Olen nyt muutaman kerran törmännyt siihen, että yksittäinen henkilö tai yhdistys on lahjoittanut tai testamentannut kaupungille kiinteisön, siis maa-alueen, tontin tai asunnon/talon ja liittänyt testamenttiin/lahjoituskirjaan tahtonsa kohteen käyttötarkoituksesta ja jostain syystä tätä tahtoa ei olekaan kunnioitettu. Siitä syystä tämä aloite, jonka jätin 26.8.2013 ja jonka allekirjoitti 35 valtuutettua.
Valtuustoaloite 26.8.2013:
Kaupungille testamentatut ja lahjoitetut kiinteistöt (sisältää maa-alueet / tontit)
Yksityishenkilöt, yhdistykset yms. testamenttaavat tai lahjoittavat kaupungille omaisuutta. Testamenttiin tai lahjoitukseen sisältyy usein ehto, mihin tarkoitukseen testamentattua tai lahjoitettua kiinteistöä saa käyttää. Mikäli kaupunki vastaanottaa testamentin tai lahjoituksen, on syytä määritellä, sitoutuuko kaupunki, sekä miten pitkäksi aikaa kaupunki sitoutuu, noudattamaan testamenttaajan tai lahjoittajan tahtoa omaisuuden käyttötarkoituksesta. Suomen laki ei tunne tarkoitemääräystä sitovassa muodossa, mutta tämä ei aina ole lahjoittajan tai testamenttaajan tiedossa. Mikäli kaupunki ei ole millään tavoin määritellyt asiaa, on vaarana, että vuosien vieriessä unohtuu, että kiinteistö on testamentin tai lahjoituksen kautta saatu ja että käyttötarkoitukseen liittyy testamentin tekijän tai lahjoittajan ehto käyttötarkoituksesta.
Teemme aloitteen, että kaupunki selvittäisi,
- mitä testamentattuja tai lahjoitettuja kiinteistöjä ja maaomaisuutta kaupunki (silloinen Helsingin maalaiskunta) on vuodesta 1963 eteenpäin saanut ja mikä on ollut testamentin tai lahjoituksen tekijän tahto kohteen käyttötarkoituksesta.
- onko kaupungilla rekisteriä testamentatuista ja lahjoitetuista kohteista ja mikäli ei ole, niin pitäisikö kaupungin sellainen laatia.
- kuinka kauan testamentin tai lahjoituksen tekijän tahtoa kohteen käyttötarkoituksesta kunnioitetaan.
- kuinka tieto testamentatuista tai lahjoitetuista kiinteistöistä ja maaomaisuudesta välittyy kaupungin päätöksenteossa ja kenellä on vastuu siitä, että tieto välittyy päättäville toimielimille.
Kaupungin vastaus aloitteeseeni 15.12.2014:
Kaupunginjohtajan toimiala toteaa vastauksena seuraavaa:
Seuraavassa käsitellään kiinteistön lahjaa koskevaa oikeutta, mutta samat periaatteet koskevat
soveltuvin osin myös testamenttiin perustuvaa kiinteistön saantoa. Ennen uuden maakaaren
voimaantuloa (1.1.1997) tapahtuneisiin kiinteän omaisuuden luovutuksiin sovelletaan aikaisempia
säännöksiä. Vanhan maakaaren aikana voitiin lahjakirjassa pätevästi asettaa monenlaisia ehtoja, jotka
sitoivat saajaa. Ehto saattoi luonteeltaan olla lykkäävä tai purkava taikka lahjoitetun omaisuuden
käyttöä tai edelleen luovutusta koskeva. Myös kumotussa kuntalaissa säädettiin määrätarkoitukseen
saadun lahjan käyttämisestä ja sen rajoituksista. Vanhan kunnallislain 87 §:n mukaisesti kunta
esimerkiksi oli velvollinen noudattamaan lahjakirjaan otettuja tarkoitemääräyksiä.
