Ehdotetut koulusäästöt, etenkin Tuomelan ja Hevoshaan koulun lakkauttamiset ovat saaneet ihmiset liikkeelle. Olen vastannut kymmeniin puheluihin ja sähköpostiviesteihin. Kiitos niistä kaikista. Erityiskiitos Pro Tuomela -liikkeen aktiivisille ja asiallisille vanhemmille. Olen perehtynyt asiaan perusteellisesti ja osallistunut niihin tilaisuuksiin, joita täällä lännessä on järjestetty:
- ke 28.8. Hämeenkylän koulussa tiedotustilaisuus koulusäästöistä
- su 8.9. Pro Tuomela -liikkeen tapaaminen Tuomelan koululla
- to 12.9. valtuustoinfo koulusäästöistä
Tilanne on kaikkea muuta kuin helppo ja kiva kenellekään. Säästöt on löydyttävä. Kaupunki (= valtuusto) on aiemmin päättänyt, että ketään ei irtisanota. Siksi opettajien irtisanominen (ja luokkakokojen kasvattaminen) ei ole vaihtoehto tässä tilantessa. Opettajien lomauttamisessa ei ole koulun perustehtävän eli opetuksen järjestämisen kannalta mitään järkeä. Siksi ainoaksi järkeväksi tavaksi säästää jäävät säästöt tiloista.
Suhtauduin kovin epäilevästi oppilasmääräennusteiden paikkansapitävyyteen, koska näen, kuinka paljon Pähkinärinteen alueella rakennetaan. Erikoistutkija Juhani Riihelä, joka on mallit laatinut, esitteli meille valtuutetuille mallit 12.9. Pakko se on kai uskoa, että ennustemallit ovat oikein:
- Myyrmäki – Martinlaakso -alueella lukuvuoden 2013-2014 oppilasmäärä on 4177 (tilanne 2.9.2013). Ennustettu oppilasmäärän lisäys vuoteen 2022 mennessä on 696 oppilasta.
- Tilakartoituksen oppilasmäärämaksimi alueella on 5311 oppilasta.
- Vuonna 2013 on siis 1134 ylimääräistä oppilaspaikkaa.
- Vuonna 2022, mikäli mistään tilasta ei luovuta, alueella olisi 438 ylimääräistä oppilaspaikkaa.
- Mikäli Tuomelan koulusta luovutaan (204 paikkaa), jäisi ylimääräisiä paikkoja vuonna 2022 vielä 234.
234 ”ylimääräistä” oppilaspaikkaa vuonna 2022 ei ole paljon niin isolla alueella kuin Myyrmäki-Martinlaakso, se on 4,4 % tilakartoituksen oppilasmäärämaksimista. Esimerkiksi Hakunilan alueella se on 7,6 % ja Korso-Koivukylän alueella 6,4 %. Vanhojen omakotialueiden väestönlisäystä on lisäksi vaikea ennustaa (myös Riihelän mukaan). Etenkin Linnaisissa ja Hämevaarassa on käynnissä sukupolvenvaihdos: suuria tontteja lohkotaan ja alueelta muuttavat pois iäkkäät asukkaat ja tilalle tulee lapsiperheitä. Mutta apulaiskaupunginjohtaja lupasi, että mikäli ennusteet ovat pielessä ja koulutilat eivät riittäisikään, rakennetaan koulun pihalle väliaikainen paviljonki, joka on joka tapauksessa halvempi vaihtoehto kuin se, että suljettavat koulut säästettäisiin.
En ole valmis kannattamaan Vantaan veroprosentin nostamista, jotta koulut voitaisiin säilyttää, se ei ole toimiva ratkaisu pidemmän päälle, siirrämme siten vain ongelmia eteenpäin. En sorru myöskään siihen, että kalastelisin kannatusta ja sympatiaa vastustamalla ehdotusta periaatteen vuoksi. Olen lukenut läpi kaiken saatavilla olevan materiaalin, kysellyt ja kyseenalaistanut, mutta tosiasiat ovat ne, mitkä ovat. Järjen tasolla päätös on hyväksyttävissä, mutta tunnetasolla asia on vaikeampi.
Ymmärrän jokikisen Hämeenkylän alueen vanhemman ja lapsen huolen ja pettymyksen siitä, että kotikoulu, jolla on lähes 100-vuotinen historia saatetaan sulkea. Monen lapset vanhempi on itse käynyt samaa koulua. Tuomelan koulurakennus on kaunis ja tuo monen minun ikäisen ja vanhemman ihmisen mieleen omat kouluajat. Lapsilla on Tuomelan koulussa turvallinen ja tuttu ympäristö. Vanhemmat ovat esittäneet huolensa lasten koulumatkasta Askiston kouluun, koska Pitkäjärvi tulvii keväisin. Kaupungin tekninen osasto on tutkinut tulva-aluetta ja se on mahdollista remontoida turvalliseksi. Kustannukset olisivat noin 130 000 euroa.
Tuntuu kurjalta, että joudumme säästämään kuntalaisten peruspalveluista, etenkin opetustoimen puolelta. Olisi hyvä, että vaikeina aikoina voisimme nipistää enemmän esimerkiksi uusien teiden rakentamisesta ja vähemmän opetuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista. Ilmeisesti aika ei ole vielä kypsä sellaiselle ajattelulle.
Olen yhä huolissani etenkin Pähkinärinteen koulun kunnosta. Kouluun olisi näillä näkymin tulossa remontti (1 miljoona) vuonna 2016 – 2017, mutta riittääkö se raha mihinkään? Kysyin tilakeskuksen johtajalta Pekka Walleniukselta, onko Pähkinärinteen kouluun sekä Variston, Hämeenkylän ja Rajatorpan kouluihin tehty kuntotarkastuksia. Hänen tietojensa mukaan peruskuntoarviota ei ole teetetty. Säännöllisiin kuntoarvioihin ei ole koskaan ollut määrärahoja. Pähkinärinteessä on tehty erilaisia selvityksiä: asbestikartoituksia, iv-selvityksiä, lämpökuvauksia, kosteusmittauksia, viemärikuvauksia, mutta mitään kokonaisvaltaista arviota koulun kunnosta ei ole. Hämeenkylän kuntoarvio on tehty vuonna 1996 ennen suurta perusparannusta. Rajatorpan koulun kuntoarvio on vuodelta 2004. Variston koulusta ei ole kuntoarviotietoja. Torstain valtuustoinfossa apulaiskaupunginjohtaja Nikulainen korosti, että jatkossa kaupunki tulee panostamaan omistamiensa rakennusten säännölliseen huoltoon ja korjaukseen, jotta rakennukset eivät täysin kurjistuisi. Hän mainitsi, että jokainen omakotitalonkin omistaja korjaa taloansa säännöllisesti. Iloitsen Nikulaisen sanomisesta. Pyrimme teknisessä lautakunnassa myös valvomaan, että näin tehdään jatkossa.
Monet ovat kyselleet Tuomelan koulun alueen kaavoista. Yleiskaavassa (Kv 17.12.2007) käyttötarkoitus on PY eli julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Yleiskaavamääräyksen mukaan alue varataan julkisille palveluille ja hallinnolle; alueelle saa sijoittaa palveluasuntoja.
Asemakaavassa nro 001275 (Kh 10.11.1997) käyttötarkoitus on YO-1 eli opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa myös asuntoja ja terveydenhuoltoa palvelevia tiloja. Tontilla on jäljellä 1000 kerrosneliömetrin rakennusoikeus.
Ympäristöminiteriön kaavoitusohjeen ”Asemakaavamerkinnät ja määräykset” (2003:30) mukaan ”Jos kaava sallii useampia eri käyttötarkoituksia, voi niistä mikä tahansa käyttää kokonaan sallitun rakennusoikeuden. Ellei näin väljää rakentamistapaa haluta käyttää, voidaan antaa määräys kullekin käyttötarkoitukselle sallittavasta rakennusoikeudesta.”
Asemakaava sallii tässä eri käyttötarkoituksia, joille ei ole määrätty enimmäisrakennusoikeutta. Tällöin rakennusoikeuden voi käyttää ilman asemakaavamuutosta tai poikkeamislupaa täysimääräisesti mihin tahansa asemakaavan mainitsemaan käyttötarkoitukseen.
Tuomelan koulua, joka on valmistunut 1931 ja laajennettu 1957, koskee seuraava asemakaavamääräys: ”Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä rakennus/rakennelma. Rakennuslain 135 $:n nojalla määrätään, että rakennusta/rakennelmaa ei saa purkaa ilman valvontaviranomaisen [nyt rakennusvalvontajaoksen] lupaa. Lupaviranomainen voi myöntää luvan vain, jos purkamiseen on pakottava syy. —” jne. Kaupunginmuseon luokitustunnus on A1 (suojeltava). Koulutalo on ollut osittain (opettajien ja talonmiehen) asuinkäytössä ja se on muutettavissa kokonaan asuinkäyttöön. Liikuntahalli vuodelta 1988 on merkitty asemakaavaan merkinnällä sr-1, ”Kaupunkikuvan kannalta merkittävä rakennus. Rakennuksen julkisivu on säilytettävä alkuperäisenä.” Kaupunginmuseon luokitustunnus on A2 (tarkemmin inventoitava).
Liikuntahallin muuttaminen asumiseen on vaikeaa, joten rakennuksen suojelu on mahdollisessa kaavamuutoksessa punnittava uudelleen.
Asemakaava on vuodelta 1997.
Tuomelan koulun lahjakirjat on tarkastettu:Helsingin kunnalle on lahjoitettu Hämeenkylän suomalaista kansakoulua varten 4 800 m2 ilman ehtoja 25.9.1922. Helsingin maalaiskunnalle on lahjoitettu Hämeenkylän koulun lisäalueeksi 4 650 m2 ehdoin, joihin ei sisälly peruutusehtoa, 6.3.1958. Paikalle on rakennettu koulu 1931 ja sitä on laajennettu 1957, joten kumpikin lahjamaa on ollut tarkoituksessaan vuosikymmeniä. Näin ollen lahjakirjat eivät sido kaupungin kaavoitusmonopolia.
Lahjakirjoja on arkistossa kaksi, ensimmäinen vuodelta 1922, lahjoittajana Osakeyhtiö Leppävaara, ja toinen vuodelta 1958, lahjoittajana Lauri Olavi af Heurlin. Lahjat on otettu kiitollisuudella vastaan. Kumpaankin on Helsingin maalaiskunnalla (Vantaan kaupungilla) lainhuudatukset. Lahjakirjoissa ei ole karttaliitteitä, mutta koulu ja liikuntahalli on joka tapauksessa rakennettu näille maille. Lahjoissa ei ole peruutusehtoja. Lain mukaan yleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa.
Mahdollisessa asemakaavamuutoksessa on mahdollista tehdä perusteltu poikkeus yleiskaavasta, jos koulukäyttö on loppumassa tai loppunut ja koulutoiminta on järjestetty muulla tavalla. Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuuston päätöksellä. Samoin mahdollisesta asemakaavamuutoksesta päättäisi kaupunginvaltuusto. Kaupungilla on oikeus muuttaa asemakaavaa, jotta kaupunkia on mahdollista kehittää.
Loppuun asti kannattaa kyseenalaistaa ehdotus ja etsiä vaihtoehtoisia säästöjä. Oleellista on myös se, että saatavat säästöt todellakin tulevat kaupungille eivätkä vain opetustoimelle. Nyt on vielä aktiivisen vaikuttamisen aika. Mutta sitten kun päätös on tehty ja mikäli perustelut ovat vedenpitävät, on siihen päätökseen tyydyttävä. Virkamiehet tekevät lopullisen esityksensä 10.10. Opetuslautakunta käsittelee esitystä 15.10.
Paljon jäi vielä mainitsematta – jatkan, kun ehdin. Kommentoida saa mielellään.
Moi, yksi kysymys: miksei opettajien lomautus kesäkuukausina ole mahdollista ja tuo merkittäviä säästöjä?
Hei!
Vastaan tähän joskus pidemmästi, mutta nyt lyhyesti. Lomautus loma-aikana ei olisi opettajille reilua. Opettajien palkka lasketaan eri tavoin kuin muiden palkansaajien. Palkka jakautuu myös kesäkuukausille. Kuka muista palkansaajista työskentelisi ensin vuoden ja kun loma-aika koittaisi, niin hänet lomautettaisiin ja vuosilomat jäisivät pitämättä. Ja nyt en puutu lainkaan pätkätyöläisten hankalaan asemaan. Opettajien palkka ei ole kovin hyvä suhteutettuna koulutukseen ja vastuuseen. Vantaalla on hyvät opettajat, jotka ovat joustaneet ja joustaneet, jaksaneet ja jaksaneet. Hyvä ja jaksava opettaja on meidän kaikkien lasten etu. Ei nmissään nimessä lomautuksia opetusalalle.
Ei tietenkään ole reilua lomauttaa, ei minunkaan mielestä.
Rivien välistä sanot kuitenkin, että on reilua pistää lapsille vähän ”sikaa” sinänsä vaikeassa prioriosoinnissa. Ei missään nimessä lapsille vahinkoa, tätä mieltä kuitenkin minä olen. Olen siis eri mieltä kuin sinä.
Tuomela-asiassa kyseessä ei ole ”tunneasia”. Erinomaisesti toimiva koulu, koko alueen sydän, vetovoimainen alue ja paljon veroäyrejä jne jne. Sen takia Tuomelan lakkauttamista vastustaa kaikki riippumatta poliittisista näkemyksistä ja omasta alueesta (kyllä, siis muillakin alueilla vastustetaan tätä järjetöntä asiaa). Hommassa ei ole kertakaikkiaan mitään järkeä tällä hetkellä.
Moi, yksi kysymys: miksei opettajien lomautus kesäkuukausina ole mahdollista ja tuo merkittäviä säästöjä?
Hei!
Vastaan tähän joskus pidemmästi, mutta nyt lyhyesti. Lomautus loma-aikana ei olisi opettajille reilua. Opettajien palkka lasketaan eri tavoin kuin muiden palkansaajien. Palkka jakautuu myös kesäkuukausille. Kuka muista palkansaajista työskentelisi ensin vuoden ja kun loma-aika koittaisi, niin hänet lomautettaisiin ja vuosilomat jäisivät pitämättä. Ja nyt en puutu lainkaan pätkätyöläisten hankalaan asemaan. Opettajien palkka ei ole kovin hyvä suhteutettuna koulutukseen ja vastuuseen. Vantaalla on hyvät opettajat, jotka ovat joustaneet ja joustaneet, jaksaneet ja jaksaneet. Hyvä ja jaksava opettaja on meidän kaikkien lasten etu. Ei nmissään nimessä lomautuksia opetusalalle.
Ei tietenkään ole reilua lomauttaa, ei minunkaan mielestä.
Rivien välistä sanot kuitenkin, että on reilua pistää lapsille vähän ”sikaa” sinänsä vaikeassa prioriosoinnissa. Ei missään nimessä lapsille vahinkoa, tätä mieltä kuitenkin minä olen. Olen siis eri mieltä kuin sinä.
Tuomela-asiassa kyseessä ei ole ”tunneasia”. Erinomaisesti toimiva koulu, koko alueen sydän, vetovoimainen alue ja paljon veroäyrejä jne jne. Sen takia Tuomelan lakkauttamista vastustaa kaikki riippumatta poliittisista näkemyksistä ja omasta alueesta (kyllä, siis muillakin alueilla vastustetaan tätä järjetöntä asiaa). Hommassa ei ole kertakaikkiaan mitään järkeä tällä hetkellä.
Miten on mahdollista, että Espoon kaupunki on tullut päinvastaiseen tulokseen väliaikaisten koulurakennusten kustannuksista? Siellä rakennetaan mieluummin uusi pysyvä väistökoulu, kuin perustetaan parakkikouluja/paviljonkeja. Ja tämä siis täysin rahaperustein. Mihin apulaiskaupunginjohtaja perustaa argumenttinsa, että väliaikaiskoulu tulee halvemmaksi kuin vanhan säilyttäminen, varsinkin kun Tuomelan koulu ei edes tarvitse remonttia?
Se on ihan hyvä kysymys.
Ohessa lainaus väitöskirjasta, joka valmistui vajaa vuosi sitten. Olen varma, että sama pätee myös muihin koulusäästöihin ja muuhun koulujen kurjistamiseen. Ennaltaehkäisevä työ – kuten esimerkiksi turvallinen ja viihtyisä kouluympäristö – tulee halvemmaksi kuin ongelmien hoitaminen. Vantaa on jo säästänyt niin paljon kouluista, että raja on tullut vastaan.
”Tuore väitöstutkimus osoittaa, että alaikäisten lasten ja nuorten tarve psykiatriseen laitoshoitoon lisääntyi samanaikaisesti, kun kouluterveydenhuollosta sekä perhe- ja kasvatusneuvolatoiminnasta säästettiin1990-luvulla. Terveystieteiden maisteri Tarja Paakkosen Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa todettiin, että rajuimmin kouluterveydenhuollon palveluista 1990-luvulla leikanneet kunnat käyttivät lapsille ja nuorille suunnattuja erikoissairaanhoidon palveluja 2000-luvun alussa enemmän kuin muut vastaavankokoiset kunnat.”
http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=22365
– Kokonaisuutena menot olivat viidentoista vuoden ajalta suuremmat niillä kunnilla, jotka säästivät silloin 90-luvulla kouluterveydenhuollosta. http://yle.fi/uutiset/kouluterveydenhuollon_saastot_ovat_tulleet_kalliiksi/5069606
Miten on mahdollista, että Espoon kaupunki on tullut päinvastaiseen tulokseen väliaikaisten koulurakennusten kustannuksista? Siellä rakennetaan mieluummin uusi pysyvä väistökoulu, kuin perustetaan parakkikouluja/paviljonkeja. Ja tämä siis täysin rahaperustein. Mihin apulaiskaupunginjohtaja perustaa argumenttinsa, että väliaikaiskoulu tulee halvemmaksi kuin vanhan säilyttäminen, varsinkin kun Tuomelan koulu ei edes tarvitse remonttia?
Se on ihan hyvä kysymys.
Ohessa lainaus väitöskirjasta, joka valmistui vajaa vuosi sitten. Olen varma, että sama pätee myös muihin koulusäästöihin ja muuhun koulujen kurjistamiseen. Ennaltaehkäisevä työ – kuten esimerkiksi turvallinen ja viihtyisä kouluympäristö – tulee halvemmaksi kuin ongelmien hoitaminen. Vantaa on jo säästänyt niin paljon kouluista, että raja on tullut vastaan.
”Tuore väitöstutkimus osoittaa, että alaikäisten lasten ja nuorten tarve psykiatriseen laitoshoitoon lisääntyi samanaikaisesti, kun kouluterveydenhuollosta sekä perhe- ja kasvatusneuvolatoiminnasta säästettiin1990-luvulla. Terveystieteiden maisteri Tarja Paakkosen Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa todettiin, että rajuimmin kouluterveydenhuollon palveluista 1990-luvulla leikanneet kunnat käyttivät lapsille ja nuorille suunnattuja erikoissairaanhoidon palveluja 2000-luvun alussa enemmän kuin muut vastaavankokoiset kunnat.”
http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=22365
– Kokonaisuutena menot olivat viidentoista vuoden ajalta suuremmat niillä kunnilla, jotka säästivät silloin 90-luvulla kouluterveydenhuollosta. http://yle.fi/uutiset/kouluterveydenhuollon_saastot_ovat_tulleet_kalliiksi/5069606
” Olisi hyvä, että vaikeina aikoina voisimme nipistää enemmän esimerkiksi uusien teiden rakentamisesta ja vähemmän opetuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista. Ilmeisesti aika ei ole vielä kypsä sellaiselle ajattelulle.”
Hyvä Ulla. Juuri nyt on aika tälle ajattelulle, varsinkin kun olette Kokoomuksen kanssa vallan kahvassa. Juuri teiltä odotetaan tätä aloitteellisuutta.
Toisekseen en ymmärrä tätä kertakäyttökulttuuriajattelua ollenkaan. Ensi lakkautetaan koulu, mutta sitten luvataan rakentaa parakki. Tai että jyrättäisiin käyttökelpoinen Hevoshaan koulu, eikä käytettäisi/hyödynnettäisi olemassa olevia tiloja esimerkiksi esikoulutiloina ja ennen pitkää tarvittavina väistötiloina koulu/päiväkotiremonteissa. Hyvä Ulla, emme me veronmaksajat jaksa kantaa näin paljon veroja tähän kaupunkiin jos suunnittelu ei yllä vaalikautta pidemmälle. Tai jos kerran Hakunilan koulussa on tilaa, miksei tiivistetä Hakunilan/Hakunilanrinteen kouluja ja käytetä tiloja monipuolisemmin juuri yllä kuvaamallani tavalla. Ei tarvitsisi katsoa kuin viereisen varhaiskasvatuksen sektorin kanssa tilankäyttöä. Ja edelleen, jos on huomattu että avustajien suora palkkaus on halvempaa, miksi käytetään yli 2,2 mil. euroa Seuren kautta palkkaamiseen? Käsittääkseni varhaiskasvatuksen puolella säästettiin juuri sillä, että palkattiin avustajat suoraan (Vantaan Sanomat 14.9.2013: Varhaiskasvatus myös säästää 172 000 euroa korvaamalla Seuren 20 avustajaa 10 omalla lastenhoitajalla.)
Ja lisäksi, onko ihan oikeasti niin että enemmistö vanhemmista eli veronmaksajista haluaa teini-ikäisten aloittavan koulun iltapäivällä? Tilojen tehostettu käyttöhän perustuu juuri tähän että koulua käydään vuoroissa.
Hevoshaan koulun lakkauttamista mietittäessä ollaan Vantaan kaupungin kannalta isojen asioiden edessä. Koulun lakkautus väistämättä näivettäisi lapsiperheiden suosiman asuinalueen (erityisesti Nissas ja itäinen Hakunila) koska koulumatka ja sen turvallisuus muuttuisi olellisesti. Jäljelle jäisi yläaste ja lukio, mutta kuka perheellinen haluaa muuttaa alakouluttomalle alueelle? Kun katsot alueen ulkomaalaisen väistön osuutta, niin miten käy alueen tulevaisuuden kehityksen? Ja Vantaan kaupungin alueelle tekemän slummiutumisen vastaisen projektin tulosten? Kuka jaksaa muistaa mistä Hakunila muistettiin 2000-luvun vaihteessa, no tietenkin nuorisomellakoista.
Maan myyntitulojen ja rakentamisen toteuttamiseen riittäisi kun Hevoshaan koulun viereisen niityn hyödyntäminen saisi vauhtia, mutta taitaa olla turha toive.
Mielestäni koko prosessissa on kiristyksen makua: joko opettajat tai seinät. Jo nyt Vantaalla käytetään perusopetukseen huomattavasti vähemmän per oppilas kuin Helsingissä ja Espoossa. Eikö tässä prosessissa mikään riitä! Mitä te annatte vastineeksi veronmaksajille? Pätkän Kehä III:sta?
