Vanhat kadut kuntoon Vantaalla – valtuustoaloitteeni

15.06. 2020

Jätin tammikuussa 2020, ennen korona-epidemiaa, valtuustoaloitteen ”Vanhat kadut kuntoon Vantaalla”.  Aloitteeni allekirjoitti minun lisäkseni 48 valtuutettua.

Kuten vastauksesta käy ilmi, niin Vantaalla on yhä noin 200 kilometriä vanhojen pientaloalueiden vanhoja yksityisteitä, joita ei ole rakennettu hyväksyttyjen katupiirustusten mukaisesti. Olen tyytyväinen siihen, että vuoden 2020 aikana kaupunki laatii rakentamattomien katujen investointiohjelman.

Korona aiheuttaa sen, että vanhojen katujen parantaminen ei ole tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä, mutta sitten kun paremmat ajat koittavat, niin tiedämme ainakin, mistä aloittaa. Tällä vauhdilla kuluu varmasti parikymmentä vuotta, ennen kuin vanhojen alueiden rakentamattomat kadut on laitettu kuntoon.

Tässä aloitteni:

” Vanhoilla omakotialueilla Vantaalla on yhä kymmeniä, satoja kilometrejä katuja, joita ei ole koskaan
peruskorjattu. Alueilta puuttuvat hulevesijärjestelmät, ojat ja rummut ovat kasvaneet umpeen.
Vesihuollon putkiston saneeraus olisi myös ajankohtainen (yhteistyö HSY:n kanssa). Vantaalla oli noin 15-
20 vuotta sitten ohjelma, jossa tarkoituksena oli vähitellen edetä ja korjata vanhatkin kadut kuntoon:
asfaltoida, hoitaa valaistus, jalkakäytävät ja vesihuolto. Rahapulassa ohjelman toteuttaminen jäi kesken.
Naapurikaupunki Espoo on aloittanut oman Kotikadutkuntoon -ohjelmansa jo vuonna 1996 ja edennyt
hitaasti, mutta suunnitelmallisesti. Kaikki vanhat kadut on näillä näkymin peruskorjattu 2040-luvulla.
Me allekirjoittaneet teemme aloitteen, että Vantaa kartoittaa vanhat peruskorjattavat kadut ja laatii
suunnitelman (mielellään alueellisen) ja etenemisjärjestyksen katujen korjaamiseksi sekä kytkee
suunnitelman vesihuollon saneeraukseen, jonka HSY tekee.

Kaupunkiympäristön toimiala toteaa vastauksenaan seuraavaa:

Vantaan kaupungin kunnossapidossa on yhteensä noin 1 600 kilometriä katuja ja väyliä, joista noin 200
kilometriä on rakentamattomia. Eri puolella Vantaata on yksittäisiä rakentamattomia katukohteita arviolta
noin 500 kpl, joista suurin osa sijaitsee itäisen Vantaan alueella. Rakentamaton katu tarkoittaa tässä
yhteydessä pientaloalueen vanhaa yksityistietä tai tonttiyhteyttä, jota ei ole rakennettu hyväksyttyjen
katupiirustusten mukaisesti. Rakentamattoman kadun rakennekerrokset ovat usein puutteelliset, mikä
ilmenee mm. routaantumisen ja kantavuuspuutteiden aiheuttamina päällystehalkeamina. Katualueen
kuivatus on yleensä hoidettu sivuojilla ja kaapeloinnit on toteutettu ilmajohtoina.

Vantaan kaupunki on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut valtavalla vauhdilla. MAL-sopimuksen
mukainen vilkas asuntotuotanto on edellyttänyt uusien katujen ja puistojen rakentamista tiivistyviin
kaupunkikeskuksiin. Kunnallistekniikan rakentamiseen on vuosittain budjetoitu noin 35–40 miljoonaa
euroa, joka on suuntautunut pääosin uudis-, maankäyttösopimus- ja perusparannuskohteisiin.
Asuntotuotannon ei ennusteta vähentyvän merkittävästi lähivuosina ja lisäksi 1970-luvun
aluerakentamiskohteiden kunnallistekniikka on tulossa perusparannusikään kilpaillen siten kaupungin
rajallisista investointi- ja henkilöresursseista. Vuosittaiseen kunnallistekniikan rakentamisohjelmaan on
pyritty sisällyttämään muutama rakentamaton katukohde, mutta nekin ovat saattaneet jäädä
toteuttamatta mm. suunnitelmavalitusten tai suunnitelmien viivästymisen vuoksi.

Kadut ja puistot -palvelualue pyrkii tehostamaan resurssiensa puitteissa rakentamattomien katujen suunnittelua ja toteuttamista. Vuoden 2020 aikana laaditaan rakentamattomien katujen investointiohjelma, joka tuodaan vuoden 2021 alkupuolella teknisen lautakunnan käsittelyyn. Ohjelmassa hyödynnetään jo tehtyjä korjausvelkalaskelmia. Kohteiden priorisointia ohjaavia tekijöitä ovat mm. suunnitelmavalmius, kadun toiminnallinen luokka ja liikennemäärät, mitattu kunto, täydennysrakentaminen, liikenneturvallisuus kuten jalkakäytävien tarve sekä kuivatusongelmat. Kohteiden ohjelmointi kytketään tiiviisti HSY:n saneerausohjelmiin, koska vesihuollon saneeraustyöt on tarkoituksenmukaista suunnitella ja toteuttaa kadun yhteydessä.

Katusuunnitelmat tulee laatia vahvasti etupainotteisesti, koska katusuunnitelmien suunnitteluprosessia hidastavat hallinto-oikeuteen tehtävät mahdolliset valitukset. Tarkemmassa vuosittaisessa rakentamisohjelmassa tulee ottaa myös huomioon, että kadunrakennuskohteita ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa yksittäisinä kohteina ympäri Vantaata, vaan niitä kannattaa niputtaa useamman toisiinsa liittyvän kohteen alueellisiksi kokonaisuuksiksi. Riittävän laajat kokonaisuudet soveltuvat paremmin urakkakohteiksi ja säästöjä kertyy mm. keskitetyistä työmaatyömaatukikohtatoiminnoista ja -logistiikasta.Karkeasti arvioiden Vantaan rakentamattomien katujen rakentaminen vaatisi vähintään n. 160–200 milj. euron rakentamisinvestoinnit sisältäen hulevesiviemäröinnin rakentamisen ja ulkovalaistuksen uusimisen, mutta ilman raskaita pohjanvahvistuksia. Rakentamattomien katujen rakennusohjelman on aiemmin arvioitu vaativan vuositasolla n. 10–15 milj. euron korotusta nykyiseen n. 40 milj. euron investointibudjettiin, jotta tätä rakentamisvelkaa voitaisiin lyhentää suunnitelmallisesti. Mahdollinen investointimäärärahojen korotus ja sen aiheuttama työmäärän lisäys vaatisi sekä kunnallistekniikan suunnitteluttamiseen että rakennuttamiseen lisää henkilöresursseja. Tämä muodostaa selvän riskin investointien toteutukselle, koska osaavan työvoiman saaminen on nyt ja tulevaisuudessakin erittäin haastavaa koko infra-alaa vaivaavan vaikean työvoimapulan vuoksi.

Tags

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista