Ulla Kaukola

Seksilakko

Suomeen on tulossa uusi päivystysasetus, joka vaikuttaa mm. siihen, missä synnytyksiä jatkossa hoidetaan. Tarkoituksena on, että synnytykset keskitettäisiin sairaaloihin, joissa on vähintään tuhat synnytystä vuodessa. Perusteluna käytetään potilasturvallisuutta: sairaaloiden on kyettävä hätäsektioihin.

Pohjois-Suomessa asuvat ovat tottuneet pitkiin synnytysmatkoihin. Päivystysasetuksen uudistus saattaa aiheuttaa sen, että myös pääkaupunkiseudulla synnytysmatkat pitenevät, mikäli synnytykset loppuvat Porvoossa ja Lohjalla, kuten nyt on uumoiltu. Päätökset ovat auki.

Minun mielestäni kyse on vakavasta asiasta. Pääkaupunkiseudullakin seurauksena saattaa olla se, että vauvat yhä useammin syntyvät autoon ja että suunniteltujen keisarinleikkausten määrä lisääntyy.

Maailma on nykyisin sellainen, että asiaansa ei saa faktoilla perille. On kyettävä sarkasmiin ja huumoriin. Kirjoitin aivan tarkoituksellisen provosoivasti asiasta Helsingin Sanomiin:

*********************************************

Naiset ryhtykää seksilakkoon (Helsingin Sanomat 30.9.):

Mielipide Helsingin Sanomissa

Syn­ny­tys­sai­raa­loi­den vä­hen­tä­mis­tä pe­rus­tel­laan po­ti­las­tur­val­li­suu­den pa­ran­ta­mi­sel­la. En ym­mär­rä. Kol­me las­ta syn­nyt­tä­nee­nä tie­dän, et­tä kun lap­si tu­lee, niin se tu­lee. Ei au­ta, et­tä pi­tää jal­ko­ja ris­tis­sä ja pi­his­tää. Po­ti­las­tur­val­li­suus vä­he­nee, kun yhä useam­pi lap­si syn­tyy au­toon. Kei­sa­ri­leik­kaus­ten mää­rä li­sään­tyy, kun van­hem­mat ha­lua­vat mak­si­moi­da tur­val­li­suu­den.

Suo­men nai­set, ryh­ty­kää sek­si- ja syn­ny­tys­lak­koon. Ei­vät­kö­hän ne ra­ha­ha­nat avau­du.

Ul­la Kau­ko­la
kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu (sd), Van­taa

******************************************************

Ja kommentteja alkoi tulla. Vantaan Sanomatkin lähestyi. Tarkensin lehdessä sanomaani:

Valtuutettu väläyttää naisille seksilakkoa – syynä synnytyssairaalat (Vantaan Sanomat 30.9.2014)

Vantaan kaupunginvaltuutettu Ulla Kaukola (sd) kummastutti tiistaina Helsingin Sanomien mielipidepalstalla ehdottaessaan naisille seksilakon aloittamista protestiksi synnytyssairaaloiden vähentämiselle.

Vantaan Sanomille Kaukola kertoo tarkoituksella provosoineensa seksilakkopuheillaan. Hän ei myönnä eikä kiellä olevansa tosissaan ehdotuksensa kanssa.

– Kyllähän se voisi olla aika tehokasta. Samalla meille vanhemmille, jotka olemme jo lapsemme hankkineet, avautuu ihan uudenlainen markkinarako, valtuutettu vitsailee.

Kaukola kertoo lähestyneensä asiaa huumorilla, koska totesi sen olleen tehokas keino saada tärkeälle asialle näkyvyyttä.

– Uusi päivystysasetus saattaa aiheuttaa sen, että synnytysmatkat myös pääkaupunkiseudulla pitenevät, mikäli potilasturvallisuuden laskentaperusteena on 1 000 synnytystä per sairaala. On yhä myös epävarmaa, jatkuvatko synnytykset Porvoossa ja Lohjalla.

Kaukolan mielestä on viisasta perusteellisesti pohtia asioita etukäteen eikä viisastella jälkikäteen. Hänen mielestään potilasturvallisuuteen ei liity pelkkä mahdollisuus tehdä hätäsektio.

