Vantaan valtuusto hyväksyi uuden yleiskaavan maratonkokouksessaan 25.1.2020. Tässä oma puheenvuoroni :
Olen saanut olla yleiskaavatoimikunnan jäsenenä. Yleiskaavan tekeminen on ollut hyvin opettavainen ja mielenkiintoinen työ. Pitkäkestoinen ja vaativa. Kiitän yleiskaavapäällikkö Mari Siivolaa joukkueineen erittäin hyvin tehdystä virkamiesvalmistelusta ja yleiskaavatoimikunnan puheenjohtajaa Lauri Kairaa ja varapuheenjohtajaa Säde Tahvanaista koko prosessin hallinnasta ja eteenpäinviennistä ja koko toimikuntaa rakentavasta yhteistyöstä. Koronasta huolimatta kuntalaisten kuuleminen ja vuorovaikutus pystyttiin järjestämään erittäin hyvin.
Uusi yleiskaava tukee kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali ja ohjaa kaupungin kehittämistä kestävään suuntaan. Uusi yleiskaava ei tuo uusia lähiöitä tai asuinalueita, vaan rakentaminen ja kasvu suunnataan nykyisille alueille niitä tiivistäen ja uudistaen. Kasvu ohjataan keskustoihin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Vantaalla on yhdeksän keskustaa, joista yleiskaava nostaa Tikkurilan, Aviapoliksen ja Myyrmäen pääkeskustoiksi. Nämä kolme keskustaa ovat Vantaan keskustoista seudullisesti merkittävimpiä muiden kasvaessa paikallisempina ytiminä. Keskustojen ympärillä olevalla kestävän kasvun vyöhykellä liikkuminen tukeutuu joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.
Uusi yleiskaava tuo lisää luonnonsuojelualueita, viheraluereitistöjä ja ekologisia verkostoja. Luonnonsuojelualueiden (SL) pinta-ala on yhteensä noin 2240 hehtaaria, mikä on noin 9,3 % kaupungin pinta-alasta. Tästä 800 hehtaaria on uusia luonnonsuojelualueita. Virkistysalueita (VL ja VR) on yleiskaavassa noin 16,5% (4000 hehtaaria) kaupungin pinta-alasta.
Vuonna 2050 Vantaa on puoliksi rakennettu ja puoliksi vihreä. Rakennetusta alueesta lähes puolet on pientaloalueita. Pientalovaltaisia asuinalueita (AP-alueita) on yleiskaavakartalla yhteensä noin 4 100 ha, mikä on pinta-alaltaan suurin yleiskaavan kaikista rakentamisen maankäyttöluokista.
Yleiskaavatyön keskustelluin aihe oli varmasti A- ja AP-alueiden merkintä eli asuinalueiden ja pientalovaltaisten asuinalueiden määräykset. Täydensimme merkintöjä vielä kuntalaispalautteen jälkeen. Vantaa ei ole tuhoamassa pientaloalueitaan, vaan pientaloalueiden linjausten tavoitteena on vaalia olemassa olevia pientalomiljöitä ja luoda uusia.
Uusi yleiskaava on yleispiirteisempi kuin aiempi vuoden 2007 yleiskaava. Se tarkoittaa, että asemakaavavaiheessa pitää olla tarkkana ja pitää huoli mm. siitä, että alueilla säilyy vihreys ja vehreys. Ja kaikille vielä muistutuksena, että uusi yleiskaava ei kumoa vanhoja asemakaavoja. Uutta yleiskaavaa sovelletaan, kun laaditaan uusia asemakaavoja tai uudistetaan vanhoja. Vanhojen pientaloalueiden kannalta yleiskaavaa tärkeämpi on usein asemakaava ja rakennuslupa mahdollisine poikkeuslupineen.
Otan esille joitakin asioita, joita SDP vei aktiivisesti eteenpäin erityisesti Länsi-Vantaalla.
Pähkinärinteen eteläosassa Rajatorpantien pohjoispuolella saimme pidettyä VL-alueen eli lähivirkistysalueen ennallaan. Näin ekologinen yhteys ja maakunnallisesti merkittävä metsäalue kyettiin säilyttämään eikä sitä muutettu AP-alueeksi, kuten alun perin oli aikomus. Linnaisten alueella olevat asemakaavan mukaiset luo-alueet saatiin lisättyä yleiskaavaan.
Vantaalla on runsaasti palstaviljelyalueita. SDP:n ehdotuksesta palstaviljelyalueista tehtiin yleiskaavatyön yhteydessä selvitys ja kaavaan saatiin merkintä kaikista nykyisistä palstaviljelyalueista. Mikäli nykyisten palstojen päälle rakennetaan, niin palstoille etsitään korvaava sijainti.
Asuntomessualue Varistossa säilytettiin pääosin pientaloalueena ja Louhelan eräkujan pään puistoalue saatiin virkistysalueeksi, Lavangon moottorirata-alueen merkintä säilytettiin. Tässä joitakin poimintoja.
Myyrmäen suuralueella ekologinen verkosto täydentyy usealla uudella luonnonsuojelualueella ja olemassa olevien luonnonsuojelualueiden (SL) laajennuksilla. Läntisen Vantaan laajin viheraluekokonaisuus on Petikon luontovirkistysalue, joka sisältää laajoja metsiä, luonnonsuojelualueita ja viljelymaisemaa. Petikossa sijaitseva nykyinen täyttömäki Pitkäsuo (eli Petikonhuippu) maisemoidaan käytön jälkeen ja esitetään siksi urheilu- ja virkistyspalveluiden alueena (VU) ilman väliaikaiskäyttöä osoittavaa päällekkäismerkintää. Lounais-Vantaan helmi, Lammaslammen alue on osoitettu uudeksi luo-alueeksi eli luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi.
Kuntalaiset, tutustukaa yleiskaavaan. Erityisen mielenkiintoista on lukea yleiskaavan vaikutusten arvioinnit. Ne on laadittu yleiskaavaluonnoksen pohjalta useasta eri näkökulmasta joko kaupungin omina töinä tai konsulttitöinä. Yleiskaavaa on arvioitu kahdestatoista eri näkökulmasta. Mukana ovat mm. asumisen ja kaupan vaikutusten arviointi, ilmastovaikutusten arviointi, luontovaikutusten arviointi, liikenteellisten vaikutusten arviointi.
