Olen pettynyt SDP:n puoluekokouksen hyväksymään poliittisen ohjelman korkeakouluja koskevaan kappaleeseen. Alla perusteluita, miksi. Vahvennukset kohtia, joita kommentoin kursiivikohdissa. Tällainen esitys hyväksyttiin ns. äänestyksessä, jossa läsnä oli 169 edustajaa ja aikataulusyistä poissa 331.
Suomen osaamistaso nostettava maailman kärkeen
Suomi menestyy vain osaamisella, ja tämän vuoksi korkeakoulutettujen osuudessa nuorten ikäluokassa täytyy tavoitella maailman kärkeä. Ensi vaiheessa tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen osuus yli puoleen. Kaikilla pitää olla mahdollisuus päästä korkeakoulutukseen. Siksi korkeakoulutus pidetään edelleen maksuttomana (1), korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä ja samalla mahdollistettava nykyistä helpommin korkeakouluopintojen valmentavien opintojen suorittaminen. Otetaan käyttöön monen OECD-maan tapaan korkeakoulujen lyhyttutkinnot eli korkeakouludiplomit (2). Näin voidaan laajentaa korkeakoulutusta nyt koulutuksen ulkopuolella oleville ryhmille ja luoda väylä alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen siten, että jo suoritetut opinnot lasketaan hyväksi mahdollisuuksien mukaan.
(1): Ei voi sanoa, että korkeakoulutus pidetään edelleen maksuttomana, koska jo nyt avoimen amk:n ja avoimen yliopiston opiskelijat maksavat opiskelustaan, samoin myös EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat.
(2): Korkeakouludiplomeista ei ole mitään kokemusta. Niillä tarkoitetaan kaksivuotista koulutusta. Voiko sellaista lyhyttutkintoa kutsua korkeakoulututkinnoksi ja siten saada tilastot näyttämään siltä, että puolet ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon?
Korkeakoulutuksen sisällä siirtyminen alojen tai korkeakoulujen välillä on oltava joustavaa ja helppoa. Osaavalla ja pedagogisesti pätevällä henkilökunnalla mahdollistetaan opintojen sujuva edistyminen, mikä osaltaan lisää opintojen läpäisyä. Korkeakoulutuksen kehittämiseen on osoitettava riittävät resurssit (3).
(3): Ei varmaankaan korkeakoulutuksen kehittämiseen, vaan korkeakoulutukseen?
Vahvistetaan avointa korkeakoulutusta, joka antaa monipuolisia mahdollisuuksia hankkia korkeakoulutusta läpi elämän ja tarjoaa myös mahdollisuuden syventää ammatillista osaamista tai vaihtaa alaa. Tulevaisuuden korkeakoulu ei tuota vain koulutusta, vaan toimii myös yhteyspisteenä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Korkeakoulujen fyysisten ja digitaalisten oppimisympäristöjen sekä monipuolisten opetus- ja ohjausratkaisujen on mahdollistettava tämä (4).
(4): Mitä ihmettä tarkoittaa, että korkeakoulu on yhteyspiste?
Korkeakoulutusta uudistettaessa on myös käytävä läpi kahden erillisen ja osin päällekkäisen korkeakoulujärjestelmän tarpeet. Tavoitteena on yhteistyön esteiden poistaminen ja autonomisten korkeakoulujen organisoituminen ilman turhia hallinnollisia rajoja niin, että yhdessä korkeakoulussa voi suorittaa niin ammatillisia kuin akateemisiakin korkeakoulututkintoja. Tutkinnoilla on tulevaisuudessakin erilaisia osaamistavoitteita ja -tarpeita (5).
(5): Tämä kappale on kirjoitettu niin vaikeasti, että sitä on vaikea ymmärtää. Minulle tämä koukeroisesti kirjoitettu teksti tarkoittaa sitä, että halutaan luopua duaalimallista. Mielestäni yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on molemmilla omat, vakiintuneet tehtävänsä. Vahvistetaan niitä eikä käytetä aikaa ja rahaa uusien rakenteiden luomiseen.
(6):Tekstistä puuttuvat kokonaan sanat sivistys ja laatu.
