Luin kesäloman lopuksi läpi Vantaan tilinpäätöksen vuodelta 2012 sekä Kauppalehden analyysin Vantaan tuloksesta (Kauppalehti 6.6.2012). Samalla kun keräsin itselleni mielenkiintoista tietoa, ajattelin kirjoittaa luvut ja analyysit ylös muidenkin luettavaksi.
Koko maan taloustilanne näyttää tällä hetkellä aika kurjalta.Tilastokeskuksen kyselyyn heinäkuussa vastanneista 26 % uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana; 32 % puolestaan arvioi sen huononevan. Kuluttajien odotukset varsinkin työttömyyskehityksestä olivat heinäkuussa pessimistisempiä kuin kesäkuussa: 11 prosenttia odotti työttömyyden vähenevän Suomessa seuraavan vuoden aikana ja 59 prosenttia arvioi sen lisääntyvän. Työttömyyden kasvu näyttää tilastojenkin valossa olevan totta. Vantaan työttömyysaste oli kesäkuun 2013 lopussa jo 10,1 %, kun se kesäkuussa 2012 oli 8,8 %. Joulukuussa 2012 työttömyysprosentti Vantaalla oli 8,9 ja joulukuussa 2011 8,2 %. Kohoava työttömyysaste tarkoittaa yleensä lisääntyviä kuluja sosiaali- ja terveyspuolella ja tietenkin väheneviä kunnallisverotuloja.
Kunnan tulot muodostuvat asukkailta perittävästä kunnallisverosta, yhteisöverosta, kiinteistöverosta ja valtionosuuksista. Kaikille tuttua tietoa alkaa jo olla, että yksi tuloveroprosentti on Vantaalla noin 40 miljoonaa €. Valtio tasaa valtionsouuksia kuntien kesken ja Vantaa menettää vuosittain lähes 60 miljoonaa € muille kunnille eli lähes puolentoista tuloveroprosentin verran rahaa. Vuonna 2012 verotulot ja valtionosuudet jäivät neljä miljoonaa € alle talousarvion. Kaupunginvaltuustossa oli 17.6.2013 esillä vuoden 2014 talousarviolaadinnan kehys, jossa arvioidaan, että kunnallisverot kasvaisivat 4,8 %, yhteisöverot 6,5 % ja kiinteistöverot 10,2 %. Mielestäni etenkin kunnallisverojen tuoton kasvu noin paljon vaikuttaa epätodennäköiseltä tässä taloustilanteessa.
Vantaan kaupungin bruttoveroaste vuonna 2012 olisi ollut 26,01 % (Tampere 30,79% ja Turku 35,02 %). Bruttoveroaste vastaa sitä verotasoa, jota kunnat joutuisivat kantamaan asukkailtaan ilman valtion ja kunnan välisiä tulonsiirtoja. Luku kertoo, että Vantaa pärjää melko hyvin omilla tuloillaan.
Iloinen uutinen Vantaalla on, että verotulot ja muut perustoiminnan tulot olivat peruspalveluiden menojen suhteen lähes tasapainossa.
Huolestuttavaa on, että Vantaa on kovin velkaantunut. Vantaan peruskaupungilla on velkaa 924 miljoonaa €. Kun tytäryhtiöt ja osuudet kuntayhtymistä otetaan mukaan, niin velkaa on tuplasti eli lähes 1,8 miljardia €. Tästä summasta VAVin (Vantaan vuokra-asunnot) velka on noin 500 miljoonaa €.
Vantaa omistaa 60 % Vantaan Energiasta, loput 40 % omistaa Helsinki. Vantaan Energia maksoi osinkoja kaupungille vuonna 2012 noin 14 miljoonaa €. Minäkin olen periaatteen vuoksi säilyttänyt sähkölämmitteisen asuntoni sähkösopimukset Vantaan Energiassa, vaikka muut yhtiöt olisivatkin tarjonneet hieman halvempaa sopimusta. Vantaan Energian maksama osinko varmastikin vähenee tulevaisuudessa, sillä yhtiö on velkaantunut investoituaan jätteenpolttolaitokseen.
Vantaata verrataan monessa asiassa Helsinkiin. Mielenkiintoinen tieto on, että Helsingin ulkoistamisaste on 25,8 %, Vantaalla 33,75 %. Se tarkoittaa, että Vantaa tuottaa itse vähemmän palveluita eli hyödyntää suhteessa enemmän yksityisiä palvelumarkkinoita kuin Helsinki.
Kaupunkitasolla säästämisessä on onnistuttu vuonna 2012. Peruskaupungin toimintakustannukset kasvoivat vain 2,8 %, tulot 4,3 %, mutta koko konsernin luvut kääntävät näkymät toisenlaisiksi. Konsernitasolla menot kasvoivat enemmän kuin tulot. Konserniluvuissa ovat mukana tytäryhtiöt, osuudet kuntayhtymistä, rahastot ja säätiöt. Varsinkin erikoissairaanhoito (HUS) saattavat aiheuttaa yllättäviä kustannuksia.
Vantaan nettoinvestoinnit olivat vuonna 2012 lähes 160 miljoonaa €. Omalla tulorahoituksella katettiin 40,5 %. Kaupungin velkamäärä kasvoi vuoden aikana 95 miljoonaa €, mikä on kestämätön tilanne pidemmän päälle.
Pääkaupunkiseudun kunnat laativat yhdessä vuonna 2009 ennusteen vieraskielisen väestön määrän kehityksestä tulevina vuosina. Maahanmuuton suuruus on ollut nopeampaa kuin mitä tuolloin ennustettiin. Uuden ennusteen mukaan vieraskielisen väestön määrä kasvaa Vantaalla nykyisestä noin 22 000 henkilöstä noin 56 000 henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Vieraskielisen väestön osuus koko Vantaan väestöstä nousee nykyisestä noin 11 %:sta 23 %:iin.
Vuoden 2014 talousarvion käsittely täyttänee syksyn kokoukset. Olemme talous- ja velkaohjelmassa sitoutuneet siihen, että käyttötalouden toimintamenot saavat kasvaa vain 1,5 % vuodessa. Bruttoinvestoinnit saavat 2014 eteenpäin olla max. 90 miljoonaa/vuosi ja kaupungin velkaantumiskehitys on saatava hallintaan tällä valtuustokaudella. Syksyn aikana mietitään varmaan vielä monta kertaa, mitä tehdä, jotta asukkaiden palvelut eivät huonone. Itse olen sitä mieltä, että tilojen käytön tehostamisesta ja turhista tiloista luopumisesta voi löytyä yllättävän paljon säästöjä.