– Potilasturvallisuuteen liittyy myös se, kuinka moni lapsi jatkossa syntyy autoon, kun synnyttäjä ei ehdi sairaalaan. Mielestäni huoli matkasynnytysten määrän lisääntymisestä on aiheellinen.

***************************************************

Ja juttu jatkui vielä Hesarin verkkolehdessäkin iltapäivällä:

Vantaan kaupunginvaltuutettu Ulla Kaukola (sd) kannustaa suomalaisia naisia ryhtymään seksilakkoon Etelä-Suomen synnytysosastojen harventamissuunnitelmia vastaan. Kaukolan kirjoitus asiasta julkaistiin tiistaina Helsingin Sanomissa.

”Suomen naiset, ryhtykää seksi- ja synnytyslakkoon. Eiköhän ne rahahanat avaudu”, Kaukola kirjoittaa.

Kaukola ei ymmärrä, miten synnytyssairaaloiden karsimista ja synnytysten keskittämistä suurempiin sairaaloihin voidaan perustella potilasturvallisuudella.

”Ainoa perustelu on ollut se, että voidaan tehdä hätäsektio. Tässä ei ole mitenkään otettu huomioon sitä, että autoon syntyminenkin on potilasturvallisuusriski”, Kaukola täydentää HS:lle puhelimitse.

”Kolmen lapsen kokemuksella tiedän, että minä en ainakaan olisi 70 kilometrin matkaa sairaalaan kestänyt, vaan autoon olisi vauva syntynyt.”

Lapissa pitkiin synnytysmatkoihin on totuttu. Kaukola huomauttaa, että Etelä- ja Pohjois-Suomi eivät ole ihan vertailukelpoisia pohjoisen huomattavasti pienemmän väestömäärän vuoksi.

Kaukola kirjoitti seksi-ja synnytyslakosta. Tosin seksilakkohan johtaisi pidemmällä tähtäimellä myös syntyvyyden laskuun, jolloin synnyttäjänkään ei tarvitsisi yrittää jättää synnyttämättä. Kaukola nauraa, että näin on.

”Provosoin huumorilla, mutta tärkeän asian vuoksi se kannattaa. Ja me naisethan olemme solidaarisia toisiamme kohtaan, vai mitä?”

Seksilakkoa on todettu aiemmin melko tehokkaaksi, rauhanomaiseksi painostuskeinoksi. Vuonna 2011 Filippiinien Mindanaon saarella puhjenneet levottomuudet rauhoittuivat, kun seudun naiset päättivät kieltäytyä seksistä.

Myös sisällissodan runteleman Liberian piinallisen pitkäksi venyneet sisäiset rauhanneuvottelut saatiin sopimukseen vuonna 2003, kun neuvottelijoiden vaimot ryhtyivät seksilakkoon ja kannustivat Liberian naiset mukaan massaliikkeeseen.

Liikkeen johtaja Leymah Gbowee oli yksi Nobelin rauhanpalkinnon saajista vuonna 2011.

************************************************

Opettaja-lehden jutussa yhdessä Mikko Siitosen kanssa

Haastateltavana Opettaja-lehden jutussa Valtuutettu puolustaa henkilöstöä (juttu avautuu, kun klikkaat alleviivattua kohtaa)

Koulutuksesta leikkaaminen sattuu

Vaikka en ole kuntatyöntekijä, olen perusopetuksen vahva puolustaja, Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori Ulla Kaukola Vantaalta sanoo.

– Kaikilla lapsilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautumiseen. Vantaalla on monien muiden kuntien tapaan tiukka taloustilanne, mutta säästöjä on onneksi etsitty muulla tavoin kuin lomauttamalla.

Vantaa joutui kuitenkin lakkauttamaan kaksi koulua vuosi sitten. Kaukola on pahoillaan päätöksestä, mutta pitää tässä taloustilanteessa opetuksen sisältöasioita tilakysymyksiä tärkeämpänä.

– Mutta jos minä saisin yksin päättää, en säästäisi koulutuksesta lainkaan.

Peruskoulujen kunto ympäri Suomen huolettaa Kaukolaa, samoin opettajien jaksaminen ja oppilaiden eriarvoistuminen. Ammattikorkeakouluissa huolena on lakiuudistus, opettajien kelpoisuuksista pitää jatkossakin säätää laissa.

– Myös lähiopetusta on oltava riittävästi. Työelämätaitoja ei opita etänä eikä paperikoneita myydä verkossa. Opetuksen laadun ja sisällön on oltava ykkösasia.

Kaikilla kouluasteilla Kaukola korostaa oppimisen ilon merkitystä. Oma uteliaisuus ja elinikäisen oppimisen halu saivat hänet suorittamaan työn ohessa kauppatieteen kandidaatin tutkinnon Hankenilla.

– Omien kokemusten kautta on helpompi ymmärtää opiskelijoita.

Kaukola on ensimmäistä kauttaan sekä OAJ:n valtuustossa että Vantaan kaupunginvaltuustossa. Järjestön valtuustossa Kaukola edustaa ammatillisia opettajia, Vantaan valtuustossa hän on demariryhmässä.

Kaukola on jäsen myös Vantaan tarkastuslautakunnassa ja teknisessä lautakunnassa. Laureassa hän on liiketalouden lehtoreiden luottamusmies.

Laurea-ammattikorkeakoulu on osakeyhtiö. Sen suurimmat taustavoimat ovat Espoon ja Vantaan kaupungit, mutta kytky kuntatalouteen on toisenlainen kuin yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Kanniston koulun sisäilma – omakohtaiset kokemukseni

Olin Kanniston koulun vanhempainillassa tiistaina 2.9. neljä tuntia. Illan aikana silmäni olivat kirvelevät ja punaiset. Kotona oireeni helpottivat. Maanantaina 8.9. vietin koulussa vapaaehtoisesti viisi tuntia. Kiertelin eri luokissa, seurasin opetusta ja keskustelin henkilökunnan kanssa. Silmäni olivat aivan punaiset ja kirvelevät ja hengitykseen alkoi sattua. Heti kun poistuin rakennuksesta oireet vähenivät.

Menin vapaaehtoisesti koululle, koska tiedän reagoivani herkästi ”epäpuhtauksiin”. Olen käynyt läpi sisäilmaongelmat 20 vuotta sitten silloisella työpaikallani ja herkistynyt. Siihen aikaan oireisiini suhtauduttiin kovinkin epäilevästi ja välillä mietin itsekin, oliko vika omassa päässäni. Kun rakenteet avattiin, löydettiin hometta. Vika ei siis ollut päässäni. Olen nyt terve, mutta en olisi, mikäli en olisi jaksanut taistella, vaatia tutkimuksia ja korjauksia. Onni onnettomuudessa oli, että kun rakenteet avattiin ja näytteitä otettiin, niin syy löydettiin. Home poistettiin ja korjaukset tehtiin onnistuneesti. Kannistossa tilanne on toinen. Oireet jatkuvat kesän korjauksista huolimatta.

Kanniston koulun tilanne on surullinen. Kesän aikana kaupunki on teettänyt laajat korjaustyöt, mutta henkilökunnan ja lasten oirehtiminen jatkuu. Olen pettynyt, että YIT urakoitsijana ei ollut tiistain vanhempainillassa vastaamassa koulun rakentamisaikaa koskeviin kysymyksiin ja kantamassa vastuutaan. Vastuu sysätään kaupungille. YIT on kuitenkin se taho, jolla on suurin vastuu. Tottakai tilaajan eli kaupungin tehtävänä on valvoa, mutta oletuksena on oltava, että rakentaja tekee työn parhaalla mahdollisella tavalla ja noudattaa rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Pahin skenaario Kanniston kohdalla on se, että vaikka kuinka korjataan, niin koulua ei saada kuntoon.

Ei tietenkään ole viisasta ylireagoida. Kannisto on uusi koulu eikä siellä varmaankaan ole hometta. Mutta siellä voi olla jotain muuta, mitä ei ehkä osata tutkia ja selittää. Olen täysin maallikko asiassa ja voisi olla viisainta, että en olisi tätä koskaan edes kirjoittanut, mutta luulen, että eri kemikaalit reagoivat keskenään tavalla, jota kukaan ei ole osannut ennustaa ja aiheuttavat sekä hajuhaittoja että terveyshaittoja. Matot olisi pitänyt asentaa riittävän kuivan betonin päälle (kosteus max. 85 %). Nyt on todettu, että asentamisaikana betonin kosteus on ollut jopa 95 %. Mitä silloin tapahtuu esim. liimoille, kuinka niiden koostumus muuttuu, mitä kemiallisia reaktioita tapahtuu?

Tämä kirjoitus ei ole tarkoitettu minkäänlaisten poliittisten irtopisteiden keräämiseksi. Olen huolissani Kanniston koulun oppilaiden ja henkilökunnan terveydestä, koska muistan, miten yksin olin aikoinani oman sairastumiseni kanssa. Terveytensä huononemisen havaitsee vähitellen, jollakin siihen menee puoli vuotta, toisella vuosi. Harvoin ymmärtää syyttää rakennusta, yleensä etsii syytä kaikkialta muualta, epäilee jopa omaa mielenterveyttään. Asiaa hankaloittaa sekin, että samassa tilassa olevista yksi reagoi ja toisella ei ole minkäänlaisia oireita.

En tiedä, kuinka asia pitäisi ratkaista, se on yhteisen mietinnän paikka. Mutta kenenkään ei pitäisi joutua uhraamaan omaa terveyttään.

Lääkäripulaan ei auta yhtiöittäminen

YLE uutisoi 29.8.2014, että Keski-Suomen perusturvan liikelaitos Saarikka selvittää lääkäripalveluiden yhtiöittämistä. Henkilöstö voisi silloin muuntaa osan palkastaan osingoiksi. Työntekijä saisi noin 30 % palkkatuloa enemmän rahaa itselleen, koska osingoista ei makseta sivukuluja. Järjestely koskisi etenkin lääkäreitä.

Lääkäripulaan ei auta yhtiöittäminen. Lääkäripula poistuu sillä, että koulutetaan lisää lääkäreitä. Mikäli jollakin muulla alalla on pulaa työntekijöistä, koulutusta lisätään. Mutta mikäli lääkäreistä on pulaa, heille vähille keksitään mitä houkuttelevampia tapoja ansaita enemmän ja tehdä vähemmän töitä ja sen jälkeen meillä on taas vähemmän työtunteja tekeviä lääkäreitä. Ministeri Rädyn perustelu verokikkailulleen oli, että hän eli elämänsä ruuhkavuosia ja halusi paremmin yhdistää työn ja perheen. Siis tehdä vähemmän töitä mutta saada kuitenkin reilusti palkkaa. Lääkäri nauttii Suomessa erityissuojelusta. Lääkäriliitto vastustaa lääkärikoulutuksen lisäämistä. Tottakai, sehän on myös edunvalvontajärjestö.

Lastentarhanopettajilla on korkeakoulututkinto, mutta huono palkka ja tärkeä työ. Peruskoulun opettajalla on korkeakoulututkinto, vaativa työ ja melko huono palkka koulutukseen nähden. Lastentarhanopettajista moni siirtyy muihin töihin huonon palkan vuoksi. Kukaan ei kehittele heille bonusjärjestelmiä tai mahdollisuutta muuntaa palkkatuloja osingoiksi. Lastentarhanopettajakoulutusta lisätään ja niin markkinat tasapainottuvat, kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Usein tarjontaa on enemmän kuin kysyntää ja olemassaolevista työpaikoista kilpaillaan. Kenellekään ei makseta enempää kuin työehtosopimus määrää. Mutta kun lääkäreistä on pulaa, voi lääkäri sanella työehtojaan ja palkkaansa.

Murennamme vähitellen hyvinvointivaltiomme, mikäli verotus ei ole tasapuolista. Työtuloja ja pääomatuloja pitäisi verottaa samalla tavalla eikä mikään ammattiryhmä saisi olla erityissuojelussa. Lääkärin ammatin perusteeton status on jo syytä purkaa.

YLEn juttu kuntayhtymä Saarikasta

Opettajien lomautukset

Lokakuussa 2013 kirjoitin opettajien lomautuksesta. Etsin vanhan kirjoitukseni, joka on jälleen ajankohtainen, koska tuoreimpien uutisten mukaan 25 kuntaa olisi lomauttamassa opettajiaan. Lomautukset koskevat noin 4 000 opettajaa ja sen myötä kymmeniätuhansia lapsia.

Kuntatyöntekijöiden mielestä opettajat voisi lomauttaa viikonloppuna.

Vuoden 1992 tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä on sovittu, että opettajia ei voi lomauttaa kesällä. Kuntatyönantaja (KT) yritti silloin ajaa päätöstä, että opettajat voisi lomauttaa paitsi lukukausien aikana myös kesällä, jos taloudellinen tilanne sitä vaatii. Keväällä 1993 Inarin kunta lomautti opettajiaan, minkä vuoksi OAJ jätti kanteen työtuomioistuimeen (TT). TT päätti, että Inarin kunta on rikkonut tehtyä sopimusta lomauttaessaan opettajia kesän aikana. Tämä päätös sitoo osapuolia tänäkin päivänä.

Jos opettajan voisi lomauttaa kesäksi, lainsäädännön pitäisi mahdollistaa myös muiden työntekijöiden lomauttaminen vuosiloman aikana. Opettaja ei ole kesällä töissä, joten opettajaa ei voi kesällä lomauttaa. Opettajaa ei myöskään voi lomauttaa joululomalla, pääsiäislomalla tai urheilulomalla, jolloin koulutyö on keskeytynyt.

Vanhemmat, eläkkeellä olevat opettajat tai muut vastaavat eivät myöskään voi tehdä kouluissa vapaaehtoistyötä sijaistamalla palkattomasti opettajia. Jos oppilaille sattuisi jotakin, palkaton sijainen olisi vastuussa kaikesta. Palkaton sijaistaminen on kotiopetukseen rinnastettavaa toimintaa eikä kunnan järjestämää opetusta.

Helsingin Sanomien juttu opettajien lomautuksesta viikonloppuisin

Työtuomioistuimen päätös opettajien lomauttamisesta kesällä

 

 

 

Nykyajan hömpötys – viherkatot?

Maailmassa on tärkeämpiä asioita kuin viherkatot, mutta koska rakentamisen laatu, sisäilma- ja kosteusongelmat jatkuvasti nousevat puheenaiheeksi, on pakko kirjoittaa asiasta.  Kaupunkien omaisuudesta suuri osa on sidottu rakennuksiin ja silloin soisi, että ne rakennetaan ja huolletaan parhaalla mahdollisella tavalla. En ole rakentamisen asiantuntija, mutta maalaisjärkeä lienee jonkin verran siunaantunut. Ihmettelen innokkuutta suunnitella ja toteuttaa viherkattoja. 1970-luvulla arkkitehdit ja rakennusalan ammattilaiset kilvan piirsivät ja toteuttivat tasakattoja, joista aiheutui suuret ongelmat. Viherkatot tulevat yleistyessään olemaan aivan samanlainen vitsaus – luulen. Näyttävät kivoilta taivaalta käsin, mutta eivät sovellu Suomen ilmastoon.

Helsingin Sanomissa esiteltiin  31.7.2014 Jyväskylän asuntomessujen taloja. Artikkelissa kerrottiin (lihavoinnit minun):

”Rakennusalalla työskentelevä Kalliola päätyi viherkattoon, koska hän halusi sen avulla sitoa sadevesiä savisella tontillaan. Vesien sitominen on iso ongelma etenkin Etelä-Suomessa. Hulevesiverkostot eivät enää riitä, ja joudutaan rakentamaan viivytyskenttiä, josta vesi pikkuhiljaa purkautuu verkostoihin. Nurmen mukaan maksaruohomatoista tehty viherkatto on noin 2,5 kertaa kalliimpi kuin tavallinen katto. Jos viherkattokerros katolla on vahva, pitää katon rakenteita vahvistaa, mistä aiheutuu lisäkustannuksia. Helsingin yliopistossa tutkitaan parhaillaan, mitkä kerrokset ovat välttämättömiä Suomen ilmastossa. Myös sammaleen käyttöä katolla selvitetään.”

Hesarin jutun mukaan Helsingin Meilahteen rakentuu puolen hehtaarin kokoinen viherkatto liikuntakeskuksen katolle. Jätkäsaareen puolestaan suunnitellaan viherkattopuutarhaa, jossa kasvaisi jopa hedelmäpuita ja marjapensaita. (HS 31.7.2014.)

Olemmeko valmiita lisäämään rakentamisen kustannuksia, jotka ovat korkeat jo nyt?

Tiilikatolta on aina kehotettu poistamaan sammal, nyt sitä halutaan oikein kasvattaa siellä.

Onko mieltä imeyttää hulevedet katoille? Jätetään riittävästi rakentamatonta ja asfaltoimatonta maata, niin hulevedet imeýtyvät luontoon.

Mikäli talvi on runsasluminen, on katoilta poistettava lunta. Mitäpä jos lapio osuu liian syvälle ja viherkaton eristyksiin tuleekin reikä?

Viherkatot vaativat varmasti enemmän huoltamista kuin perinteiset katot. Onko siihen aikaa, rahaa ja halukkuutta?

Otan ilomielin vastaan kaikenlaiset mielipiteet viherkattojen puolesta, jospa vähitellen ymmärtäisin niihin liittyvän viisauden.

Rakentamisen laadusta – lyhyesti Hesarissa

Helsingin Sanomat 1.8.2014

Korjaamalla ei saa uuden veroista

Van­taal­la uu­deh­kon kou­lun lat­tia­pin­nat re­vi­tään au­ki, kos­ka lat­tia­pääl­lys­teet on asen­net­tu liian kos­tean be­to­nin pääl­le (HS 26. 7.). Vuo­si sit­ten Mänt­sä­läs­sä pet­ti­vät kak­si kuu­kaut­ta van­han kou­lun kuu­ma­ve­si­put­kien lii­tok­set. Jäl­ki­kä­teen rii­del­lään, ku­ka mak­saa kor­jauk­set.

Oli­si vii­sas­ta teh­dä työ ker­ral­la kun­nol­la, sil­lä kor­jaa­mal­la saa har­voin uu­den ve­rois­ta.

Eh­do­tan, et­tä uu­sien jul­kis­ten ra­ken­nus­ten ul­ko­sei­nään kiin­ni­te­tään laat­ta, jos­sa ker­ro­taan pää­ura­koit­si­jan ni­mi ja ra­ken­nus­vuo­si. Us­kon, et­tä sen myö­tä ra­ken­nus­liik­kei­den vas­tuu työn­sä laa­dus­ta kas­vaa.

Am­mat­ti­lai­nen on työs­tään yl­peä ei­kä hä­pei­le si­tä. Ter­ve, kes­tä­vä ja hy­vin teh­ty ra­ken­nus on ura­koit­si­jan pa­ras työ­to­dis­tus.

Keskustelu jatkui Hesarissa 3.8

.… ja jatkui 8.8.2014

Kauppalehdessä

 

 

 

 

Kanniston koulu – rakentamisen laatu

On ikävää, että rakentamisen huono laatu Suomessa nousee esiin säännöllisin väliajoin. Viimeisimpänä esimerkkinä on pari vuotta vanha Vantaalla sijaitseva Kanniston koulu, jossa joudutaan tekemään kallis remontti kesän aikana. Vantaan Sanomat Kanniston koulusta 17.7.2014.

Vantaan Sanomat kirjoitti 17.7. otsikossaan myös:  ”Vielä toukokuun lopussa Vantaan päättäjät vakuuttivat Kanniston koulun olevan kunnossa”. Ja koska itse kuulun vaaleilla valittuihin päättäjiin, niin muutama sana selvennyksen vuoksi. Olen kaupunginvaltuutettu ja teknisen lautakunnan (TELA) jäsen.

Kanniston koululla oli vanhempainilta koulun sisäilmasta 26.5.2014. En päässyt osallistumaan, sillä samana iltana oli myös kaupunginvaltuuston kokous. Luin myöhemmin läpi sekä vanhempainyhdistyksen hallituksen tekemän yhteenvedon illasta, oirekuvaukset, tilakeskuksen lähettämät tiedotteet koskien Kannniston koulua sekä kaupungin virkamiesten esittämät diat tilaisuudessa. 27.5. lähetin tilakeskuksen johtajalle ja teknisen lautakunnan pj:lle ja varapj:lle sähköpostiviestin, että odotan TELAn saavan KATTAVAN selvityksen koulun sisäilmatilanteesta 3.6. kokouksessa. Tiedän muutaman muunkin TELAn jäsenen edellyttäneen samaa. Tilakeskuksen johtaja Wallenius antoikin TELAlle suullisen selvityksen koulun sisäilmatilanteesta 3.6. kokouksessa. Kävimme lautakunnassa pitkän keskustelun asiasta. TELA päätti, että Wallenius tekee selvityksen myös kirjallisena ja että se liitetään TELAn pöytäkirjaan, kuten tehtiinkin. Kukin voi sen lukea TELAn pöytäkirjasta 3.6. tai tältä nettisivulta, johon sen pöytäkirjan julkaisemisen jälkeen kirjoitin. Minun mielestäni me poliittiset päättäjät ja virkamiehet olemme suhtautuneet asiaan vakavasti. Wallenius sanoi selvästi, että kesällä tehdään lisätutkimuksia ja mikäli tutkimusten tulokset edellyttävät toimenpiteitä, niin niihin toimenpiteisiin ryhdytään. Kuten nyt on tehtykin. TELAn seuraava kokous kesätauon jälkeen on 19.8., jolloin virallisesti kuulemme, mitä kesän aikana on selvinnyt ja tehty.

Meillä on käsissämme asia, joka koskee kaikkia Suomen kuntia – julkisen rakentamisen laatu. Tämä ei ole Vantaan ongelma eikä Vantaan virkamiesten tai poliitikkojen virhe. Kanniston koulun ongelmat eivät mitenkään liity Tuomelan tai Hevoshaan koulujen lakkauttamispäätöksiin. Viime lokakuussa uutisoitiin Mäntsälän kaksi kuukautta vanhasta koulusta, jossa oli sattunut laaja vesivahinko, jossa kuumavesijohtoliitokset pettivät. Ei Mäntsälän kunta varmastikaan tilannut vesivahinkoa uuteen kouluunsa kuten ei Vantaakaan sisäilmaongelmia Kanniston kouluun. Mäntsälän uudessa koulussa vesivahinko (YLE).

Lähtökohdan on oltava se, että rakennusliikkeet noudattavat rakennusmääräyksiä ja rakentavat laadukkaasti eikä niin, että aina lipsutaan, jos kukaan ei ole valvomassa ja vahtimassa. Ammattiylpeys on saatava takaisin. En tiedä, auttaisiko siihen se, että jokaisen julkisen rakennuksen seinään kiinnitettäisiin pääurakoitsijan nimi. Kanniston koulussa lukisi YIT.

Urakat jaetaan nykyisin niin moniin aliurakoihin, että kukaan ei näköjään oikeasti ota vastuuta kokonaisuudesta. Niin kauan kuin emme voi luottaa rakentajien ammattiylpeyteen, tilaajan ja maksajan on yhä paremmin valvottava rakentamisaikaa. Se edellyttää sitä, että on rahaa pitää kunnan palkkalistoilla riittävästi valvojia, jotka oikeasti ehtivät ja pystyvät valvomaan ja myös dokumentoimaan rakennusaikaa, jotta mahdollisissa ongelmatilanteissa on todistusaineistoa siitä, kuinka rakennusliike on työn tehnyt. Tosin aivan liian paljon aikaa ja rahaa kuluu jälkikäteen siihen käräjöintiin, kenen vastuulla korjaukset ovat. Tulisi halvemmaksi kaikille tehdä työ kerralla kunnolla.

Eduskuntaan

 

Olen rehellinen, suorapuheinen ja arkielämässä rohkeaksi kouliintunut hyvinvointivaltion puolustaja. Lähdin mukaan politiikkaan kuntavaaleissa 2012 ja minut valittiin Vantaan kaupunginvaltuutetuksi. Sopivan pitkä elämä tuo kokemusta ja osaamista. Omien lasteni kautta ymmärrän lapsiperheiden huolia ja vanhempani ikääntymisen myötä eläkeläisten elämää. Työikäisten elämä ja työolot ovat omaa arkipäivääni. Tässä iässä ihminen on parhaimmillaan ja viisaimmillaan. Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja totesi 11.6.2014: ”Mieluummin soisi asioiden sujuvan niin päin, että ensin hankittaisiin elämänkokemusta oikeissa töissä ja sieltä siirryttäisiin politiikkaan vanhempana ja viisaampana”.

Sen mitä teen, teen kunnolla ja loppuun asti. Mielestäni kukaan ei ehdi hosua mukana kaikessa, vaan pitää ymmärtää valita asiat, joihin keskittyy. Oikeudenmukaisuus, kohtuus, tasa-arvo ja avoimuus ovat minulle ehdottoman tärkeitä arvoja.

Kannatan pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Haluan puolustaa korkealaatuista koulutusta kaikilla asteilla. Koulutus luo tasa-arvoa, osaamista ja työtä ja kantaa elämässä eteenpäin. Pelkkä tutkintojen määrä ei riitä, tutkinnoissa on oltava myös sisältöä ja laatua. Opiskelijan on saatava lähiopetusta, kaikki ei voi olla virtuaalista. Suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään eivät kuulu lukukausimaksut suomalaisille tai EU- ja ETA-alueen opiskelijoille. Tunnen perusopetuksen omien lasteni myötä. Ammatillisella 2. asteella ja ammattikorkeakoulussa olen työskennellyt lähes 20 vuotta ja opettanut sekä nuoria että aikuisia. Minulla on hyvä näkökulma suomalaiseen koulutukseen OAJ:n valtuustojäsenyyden kautta.

Työelämän on oltava reilu. Työ tuo hyvinvoinnin sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Palkalla on tultava toimeen ja työehtojen on oltava reilut. Kannatan yleissitovia työehtosopimuksia ja luottamusmiehen vahvaa asemaa. Työn verotuksen on oltava kohtuullinen. Nollasopimukset ovat hyväksikäyttöä. Yli 50-vuotiaiden syrjiminen työmarkkinoilla on saatava loppumaan. Ikääntyvien työllistämiseen on kehiteltävä samanlaisia porkkanoita kuin nuorison työllistämiseen on löydetty. Eläkeiän nostaminen ja työurien pidentäminen ovat pelkkää utopiaa, elleivät asenteet ikääntyvien työllistämiseen muutu. Yritykset eivät saa tahkota voittoja kurjistamalla työntekijöiden asemaa. Yksinyrittävän itsensä työllistäjän asemaa on parannettava.

Talouden on oltava tasapainossa, jotta meillä on mahdollisuudet ylläpitää hyvinvointia tulevaisuudessakin.

Olen:            

  • Vantaan kaupunginvaltuutettu, teknisen lautakunnan ja tarkastuslautakunnan jäsen
  • OAJ:n valtuutettu
  • työpaikan luottamusmies
  • filosofian maisteri ja kauppatieteiden kandidaatti
  • vantaalainen, töissä lehtorina Laurea-amk:ssa Lohjalla ja Uudellamaalla pian 20 vuotta
  • kolmen nuoren äiti
  • kielitaitoinen: ruotsi, saksa, englanti

vaalipäällikkö: Taina Lackman, Lohja sposti: taina.lackman[at]gmail.com

Ota yhteyttä ja ilmoittaudu mukaan vaalityöhön ja/tai anna nimesi tukiryhmääni.