Nykyisestä kuntalaista ei enää vastaavia säädöksiä löydy ja nykyisen maakaaren mukaan lahjakirjaan
ei voida pätevästi sisällyttää ehtoja, jotka rajoittavat lahjansaajan luovutuskompetenssia tai
kelpoisuutta muulla tavoin oikeudellisesti määrätä kiinteistöstä. Nykyistenkin säädösten lähtökohtana
on kuitenkin vielä se, että lahjansaajalla ei ole oikeutta poiketa niistä ehdoista, joita antaja on
lahjakirjaan liittänyt. Mikäli tästä säännöstä poiketaan, on se perusteltava yleisten lahjaoikeustointa
koskevien periaatteiden kautta. Tämä tarkoittaa, että määräyksistä olisi mahdollista poiketa, mikäli
olosuhteet ovat lahjan antamisen jälkeen sillä tavoin muuttuneet, ettei tarkoitemääräyksen
toteuttaminen enää ole mahdollista.
Päätösvalta uudesta käyttötarkoituksesta kuuluu valtuustolle, ellei toimivaltaa ole delegoitu muulle
toimielimelle tai viranhaltijalle. Vantaan kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan toimialan
johtosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää kaupungille testamentattujen tai lahjoitettujen
varojen hallinnasta ja hoitamisohjeista.
Nykyisen maakaaren nojalla antajalla on edelleenkin mahdollisuus hakea lahjoituksen purkamista, jos
katsotaan että lahjakirjaan sisältyvää tarkoitemääräystä on rikottu. Purkuoikeus kuitenkin koskee
ainoastaan lahjoittajaa itseään, ei perillisiä ja kanne tulee tehdä vuoden kuluessa siitä kun hän on
saanut tiedon purkuperusteesta. Kuntaliiton näkemyksen mukaan koska lahjakirjan voimassaolosta ei
ole säädetty aikarajoja, tulisi tapauskohtaisesti voida tarkastella onko lahjakirja täyttänyt tehtävänsä.Tämä koskisi sekä vanhan lain että voimassa olevan lain aikana tehtyjä lahjakirjoja.
Kaupungilla on taloussäännön mukainen tilaluettelo, josta ilmenee kaupungille lahjakirjalla tai
testamentilla tullut kiinteistöomaisuus.
Kaupunki ei ole saanut maaomaisuutta lahjoituksena vuoden 1996 jälkeen. Mikäli kaupungille nyt tulisi
lahjakirjalla tai testamentilla kiinteää omaisuutta, tieto saannosta välittyisi kirjaamon kautta ensin
maankäytön-, rakentamisen- ja ympäristön toimialalle ja tarkoitemääräyksen sisältö huomioiden
virkamiesvalmistelusta kaupunginhallituksen päätettäväksi.
Kiitos Ulla tästä aloitteesta. Olen ollut tänään yhteydessä kaupungin arkistoon, ympäristöosastoon, kaavoitusosastoon ja maanmittaus puolelle. Valitettavasti kukaan heistä ei pystynyt toimittamaan minulle tarvitsemiani tietoja liittyen nimenomaan lahjoitettuun Tuomelan koulun tontiin. Tuntuu hieman erikoiselta, että ainoa paikka saada tietoa Vantaan kaupungille tehdystä tonttilahjoituksesta on Kansallisarkisto. Toivon, että kyseinen aloite saa kannatusta taakseen ja nämä tiedot olisivat jatkossa kuntalaisten saatavissa nykyistä helpommin.
Tähän aloitteeseen voisi leipoa myös sen miten lahjoitustontin tmv voisi ottaa muuhun käyttöön vasta kun alueen käyttö, mihin tarkoitukseen se on lahjoitettu, on muuttunut merkittävästi (tai mikä lie termi tuohon olisi hyvä). Tarkoitan tällä siis sitä, että ei jäisi esim käyttämättömiä röttelöitä rumentamaan maisemaa, kun ei voi purkaa tai käyttää järkevästi lahjoituksen takia.
Tähän aloitteeseen voisi leipoa myös sen miten lahjoitustontin tmv voisi ottaa muuhun käyttöön vasta kun alueen käyttö, mihin tarkoitukseen se on lahjoitettu, on muuttunut merkittävästi (tai mikä lie termi tuohon olisi hyvä). Tarkoitan tällä siis sitä, että ei jäisi esim käyttämättömiä röttelöitä rumentamaan maisemaa, kun ei voi purkaa tai käyttää järkevästi lahjoituksen takia.