Kirjoitimme Uudenmaanliiton puheenjohtajistona mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin.
Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava ja Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jussi Rämet kirjoittivat (HS Mielipide 2.2.) kriittiseen sävyyn Itämeren varaan rakentuvasta logistiikasta. Kuten he itsekin totesivat, 95 prosenttia Suomen viennistä ja tuonnista kulkee satamien kautta – valtaosa Uudenmaan satamien läpi. Koska suurin osa Suomen kasvun, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden luovasta liikenteestä kulkee näiden yhteyksien kautta, ratkaisu ei ole niiden kiertäminen. Sen sijaan kriittisten toimijoiden toimintavarmuutta ja niihin kytkeytyviä raide-, tie- ja lentoyhteyksiä pitää vahvistaa.
Uudenmaan merkitys Suomen kasvulle ja huoltovarmuudelle on ratkaiseva. Alueella asuu kolmannes suomalaisista, ja täällä syntyy lähes 40 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Uudenmaan satamat, raideyhteydet, päätieverkko ja Helsinki-Vantaan lentoasema muodostavat kokonaisuuden, jonka toimivuus ratkaisee Suomen kyvyn käydä kauppaa ja ylläpitää huoltovarmuutta. Etelä-Suomen ja Itämeren infrastruktuuri tarvitseekin nyt investointeja ja kestäviä ratkaisuja. Niillä turvataan muun muassa tavaroiden, lääkkeiden, energiatuotteiden ja teollisuuden materiaalien liikkumisen eli suomalaisten arjen ja yritysten toiminnan perusedellytykset.
Uudenmaan keskeiset hankkeet eivät ole 2050-luvun visioita, vaan konkreettisia kasvua ja huoltovarmuutta rakentavia lähiajan tekoja. Kyse on Lentoradan ja Länsiradan kaltaisista uusista yhteyksistä, Rantaradan vahvistamisesta ja esimerkiksi vauhdilla kasvavan Hangon sataman saavutettavuuden parantamisesta – tai tavalliseen arkeen vaikuttavien meri- ja tietoliikennekaapelien suojaamisesta.
Keskustelu aiheesta on ajankohtainen, sillä Euroopan unionissa suunnitellaan parhaillaan unionin seuraavaa seitsemän vuoden ja lähes 2 000 miljardin euron budjettia. Pelkästään rajat ylittävän sotilaallisen liikkuvuuden budjettia ollaan kymmenkertaistamassa yli 17 miljardiin euroon.
Suomen tulee vaikuttaa Euroopassa laajalla rintamalla ja määrätietoisesti. Siksi meidän on asetettava prioriteetit hankkeille, joille tavoitellaan jopa 50 prosentin rahoitusta EU:lta. Uudenmaan keskeisen infrastruktuurin on oltava näiden prioriteettien kärjessä, sillä niiden vaikutukset ulottuvat koko Suomen kasvuun, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen.
Myös pohjoisen hankkeet on syytä huomioida koko maan edun nimissä. Nyt ei ole aika vastakkainasettelulle vaan yhdessä tekemiselle.
Jarno Limnell
Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja (kok), kansanedustaja
Ulla Kaukola
Uudenmaan maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja (sd), Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Silvia Modig
Uudenmaan maakuntahallituksen 2. varapuheenjohtaja (vas), Helsingin kaupunginhallituksen jäsen
