Oppivelvollisuuden laajentaminen on hallituksen merkittävin poliittinen päätös

13.01. 2023

Vantaan Sanomat 1.2.2023 Marinin hallitus laajensi oppivelvollisuutta. Viime syksynä saatiin ensimmäisiä tietoja uudistuksen myönteisistä vaikutuksista: 99%:lla niistä nuorista, jotka päättivät peruskoulun keväällä 2021 oli opiskelupaikka syyskuussa 2021. Ilman opiskelupaikkaa oli vain 600 nuorta, mikä on 2 000 nuorta vähemmän kuin edellisenä vuonna ennen uudistusta.

Yhtenä oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteena on estää nuorten syrjäytymistä ja sen tavoitteen toteutuminen näyttää hyvältä. Professori Roope Uusitalo korosti oppivelvollisuusuudistusta hallituksen merkittävimpänä poliittisena päätöksenä. (Suomen Kuvalehti 28.7.2022.) Poliittisena siksi, että uudistusta myös vastustettiin eikä uudistus olisi toteutunut, mikäli vallassa olisi ollut toisenlainen hallituskokoonpano.

Oppivelvollisuusuudistukseen liittyy myös oppimateriaalin maksuttomuus. Uusimmasta lukiolaisbarometristä (2022) käy ilmi, että lähes puolella vastanneista oppimateriaalien ja välineiden maksuttomuus vaikutti päätökseen hakeutua lukioon. Eniten maksuttomuus vaikutti niillä, joiden vanhemmista kumpikaan ei ollut korkeakoulutettu, vähintään toinen vanhemmista oli työttömänä tai äidinkieli oli muu kuin suomi. Maksuttomuus takaa sen, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus pyrkiä parhaimpaansa.

Tuore suomalainen tutkimus (Huttu, Pekkarinen, Uusitalo, Virtanen 2023: Lost boys? Secondary education and crime) tuo esille myös muita mielenkiintoisia tuloksia. Tutkimuksen mukaan toisen asteen koulutukseen pääsy vähentää nuorisorikollisuutta. Vaikutus näkyy muutaman vuoden viipeellä ja vain pojilla. Tutkimus osoittaa, että koulutukseen päässeet nuoret päätyvät tekemään vähemmän rikoksia kuin koulutuksen ulkopuolelle jääneet.

Koulutus on investointi nuorten tulevaisuuteen ja hyvinvointiin. Siksi tulevallakin hallituskaudella on pidettävä huoli siitä, että koulutukseen satsataan.

Vantaan Sanomat 1.2.2023

Tags

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista