Olen aina ihaillut saksalaisten perheyritysten tapaa ottaa työntekijät mukaan yrityksen kehittämiseen. Kun Turun telakka siirtyi Mayerin suvulle vuonna 2015, niin Turun telakan toimitusjohtaja Jan Meyer sanoi: ”Perheyhtiönä meillä on mahdollisuus tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia ja kehittää telakkaa pitkäjänteisesti” (Iltalehti 8.5.2015).
Suomessa monelta yrittäjältä puuttuu halu yrityksen pitkäjänteiseen kehittämiseen yhdessä henkilöstön kanssa. Suomessa on alettu ihannoida yrityksen myyntiä ja yrittäjän äkkirikastumista, mikä on mielestäni aivan väärä tapa suhtautua yrittämiseen.
Saksan vahvan talouden takana ovat perheyritykset. Saksan noin neljästä miljoonasta yrityksestä 95 prosenttia on perheyrityksiä ja näistä yli 300 000 on kansainvälistynyt. Ne kehittävät kapeilla osaamisalueillaan yhä parempia tuotteita, palveluita ja teknologioita – globaalisti ja tiiviissä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. (Talouselämä 27.10.2015.)
Siinä missä suomalaiset yritykset jämähtävät supistuville lähimarkkinoille, saksalaiset ottavat riskin ja uskovat siihen, että pienenkin markkinaraon voi muuttaa kannattavaksi asiakaslähtöisyydellä, panostamalla tekniikkaan ja sitouttamalla henkilökunnan.
Münchenin tekninen yliopisto (MTU) teki tutkimuksen pörssiin listattujen perheyritysten kehityksestä vuosina 2009-2018. TUM:n professorin Christoph Kaesererin mukaan pörssiyhtiöiden tuloskunto on sitä parempi, mitä suuremman osuuden perustajaperhe omistaa ja mitä aktiivisemmin perhe osallistuu yrityksen operatiiviseen liiketoimintaan (Kauppalehti 27.8.2019).
Perheyrityksiä johdetaan pitkäjänteisesti, koska perheellä on ”oma pääomansa tulessa”. Yksi keskeinen pitkäjänteisyyden mittari on työntekijämäärän kehitys. Tarkastelujaksolla perheyritysten työntekijämäärä kasvoi keskimäärin kuusi prosenttia, kun muissa yrityksissä kasvu jäi noin kolmeen prosenttiin. (Kauppalehti 27.8.2019.)
Saksassa ja Ruotsissa henkilökunta sitoutetaan yrityksen toimintaan. Suomessa sitä ei haluta. Teollisuuden palkansaajat TP ry julkisti maaliskuussa 2019 tutkimuksensa siitä, kuinka laajasti ja missä muodossa laki henkilöstön edustuksesta suomalaisissa yrityksissä toteutui.
Suomessa laki henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa on ollut voimassa kohta 30 vuotta. Lain mukaan yrityksissä, joissa on yli 150 työntekijää, tulisi henkilöstöllä olla edustaja yrityksen hallinnossa. Tällä hetkellä lain toteutuminen yrityksissä on kuitenkin heikkoa. Yrityksissä, joissa henkilöstön edustusta ei ole järjestetty, yleisin annettu syy oli, että työnantaja ei ollut halunnut sitä. Niissä yrityksissä, joissa hallintoedustusjärjestelmä on käytössä, kolme neljästä vastaajasta koki, että he ovat voineet vaikuttaa yrityksen johdon ja henkilöstön välisen yhteistyön parantamiseen.
Marinin hallitus haluaa uudistaa YT-lakia ja lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. YT-lain muutosesityket olivat lausuntokierroksella vuoden vaihteessa.
