoideni sanoin: ”jämäkkä, mutta lempeä”.

Olet lämpimästi tervetullut mukaan eduskuntavaalikampanjani tukiryhmään. Tarvitsen apuasi esitteiden jaossa, somenäkyvyydessä, suosittelijana ja monissa muissa tehtävissä. Pienikin apu on tarpeen, myös rahallinen.

Jokaiselle löytyy varmasti sopiva tehtävä tässä hyvän tuulen kampanjassa, joka perustuu faktoihin, mutta jota tehdään iloisella mielellä pilke silmäkulmassa.

Lisätietoja: kampanjapäällikkö Teija Toivonen sposti: toivonenteijat@gmail.com tai ulla.eduskuntaan@gmail.com

Asuntoja asukkaille, ei gryndereille!

Kaupunginvaltuustossa oli 10.10. käsittelyssä Vantaan maa- ja asuntopoliittinen ohjelma. Suurta intohimoa herätti erityisesti huoneistotyyppijakauman sääntely (kuinka paljon rakennetaan yksiöitä, kuinka paljon rakennetaan kolmioita ja sitä suurempia asuntoja) ja keskipinta-alasääntely (minkä kokoisia ovat rakennettavat kolmiot, neliöt jne.). Tässä oma puheenvuoroni valtuustossa.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut

Salin oikea laita ei näytä ymmärtävän Vantaan ja vantaalaisten etua. Markkinoiden armoille jättäytyminen ei ole viisasta asuntopolitiikkaa. Jo vuonna 2018 havaittiin, että rakennusliikkeet syytävät Vantaalle vain ja ainoastaan pieniä yksiöitä, joita eivät ostaneet varsinaiset asukkaat, vaan sijoittajat. 95 % kohteen asunnoista saattoi olla yksiöitä. Siihen puututtiin sääntelyllä. Samoin siihen, että saadaan kerrostaloihin myös perheasuntoja. Tätä huoneistotyyppijakauman ohjausta on syytä jatkaa.

Asuntojen keskipinta-alat ovat viimeisen vuosikymmenen aikana pienentyneet roimasti. Etenkin kolmioiden tai sitä suurempien perheasuntojen huoneistoala on Vantaalla uudistuotannossa erittäin pieni: kolmiot ovat paikoin alle 55-neliöisiä ja neljän huoneen asuntoja on toteutettu jopa alle 65 neliöisinä. Melkoisia koppeja.

Virkamiehet esittivät, että asemakaavassa kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen keskipinta-alavaatimukseksi asuntohanketta kohden asetettaisiin pääsääntöisesti 70 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala, mutta että alueen mukaan keskipinta-alavaatimus voisi vaihdella 60–80 huoneistoneliömetrin välillä. Senkin esityksen porvariryhmät kaatoivat.

Kaupungin teettämän rakennuttajakyselyn mukaan sijoittajien kysyntä keskittyy erityisesti yksiöihin, mutta kuluttaja-asiakkaat etsivät selvästi suurempia asuntoja.  Vantaalta muutetaan kehyskuntiin ja yksi syy on, ettei Vantaalla ole tarjolla isompia asuntoja. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai edes halua muuttaa pientaloihin. Tarvitsemme suurempia asuntoja myös kerrostaloihin ja sitä mielestäni kaikki ryhmät ovat edellyttäneet. Kun virkamiehet sitten esittävät tilanteen korjaamista asuntojen keskipinta-alasääntelyllä, niin se ei sitten kelpaakaan.

Meillä oli tänään kaupunginhallituksessa käsittelyssä asemakaavan muutos Neilikkatie 17 Tikkurilassa. 194 uutta asuntoa, yksiöitä, kaksioita ja kolmioita.  Kolmioita on 33 % ja siitä huolimatta asuntojen keskipinta-ala on vain 40 m2.

Vantaalaisten etu on, että asuntoja rakennetaan kaupunkilaisille, ei sijoittajille. Kaupungin ja kaupunkilaisten ehdoilla, ei gryndereiden.

Kannatan valtuutettu Tahvanaisen tekemiä muutosesityksiä. Kiitos.

Rakennuttajakyselystä

Yrittäjät huutavat nyt YELP!