Hyvä Ulla,
Ohessa väittämä siitä että Vantaa panostaa perusopetukseen Espoota ja Helsinkiä vähemmän on puettu taulukoiden muotoon ihan kaupungin omasta toimesta. Lähteenä on asiakirja vuodelta 2012 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20121105Kuntat/06Lehto-Haggroth_Vantaa.pdf
Verrattaessa Helsinkiin ja Espooseen Vantaalla on a)alhaisimmat käyttömenot euroa/oppilas b)alhaisin opetus euroa/oppilas c) vähiten viikkotunteja/oppilas d) vähiten yleisopetuksen tunteja vvt/oppilas e) suurin opetusryhmien koko 1-9 luokilla ja f) alhaisin koulun pinta-ala m2/oppilas (kohdissa a ja b määrä on alhaisin kaikista 6:sta kaupungista eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Oulu ja Tampere). Joten näiden mittareiden valossa perusopetus ei kovin arvostettu menoerä ole ollut Vantaalla ennen uusintakaan supistussuunnitelmaa.
Hei!
Opetukseen käytetty rahamäärä ei aina välttämättä kerro sitä, mitä rahalla saadaan aikaiseksi.
Vantaalla on paljon parannettavaa opetuksessa, mm. A2-kielen ryhmäkoko pitäisi saada takaisin 12:ksi.
Mielestäni opetus on väärä paikka säästää, mutta mikäli ON PAKKO säästää, niin silloin säästän mieluummin seinistä kuin opettajien tai avustajien määrästä.
” Olisi hyvä, että vaikeina aikoina voisimme nipistää enemmän esimerkiksi uusien teiden rakentamisesta ja vähemmän opetuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista. Ilmeisesti aika ei ole vielä kypsä sellaiselle ajattelulle.”
Hyvä Ulla. Juuri nyt on aika tälle ajattelulle, varsinkin kun olette Kokoomuksen kanssa vallan kahvassa. Juuri teiltä odotetaan tätä aloitteellisuutta.
Toisekseen en ymmärrä tätä kertakäyttökulttuuriajattelua ollenkaan. Ensi lakkautetaan koulu, mutta sitten luvataan rakentaa parakki. Tai että jyrättäisiin käyttökelpoinen Hevoshaan koulu, eikä käytettäisi/hyödynnettäisi olemassa olevia tiloja esimerkiksi esikoulutiloina ja ennen pitkää tarvittavina väistötiloina koulu/päiväkotiremonteissa. Hyvä Ulla, emme me veronmaksajat jaksa kantaa näin paljon veroja tähän kaupunkiin jos suunnittelu ei yllä vaalikautta pidemmälle. Tai jos kerran Hakunilan koulussa on tilaa, miksei tiivistetä Hakunilan/Hakunilanrinteen kouluja ja käytetä tiloja monipuolisemmin juuri yllä kuvaamallani tavalla. Ei tarvitsisi katsoa kuin viereisen varhaiskasvatuksen sektorin kanssa tilankäyttöä. Ja edelleen, jos on huomattu että avustajien suora palkkaus on halvempaa, miksi käytetään yli 2,2 mil. euroa Seuren kautta palkkaamiseen? Käsittääkseni varhaiskasvatuksen puolella säästettiin juuri sillä, että palkattiin avustajat suoraan (Vantaan Sanomat 14.9.2013: Varhaiskasvatus myös säästää 172 000 euroa korvaamalla Seuren 20 avustajaa 10 omalla lastenhoitajalla.)
Ja lisäksi, onko ihan oikeasti niin että enemmistö vanhemmista eli veronmaksajista haluaa teini-ikäisten aloittavan koulun iltapäivällä? Tilojen tehostettu käyttöhän perustuu juuri tähän että koulua käydään vuoroissa.
Hevoshaan koulun lakkauttamista mietittäessä ollaan Vantaan kaupungin kannalta isojen asioiden edessä. Koulun lakkautus väistämättä näivettäisi lapsiperheiden suosiman asuinalueen (erityisesti Nissas ja itäinen Hakunila) koska koulumatka ja sen turvallisuus muuttuisi olellisesti. Jäljelle jäisi yläaste ja lukio, mutta kuka perheellinen haluaa muuttaa alakouluttomalle alueelle? Kun katsot alueen ulkomaalaisen väistön osuutta, niin miten käy alueen tulevaisuuden kehityksen? Ja Vantaan kaupungin alueelle tekemän slummiutumisen vastaisen projektin tulosten? Kuka jaksaa muistaa mistä Hakunila muistettiin 2000-luvun vaihteessa, no tietenkin nuorisomellakoista.
Maan myyntitulojen ja rakentamisen toteuttamiseen riittäisi kun Hevoshaan koulun viereisen niityn hyödyntäminen saisi vauhtia, mutta taitaa olla turha toive.
