Maailmassa on tärkeämpiä asioita kuin viherkatot, mutta koska rakentamisen laatu, sisäilma- ja kosteusongelmat jatkuvasti nousevat puheenaiheeksi, on pakko kirjoittaa asiasta. Kaupunkien omaisuudesta suuri osa on sidottu rakennuksiin ja silloin soisi, että ne rakennetaan ja huolletaan parhaalla mahdollisella tavalla. En ole rakentamisen asiantuntija, mutta maalaisjärkeä lienee jonkin verran siunaantunut. Ihmettelen innokkuutta suunnitella ja toteuttaa viherkattoja. 1970-luvulla arkkitehdit ja rakennusalan ammattilaiset kilvan piirsivät ja toteuttivat tasakattoja, joista aiheutui suuret ongelmat. Viherkatot tulevat yleistyessään olemaan aivan samanlainen vitsaus – luulen. Näyttävät kivoilta taivaalta käsin, mutta eivät sovellu Suomen ilmastoon.
Helsingin Sanomissa esiteltiin 31.7.2014 Jyväskylän asuntomessujen taloja. Artikkelissa kerrottiin (lihavoinnit minun):
”Rakennusalalla työskentelevä Kalliola päätyi viherkattoon, koska hän halusi sen avulla sitoa sadevesiä savisella tontillaan. Vesien sitominen on iso ongelma etenkin Etelä-Suomessa. Hulevesiverkostot eivät enää riitä, ja joudutaan rakentamaan viivytyskenttiä, josta vesi pikkuhiljaa purkautuu verkostoihin. Nurmen mukaan maksaruohomatoista tehty viherkatto on noin 2,5 kertaa kalliimpi kuin tavallinen katto. Jos viherkattokerros katolla on vahva, pitää katon rakenteita vahvistaa, mistä aiheutuu lisäkustannuksia. Helsingin yliopistossa tutkitaan parhaillaan, mitkä kerrokset ovat välttämättömiä Suomen ilmastossa. Myös sammaleen käyttöä katolla selvitetään.”
Hesarin jutun mukaan Helsingin Meilahteen rakentuu puolen hehtaarin kokoinen viherkatto liikuntakeskuksen katolle. Jätkäsaareen puolestaan suunnitellaan viherkattopuutarhaa, jossa kasvaisi jopa hedelmäpuita ja marjapensaita. (HS 31.7.2014.)
Olemmeko valmiita lisäämään rakentamisen kustannuksia, jotka ovat korkeat jo nyt?
Tiilikatolta on aina kehotettu poistamaan sammal, nyt sitä halutaan oikein kasvattaa siellä.
Onko mieltä imeyttää hulevedet katoille? Jätetään riittävästi rakentamatonta ja asfaltoimatonta maata, niin hulevedet imeýtyvät luontoon.
Mikäli talvi on runsasluminen, on katoilta poistettava lunta. Mitäpä jos lapio osuu liian syvälle ja viherkaton eristyksiin tuleekin reikä?
Viherkatot vaativat varmasti enemmän huoltamista kuin perinteiset katot. Onko siihen aikaa, rahaa ja halukkuutta?
Otan ilomielin vastaan kaikenlaiset mielipiteet viherkattojen puolesta, jospa vähitellen ymmärtäisin niihin liittyvän viisauden.
Kannattaa tutustua alan kirjallisuuteen ja osallistua seminaareihin, joita Suomessakin nykyisin on melko säännöllisesti tarjolla. Seuraavaksi esim. Habitaressa, suunnittelilla myös kuntaliiton syksyn seminaariohjelmaan. Viherkatot ovat maailamanlaajuisesti hyväksi havaittu monella tapaa kaupunkiympäristöä parantava elementti. Näihin kaikkiin kysymyksiin saa yksinkertaiset ja selkeät vastaukset pienellä lukemisella tai seminaariin osallistumisella.
Hei!
Kiitos kommentistasi. Tiedän olevani viherkattoasiassa täydellisen epäilevä Tuomas. Olen yrittänyt tutustua materiaaleihin, mutta ne eivät saa minua vakuuttuneiksi viherkattojen hyödyllisyydestä.
Nyt vasta hokasin että meilläkin on mökillä viherkatto. Ei tarkoituksella rakennettu, vaan ihan itsestään syntynyt. Kiva olla muodin edelläkävijänä 😀