Yrittäjyyteen liittyy sekä riskejä että mahdollisuus menestyä. Juuri se yrittäjyydessä kiehtookin monia. Kaikista ei ole yrittäjäksi juuri riskien vuoksi. Joskus käy jopa niin, että riskit toteutuvat, kuten nyt.
Pohdinnan arvoista on, kuinka paljon yrityksiä pitää tukea korona-aikana? Pitääkö kaikkia yrityksiä tukea vai ainoastaan yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeitä? Mikä on yrittäjän oma vastuu, riski?
Marinin hallitus on luvannut, että 1990-luvun laman virheitä ei toisteta. Leikkausten sijaan nyt on elvytetty. Hallitus on tukenut yrityksiä sadoilla miljoonilla, jotta ne selviytyvät koronakriisin yli. Business Finland jakoi yrityksille miljardi euroa uuden liiketoiminnan kehittämistukea.
Suorat tuet saattavat laiskistuttaa yrittäjiä, vääristää kilpailua ja pitää hengityskoneessa elinkelvottomia yrityksiä. Ei ehkä olekaan syytä neuvotella vuokranalennuksesta tai karsia kustannuksia, jos valtio korvaa tappioita.
Suomen taloudella meni viime vuonna paremmin kuin odotettiin, joko siksi, että yrityksiä tuettiin tai siitä huolimatta. Akuutein kriisi on ohi, koska rokote on tulossa. Olisiko nyt kansantaloudellisesti viisasta suorien yritystukien sijaan käyttää muita tapoja tukea yrityksiä, esimerkiksi lainoja? Ohimenevässä kriisissä olevalle kannattavalle yritykselle luulisi löytyvän myös bisnesenkelin suojelusta.
Roope Uusitalo: Nyt jarrua yritysten kustannustuelle (Suomen Kuvalehti 26.2.2021)
Liian höveli tukipolitiikka on tehotonta veroeurojen käyttöä (HS 4.2.2021)
Korona ei ole ollut yrityksille riski, demarihallitus on.