Maanantaina 24.8.2015 Vantaan valtuustossa kiersi aloite, jossa ehdotetaan, että kaupunki osallistuisi kaljakellunnan järjestelyihin. 21 valtuutettua allekirjoitti aloitteen. Minä en. Miksi? Aloitteen tekijöiden mielestä kaljakellunta on esimerkki kansalaisten omaehtoisesta toiminnasta ja siksi sitä pitäisi tukea.
Kaljakellunta on tapahtuma, jolla ei ole järjestäjää eikä kukaan siten kanna vastuuta käymälöistä, roskalavoista tai loppusiivouksesta. (Huom! Joku kuitenkin ylläpitää sekä nettisivua että Facebook-tapahtumaa.) Kaljakelluntaa on ”järjestetty” vuodesta 1997 Vantaanjoessa ja Keravanjoessa. Alun perin muutaman hengen tapahtumasta on kasvanut 6 000 kellujan ”organisoimaton” tapahtuma. Kaljakellunnan nettisivuilla mainitaan: ”koska kaljakellunnalla ei ole virallista järjestäjää, ei sillä myöskään ole virallista ajankohtaa tai kelluntareittiä”. Samoilla sivuilla kuitenkin kerrotaan, että ”Kaljakellunnan 2015 ajan ja paikan löydät osiosta Kaljakellunta 2015”. Niinpä.
Vantaa on suhtautunut nihkeästi tapahtuman tukemiseen. Kesällä kaupunki kielsi käymälöiden pystyttämisen mailleen ja perusteli päätöstään, ettei halua luoda mielikuvaa, että olisi tapahtuman järjestäjä. Tämänvuotinen kaljakellunta aiheutti kaupungille noin 20 000 euron siivouskustannukset. Kellujat jättävät ”maaliin” mitä erilaisimpia romuja ja rojuja.
Kaljakellunnan Facebook-sivujen mukaan ”Kaljakellunta on uusimaalainen kesätapahtuma, jossa kellutaan jokea pitkin kaljaa litkien”. Yksi kaupungin strategisista tavoitteista on se, että ”vantaalaisten aktiivisuus, vastuullisuus ja oman elämän hallinta vahvistuvat oikea-aikaisella neuvonnalla ja palveluohjauksella”. Mittarina käytetään KELAn sairastavuusindeksiä ja tavoitteena on, että vantaalaisten sairastavuus vähenee vuosittain.
Tavoitteiden saavuttamista seurataan mm. hyvinvointikertomuksessa. Hyvinvointikertomuksessa kerrotaan mm.: ”Tupakointi ja alkoholin liikakäyttö on Vantaalla yleisempää miehillä kuin naisilla. Samoin alkoholin liikakäyttö on yleisempää nuoremmalla väestöllä kuin vanhemmalla” (s. 27). 20-54 –vuotiaista miehistä lähes 44% kertoo käyttäneensä liikaa alkoholia. Hyvinvointikertomuksessa nostetaan kehittämiskohteiksi mm. terveiden elämäntapojen tukeminen ja päihteettömyyden edistäminen.
Näillä perusteilla en voi kannattaa kaljakellunnan tukemista.