Otsikkoni on suora lainaus Finanssialan toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin blogista, jossa hän hyvin perustelee, miksi YEL-uudistus on välttämätön. Kauppi on myös kokoomuksen entinen europarlamentaarikko.

Miksi aloitan lainaamalla kokoomuslaista Kauppia? No siksi, että olen jo useampana vuonna: 7.9.2018; 6.2.2020; 14.7.2020) tuonut esiin YELin ongelmat sekä yrittäjän että yhteiskunnan kannalta ja saanut syytökset yrittäjävihamielisyydestä. Siitähän tässä ei lainkaan ole kyse, ennemminkin yrittäjäystävällisyydestä. YEL-muutoksen tavoitteena on nimittäin parantaa yrittäjän sosiaaliturvaa ja saada yrittäjän työtulo paremmin vastaamaan yrittäjän työpanoksen arvoa, mutta myös vähentää valtion kustannuksia, jotka johtuvat siitä, että yrittäjät alivakuuttavat itsensä.

Finanssivalvonta kiinnitti jo vuonna 2021 huomiota siihen, että eläkeyhtiöt yleensä vahvistavat yrittäjän ilmoittaman työtulon yrittäjän ilmoituksen perusteella, tutkimatta, onko se todenmukainen. Eläketurvakeskuksen mukaan 60 % yrittäjistä ilmoittaa YEL-tulonsa todellisia tuloja pienemmiksi eli he alivakuuttavat itsensä, mikä vaikuttaa paitsi eläkkeeseen, niin myös sosiaaliturvaan. (Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2020). Alivakuuttaja saa myös epäreilua kilpailuetua.

Ongelmana on juuri yrittäjien työtulon määritelmä. Palkansaajilla työeläkemaksu perustuu palkkaan, jonka perusteella eläke karttuu. Yrittäjällä ei ole käytössä yhtä selkeää määritelmää. Hallituksen esityksessä työtulon lähtökohtana käytetään yrittäjän toimialan mediaanipalkkaa, joka ei ole täydellinen määritelmä. Sen vuoksi toimialan mediaanipalkan lisäksi työtulon määräämisessä esitetään otettavaksi huomioon myös yrittäjän työpanoksen määrä, yrittäjätoiminnan laajuus, yrittäjän ammattitaito ja yrittäjän työpanoksen arvo eli yksilöllinen harkinta.

Yrittäjissä on yhä enemmän niitä, jotka jopa tarkoituksellisesti alivakuuttavat itsensä. Alivakuuttamisen takia veronmaksajat maksavat yrittäjien eläkkeitä yhä enemmän. Valtio nimittäin maksaa sen osan nyt eläkkeellä olevien yrittäjien eläkkeestä, johon töissä olevien yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä. Vuonna 2012 veronmaksajien kukkarosta maksettiin yrittäjien eläkkeitä noin 30 miljoonaa, vuoden 2019 budjetista lähes 280 miljoonaa, vuoden 2020 budjetista 329 miljoonaa ja vuoden 2023 budjetista arviolta 500 miljoonaa. (Kirjoita budjetin hakuun eläke.)

Lainaan vielä toimitusjohtaja Kauppia: ”Suomi on pullollaan oman elämänsä sankareita, jotka mieluummin hoitaisivat täysin itse oman vanhuuden turvansa, koska osaavat sijoittaa euronsa fiksummin kuin eläkeyhtiöiden ammattilaiset. Palkansaajien ja yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät kuitenkaan ole säästämistä tai sijoittamista, vaikka varoja pitkän eliniän turvaksi tulevaisuuteen kartutetaankin. Eläkemaksut ovat vakuutusmaksuja ja luonteeltaan lähempänä veroja, joita jokaisen – niin palkansaajan kuin yrittäjänkin – tulee maksaa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti oikeaan aikaan ja oikean suuruisina.”

Jotta yrittäjillä olisi aikaa varautua työtulojen ja vakuutusmaksun nousuun, laissa on myös säädöksiä siitä, kuinka paljon työtulo voisi kerralla nousta.

Jos sinua kiinnostaa kuulla Suomen yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen ja TELAn toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen keskustelu YEListä, niin tässä linkki Politiikkaradion podcastiin.

