Yrityksiä syntyy ja kuolee – se on ihan luonnollista

26.04. 2021

Ravintoloitsija Henri Alen on ollut ärhäkkä ravintolayrittäjien puolestapuhuja Twitterissä. Kommentoin hänen twiittiään ja sain aikaiseksi vastausvyöryn, ja sunnuntain 25.4. somekohun. Päädyin jopa Verkkouutisten juttuun. Twiittini haluttiin tulkita ikään kuin vähättelisin ravintola-alan työntekijöitä. Se on kyllä täyttä potaskaa. Olen itse luottamusmies ja vähintään yhtä ärhäkkä työntekijöiden oikeuksien puolustaja kuin Alen on yrittäjien oikeuksien puolustaja.

https://www.verkkouutiset.fi/sdpn-valtuutettu-ravintoloita-tulee-ja-menee/#4109bfc8

Tviitistäni lähtenyt ketju avasi keskustelun, jota kannattaa mielestäni jatkaa: Suomi koronan jälkeen.

Moni pahoitti mielensä, kun sanoin, että ”ravintoloita tulee ja menee”. Valitettavaa, mutta täysin totta. Niin markkinatalous toimii. Viiden vuoden kuluttua perustamisesta vain joka toinen yritys on hengissä. Sellaista yritysten elämä on, koska niiden tarkoitus on tuottaa voittoa. Erityisesti ravintola-alalla yrityksiä syntyy ja kuolee nopealla tahdilla. Vuonna 2018 konkurssiin meni 232 ravitsemistoiminnan yritystä, vuonna 2019 258 kappaletta, suurin osa niistä ravintoloita. Vielä useampi yritys lopetetaan eli ajetaan alas ilman konkurssia. (Kauppalehti 21.2.2020.)

Uusia ravintoloita syntyy vanhojen tilalle: Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä aloitti toimintansa 371 majoitus- ja ravitsemisalan yritystä ja samana aikana 268 majoitus- ja ravitsemisalan yritystä lopetettiin. Hallituksen tuen ja toimien vuoksi konkurssien määrä väheni vuonna 2020.

Kauppalehden analyytikon Ari Rajalan mukaan heikoin neljännes ravintoloista tekee tappiota. Pääosalla pääoman tuottoasteet ovat hyviä. Heikoin neljännes kannattaa kuitenkin huonosti, ja siellä taseet ovat rapakunnossa eikä tappiopuskureita ole kuin nimeksi. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan alalle on tyypillistä, että yrityksiä lopettaa. Näin siis jo ennen koronaa.  (Kauppalehti 21.2.2020.)

On tärkeää auttaa kannattavat yritykset koronan yli, sehän on selvä asia. Ja niinhän hallitus on tehnytkin: Business Finlandin kautta kanavoitiin miljardi kehittämistukina yrityksille. Myös monet ravintolat ovat saaneet jopa 100 000 euron tuen uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Ilolla kuulen, mitä hienoja innovointeja yritykset ovat rahalla luoneet. Hallitus on luonut kustannustuki ykkösen ja kakkosen ja kolmonen on juuri käynnistymässä. Hallitus linjasi jo aiemmin tukipaketin kulttuurialalle ja juuri uuden paketin kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle. Yrityksiä on tuettu velaksi miljardeilla. Jotkut ekonomistit ovat jo kysyneet, olisiko syytä suorien tukien sijaan taata yrityksille edullisia lainoja. Myös itse yrittäjiä on tuettu: he ovat poikkeuksellisesti voineet hakea mm. työmarkkinatukea koronaepidemian vuoksi.

Tervetuloa sosiaaliluukulle

Korona-aika on kiristänyt kaikkien hermoja, varmasti myös yrittäjien. Sain puhelinsoiton, jossa yrittäjä huusi suoraa huutoa ja syytti minua ties mistä. Puhelu piti katkaista kolme kertaa, ennen kuin hän rauhoittui. Hän kertoi hakeneensa kustannustukea, mutta ei ollut saanut sitä, koska yritys ei täyttänyt tuen saamisen ehtoja. Se oli ikävää kuulla, mutta tukien saamiseen on olemassa kriteerit, niin yrityksille kuin yksityisille ihmisille. Minulle tilanne toi mieleeni kaikki ne yksinhuoltajat, työttömät, sairaat ja köyhät eläkeläiset, joita olen toreilla tavannut ja jotka eivät ole saaneet asumistukea, toimeentulotukea tai muuta tukea, koska eivät ole täyttäneet ehtoja.