Mielestäni koko prosessissa on kiristyksen makua: joko opettajat tai seinät. Jo nyt Vantaalla käytetään perusopetukseen huomattavasti vähemmän per oppilas kuin Helsingissä ja Espoossa. Eikö tässä prosessissa mikään riitä! Mitä te annatte vastineeksi veronmaksajille? Pätkän Kehä III:sta?
Hyvä Ulla,
Ohessa väittämä siitä että Vantaa panostaa perusopetukseen Espoota ja Helsinkiä vähemmän on puettu taulukoiden muotoon ihan kaupungin omasta toimesta. Lähteenä on asiakirja vuodelta 2012 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20121105Kuntat/06Lehto-Haggroth_Vantaa.pdf
Verrattaessa Helsinkiin ja Espooseen Vantaalla on a)alhaisimmat käyttömenot euroa/oppilas b)alhaisin opetus euroa/oppilas c) vähiten viikkotunteja/oppilas d) vähiten yleisopetuksen tunteja vvt/oppilas e) suurin opetusryhmien koko 1-9 luokilla ja f) alhaisin koulun pinta-ala m2/oppilas (kohdissa a ja b määrä on alhaisin kaikista 6:sta kaupungista eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Oulu ja Tampere). Joten näiden mittareiden valossa perusopetus ei kovin arvostettu menoerä ole ollut Vantaalla ennen uusintakaan supistussuunnitelmaa.
Hei!
Opetukseen käytetty rahamäärä ei aina välttämättä kerro sitä, mitä rahalla saadaan aikaiseksi.
Vantaalla on paljon parannettavaa opetuksessa, mm. A2-kielen ryhmäkoko pitäisi saada takaisin 12:ksi.
Mielestäni opetus on väärä paikka säästää, mutta mikäli ON PAKKO säästää, niin silloin säästän mieluummin seinistä kuin opettajien tai avustajien määrästä.
”Aika ei ole vielä kypsä sellaiselle ajattelulle”. Aika on juuri niin kypsä kuin nykyinen valtuusto sen haluaa olevan.
Mutta se ajatustapa ei ole vietävissä käytäntöön ihan hetkessä, vaan vaatii aikaa ja monia keskusteluja ja väittelyitä.
”Aika ei ole vielä kypsä sellaiselle ajattelulle”. Aika on juuri niin kypsä kuin nykyinen valtuusto sen haluaa olevan.
Mutta se ajatustapa ei ole vietävissä käytäntöön ihan hetkessä, vaan vaatii aikaa ja monia keskusteluja ja väittelyitä.
Yhden pienen toiveen esittäisin. Virkamiehet tekevät työtään ja luultavasti parhaansa yrittävät. Olet hakeutunut itse luottamusammattiin ja kuntalaiset ovat valtuuttaneet sinut ja muut poliitikot työhösi. Virkamiesten vastuulla on heidän työntä ja te poliitikot teette päätökset ja kannatte vastuun päätöksistä.
Jo nyt on todettu, että virkamiesten toimissa ja esityksissä on ollut paljon virheitä Tuomelaa koskien. Samoin toimintatavoissa ja ennenkaikkea avoimuudessa on ollut isoja puutteita jolloin oikeita päätöksiä ei voi edes syntyä. Poliitikkona ei voi piiloutua virkamiesten taakse piiloon vaikeissa tilanteissa.
Yhden pienen toiveen esittäisin. Virkamiehet tekevät työtään ja luultavasti parhaansa yrittävät. Olet hakeutunut itse luottamusammattiin ja kuntalaiset ovat valtuuttaneet sinut ja muut poliitikot työhösi. Virkamiesten vastuulla on heidän työntä ja te poliitikot teette päätökset ja kannatte vastuun päätöksistä.
Jo nyt on todettu, että virkamiesten toimissa ja esityksissä on ollut paljon virheitä Tuomelaa koskien. Samoin toimintatavoissa ja ennenkaikkea avoimuudessa on ollut isoja puutteita jolloin oikeita päätöksiä ei voi edes syntyä. Poliitikkona ei voi piiloutua virkamiesten taakse piiloon vaikeissa tilanteissa.
YIT mainostaa uutta Hämeenkylän Alakylän aluetta (Hämeenkyläntien ja Rajatorpantien kulmassa jo rakenteilla oleva alue)
http://www.yitkoti.fi/yit_koti/asuinalueet/etel%C3%A4-suomi/vantaa/h%C3%A4meenkyl%C3%A4
Ilmoituksessa mainitaan Tuomelan koulu, jonne matkaa 1400 m. Näinköhän on kaavoituksessa ja tonttia YIT:lle markkinoitaessa kerrottu lasten kuuluvan Tuomelan koulun oppilaaksiottoalueeseen? Silloinhan koululle todella on tarve!
YIT ei tietenkään ole voinut tietää koulusäästöistä esitettä tehdessään.
Ulla
YIT mainostaa uutta Hämeenkylän Alakylän aluetta (Hämeenkyläntien ja Rajatorpantien kulmassa jo rakenteilla oleva alue)
http://www.yitkoti.fi/yit_koti/asuinalueet/etel%C3%A4-suomi/vantaa/h%C3%A4meenkyl%C3%A4
Ilmoituksessa mainitaan Tuomelan koulu, jonne matkaa 1400 m. Näinköhän on kaavoituksessa ja tonttia YIT:lle markkinoitaessa kerrottu lasten kuuluvan Tuomelan koulun oppilaaksiottoalueeseen? Silloinhan koululle todella on tarve!
YIT ei tietenkään ole voinut tietää koulusäästöistä esitettä tehdessään.
Ulla
Uskon että joudutte tekemään vaikeita päätöksiä mutta kyllä näin äänestäjän näkökulmasta tuntuu pahalta. Kunnallisvaaleista on ehtinyt kulua vain tovi, joilloin annoin ääneni (ja lobbasin monta tuttua mukaan) nuorelle SDP:n naisehdokkaalle (joka hienosti pääsi ensikertalaisena valtuustoon) ja hän vieraili Pähkinärinteessäkin useasti ja painotti ajavansa Länsi-Vantaalaisten lapsiperheiden asiaa. Ja tässä sitä ollaan, kiitos vaan.
Kannattaa myös kuunnella esimerkiksi Pähkinärinteen koulun henkilökuntaa (yhtään virkamiehiä väheksymättä…), siitä millaisissa oloissa siellä tehdään jo nyt töitä ja oppilasmäärät sen kun kasvaa vaan.
Olen koko ikäni asunut Länsi-Vantaalla ja koska esikoiseni menee ensi vuonna kouluun, on asia hyvin henkilökohtainen. Mikäli Tuomelan koulu suljetaan harkitsee meidän perhe hyvin tarkkaan uutta asuinaluetta tuolta pari kilometriä lännen suunnasta kun asunnon vaihto joka tapauksessa meillä on ajankohtaista. Surullista.
Hei!
Olen paneutunut opetustoimen säästöihin niin hyvin kuin olen kyennyt: kyseenalaistanut oppilasmääräennusteet, osallistunut kaikkiin tilaisuuksiin, joissa koulusäästöistä on keskusteltu, kysellyt aktiivisesti valtuustoinfossa ja vastannut ihmisten posteihin ja viesteihin. Tunnen Rajatorpan koulun, Variston koulun, Hämeenkylän koulun, Pähkinärinteen koulun ja Tuomelan koulun olosuhteet ja monia opettajia. Olen myös itse kolmen lapsen äiti ja opettaja (amk). Olen luvannut parhaani tehdä ja sen lupauksen pidän. Tilanne on vaikea ja ikävä.
Uskon että joudutte tekemään vaikeita päätöksiä mutta kyllä näin äänestäjän näkökulmasta tuntuu pahalta. Kunnallisvaaleista on ehtinyt kulua vain tovi, joilloin annoin ääneni (ja lobbasin monta tuttua mukaan) nuorelle SDP:n naisehdokkaalle (joka hienosti pääsi ensikertalaisena valtuustoon) ja hän vieraili Pähkinärinteessäkin useasti ja painotti ajavansa Länsi-Vantaalaisten lapsiperheiden asiaa. Ja tässä sitä ollaan, kiitos vaan.
Kannattaa myös kuunnella esimerkiksi Pähkinärinteen koulun henkilökuntaa (yhtään virkamiehiä väheksymättä…), siitä millaisissa oloissa siellä tehdään jo nyt töitä ja oppilasmäärät sen kun kasvaa vaan.
Olen koko ikäni asunut Länsi-Vantaalla ja koska esikoiseni menee ensi vuonna kouluun, on asia hyvin henkilökohtainen. Mikäli Tuomelan koulu suljetaan harkitsee meidän perhe hyvin tarkkaan uutta asuinaluetta tuolta pari kilometriä lännen suunnasta kun asunnon vaihto joka tapauksessa meillä on ajankohtaista. Surullista.
Hei!
Olen paneutunut opetustoimen säästöihin niin hyvin kuin olen kyennyt: kyseenalaistanut oppilasmääräennusteet, osallistunut kaikkiin tilaisuuksiin, joissa koulusäästöistä on keskusteltu, kysellyt aktiivisesti valtuustoinfossa ja vastannut ihmisten posteihin ja viesteihin. Tunnen Rajatorpan koulun, Variston koulun, Hämeenkylän koulun, Pähkinärinteen koulun ja Tuomelan koulun olosuhteet ja monia opettajia. Olen myös itse kolmen lapsen äiti ja opettaja (amk). Olen luvannut parhaani tehdä ja sen lupauksen pidän. Tilanne on vaikea ja ikävä.