Lopetan Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoin:  (YLEn politiikkaradio 16.8.2022):

”Minusta (hallituksen) esitys muuttaa aika vähän tässä kokonaisuudessa (kunhan huomioidaan paremmin osa-aikaiset, aloittavat yrittäjät, tehdään riittävä siirtymäkausi ja tehdään selväksi, ettei olla tekemässä mediaanipalkkajärjestelmää). Yrittäjien kannalta on parempi, että tämä esitys menee korjattuna läpi kuin että se ei mene läpi ollenkaan, koska jos se ei mene läpi, niin eläkemaksut saattavat nousta nopeammin ja enemmän ja valittaminen työtulopäätöksistä vaikeutuu”.

Vihreä siirtymä tuli liian myöhään

Mielipiteeni Vantaan Sanomissa 5.10.2022

Eduskunta-avustaja Aidanjuuri (ps) on pahasti sivuraiteilla väittäessään vihreän siirtymän eli uusiutuvan energian aiheuttavan korkeat sähkölaskut (Vantaan Sanomat 28.9.2022). Asia on juuri päinvastoin: hinnat ovat korkeat, koska vihreä siirtymä on monissa maissa ollut aivan liian hidasta.

Jos hidas vihreä siirtymä olisi tae halvasta sähköstä, kuten Aidanjuuri väittää, niin Britannialla menisi nyt todella hyvin. Siellä nimittäin yhä noin 45 % sähköstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Suomessa vastaava luku on noin 10 %. Britin palkkapussista sähköön kuluu tuplasti enemmän kuin suomalaisen palkkapussista ja lähes kolmasosa brittiläisistä kotitalouksista ajautuu tänä talvena köyhyysrajan alapuolelle korkeiden sähkölaskujensa vuoksi.

Olen Aidanjuuren kanssa samaa mieltä siitä, että sähkön on oltava kohtuuhintaista ja että sähkön hintaa on saatava alemmaksi. Siihen ei kuitenkaan ole keinona se, että valtio maksaa kuluttajien sähkölaskut, kuten Aidanjuuri ehdottaa. Koska sähkön hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan, niin tehokkain pikakeino tänä talvena on vähentää kulutusta. Samaan aikaan on jatkettava nopeaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista.

Vantaan Sanomat 5.10.2022
Vantaan Sanomat 28.9.2022

Koulutuksen kunnianpalautus

Mielipiteeni Länsiväylässä 26.9.2022 (kuvakaappauksena alla)

Kansanedustaja Mykkänen (kok) väitti, että Marinin hallituksen koulutuspoliittiset teot olisivat ristiriidassa puheiden kanssa ja että hallitus leikkaisi ensi vuonna perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoituksesta 140 miljoonaa (Länsiväylä 10.9.). Lisäksi hän mainitsi kotikaupunkini Vantaan, johon leikkaukset hänen mukaansa erityisesti kohdistuisivat.

Juha Sipilän hallitus, jossa kokoomuksella oli opetusministerin salkku, leikkasi koulutuksesta 700 miljoonaa. Erityisen kovat leikkaukset kohdistuivat ammatilliseen koulutukseen (250 milj.), mutta myös yliopistoihin ja korkeakouluihin, indeksikorotusten jäädyttämiseen sekä perusopetukseen, jonka rahoitusta leikattiin 45 miljoonaa.

Marinin hallitus on lisännyt varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen pysyvää perusrahoitusta 300 miljoonaa, ammatillisen opetuksen pysyvää perusrahoitusta 291 miljoonaa ja lukiokoulutuksen 190 miljoonaa eli tehnyt todellisen koulutuksen kunnianpalautuksen. Myös ensi vuonna rahoitus kasvaa.

Vantaalaisena päättäjänä olen erityisen tyytyväinen, että perusrahoitus on kasvanut, sehän on ollut myös koko koulutusalan toive. Kuten kansanedustaja Guzenina mainitsi (Länsiväylä 14.9.), niin Marinin hallitus on panostanut myös hankerahoitukseen edellistä hallitusta enemmän ja olemme myös Vantaalla päässeet tästä nauttimaan. Rahoitus ei ole tämänkään lukuvuoden osalta loppumassa. Toiveenani on, että seuraavakin hallitus ymmärtää koulutuksen ja sivistyksen merkityksen.