Korona on tuonut keskusteluun valtion velkaantumisen. Oikeisto tahtoo ”lopettaa velaksi elämisen” ja sen vuoksi vähentää lainanottoa, alentaa verotusta, heikentää työttömyysturvaa, alentaa sosiaaliturvaa ja lisätä paikallista sopimista eli alentaa palkkoja. Julkinen sektori on heidän mielestään liian suuri, ja sitä pitää pienentää. Velanoton vähentämisenhän pitäisi silloin ensimmäiseksi tarkoittaa sitä, että yritysten tukeminen velkarahalla loppuu, eikö totta? Onko niin, että oikeiston mielestä yrityksiä ei olisi koskaan edes pitänyt tukea? Kokoomuksen Mykkäsen haastattelu Helsingin Sanomissa alkuvuodesta oli melkoisen kylmää kyytiä.

Valtion taloutta ja velkaantumista koskevaan keskusteluun olisi hyvä tuoda myös yritykset ja niiden valtiolta saama ”sosiaalituki”. Yritysten tarkoituksena on tuottaa voittoa, ei saada tukia. Koronan jälkeiseen aikaan kuuluu ehdottomasti se, että yritysten saamat haitalliset yritystuet on avattava ja kyettävä vihdoinkin keskustelemaan niistä luopumisesta.  Niiden kustannus valtiolle on useita miljardeja.

Yrittäjien YEL-eläketurva olisi myös syytä uudistaa. Kovin moni yrittäjä alivakuuttaa itsensä, eikä tiedä, saati ymmärrä, että YEL-maksu vaikuttaa myös muuhun sosiaaliturvaan. Lisäksi valtio maksaa verorahoista yhä suuremman osan yrittäjien eläkkeistä, tänä vuonna jo 420 miljoonaa, koska yrittäjien eläkkeitä ei ole rahastoitu.

Verotustakin on syytä uudistaa. Meillä on Suomessa varakkaiden ja hyvätuloisten saama verotuki (listaamattomat yritykset), josta on syytä päästä eroon.

Kirjoitin tviitissäni, että ”satsaukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat huomattavasti tärkeämpiä”. Jotta Suomi menestyisi jatkossa, meidän on kyettävä luomaan tuotteita ja palveluita, joita myydä. Veitsiluodon paperitehdas lopetettiin, koska paperilla ei ole enää kysyntää digitalisaation vuoksi. Digitalisaatio ei ole voinut tulla yllätyksenä metsäteollisuudelle, sillä niin kauan siitä on puhuttu. Metsäteollisuus on kuitenkin ollut laiska kehittämään uusia menestystuotteita, koska sellu ja paperi ovat taanneet hyvän tuloksen ja omistajille osingot.

Ravintoloissa ei ole mitään pahaa, niitä tarvitaan, koska ihmisillä on halu syödä, juoda ja seurustella. Ravintolat ovat tärkeitä työllistäjiä ja ravintoloita syntyy kyllä, mikäli kysyntää on. Mutta Suomessa on kyettävä parempaan. On panostettava koulutukseen ja tuotekehitykseen, jotta kyetään luomaan uusia tuotteita ja palveluita, joita myydä.  Siksi TKI-menot olisi syytä nostaa 4 %:n tasolle BKT:stä. Se tarkoittaa, että sekä yritysten, valtion että korkeakoulujen on satsattava tutkimukseen ja kehittämiseen ja pystyttävä luomaan uusia tuotteita, markkinoimaan ja myymään ne.

Twiittini haluttiin tulkita ikään kuin vähättelisin ravintola-alan työntekijöitä. Se on kyllä täyttä potaskaa. Olen itse luottamusmies ja vähintään yhtä ärhäkkä työntekijöiden oikeuksien puolustaja kuin Alen on yrittäjien oikeuksien puolustaja. Missään kirjoituksessani en ole halveksinut ravintoloiden työntekijöitä tai yrittäjiä enkä heikommassa asemassa olevia. Olen erityisesti huolissani pitkäaikaistyöttömistä, kouluttamattomista nuorista, vähävaraisista eläkeläisistä, toimeentulotuella elävistä ja köyhistä lapsiperheistä. He tarvitsevat tukea selviytyäkseen.

Minusta nyt, jos koskaan, on yhteiskunnallisen keskustelun aika.

Tags

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista