Pähkiksen viljelypalstat on säilytettävä

14.03. 2021

Pähkinärinteessä on noin 130 viljelypalstaa, jotka ovat erityisen tärkeitä niitä viljeleville kuntalaisille, jotka hyvin usein ovat ihmisiä, joilla ei ole halua tai varaa ostaa omaa mökkiä. Pähkiksen palsta-alue on yli 40 vuotta vanha ja täydentää hyvin Lammaslammen virkistysaluetta. Uusi yleiskaava tuo lisää pientaloja Lammaslammen läheisyyteen, juuri sille alueelle, missä viljelypalstat sijaitsevat.

Viljelypalstat ovat olleet SDP:lle erityisen tärkeitä. Meidän ehdotuksestamme yleiskaavan suunnitteluvaiheessa laadittiin selvitys palstaviljelyalueista ja SDP:n aloitteesta yleiskaavaan saatiin palstaviljelyalueille oma merkintänsä. Merkintä ei ole tarkka, vaan asemakaavavaiheessa tulee pitää huoli siitä, että joko palsta-alue säilyy entisellä paikallaan tai sille etsitään uusi paikka.

Lammaslammen uuden pientaloalueen asemakaavoitus on alkamassa. On erittäin tärkeää, että kaupunki jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa käy vuoropuhelua viljelypalstalaisten kanssa, jotta löydetään paras mahdollinen ratkaisu viljelypalstojen sijoittamiselle. Oma toiveeni on, että suurella työllä muokatut ja viljellyt palsta-alueet voisivat säilyä entisellä paikallaan ja uusi pientaloalue kyettäisiin suunnittelemaan palsta-alue huomioiden.  

Pähkiksen palstat 3.10.2021
3.10.2020
3.10.2020

Tags

% kommenttia to “Pähkiksen viljelypalstat on säilytettävä”

  1. Viljelijä

    Olen viljellyt Pähkinärinteen palsta-alueella jo 21 vuoden ajan, joten minulla on näkemystä, mitä tulee alueen menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Otan esiin nurjat puolet ja niiden tekijöiden takia olen sitä mieltä, että kaupungin suunnitelmia ei ole syytä vastustaa.

    Lentomelu on infernaalista silloin, kun korona ei pidä koneita maan kamaralla. Viimeistään muiden viljelijöiden kanssa keskustellessa haitan huomaa. Lähiliikuntapaikan sijainti on ongelmallinen lähimpien viljelijöiden kannalta, koska kiljahdukset kantautuvat korviimme.

    Peurat, jyrsijät ja linnut, verottavat satoa siihen tahtiin, että tuostakin näkökulmasta katsottuna, viljelyn kannattavuus on kyseenalaisella tasolla. Aidat, verkot ja harsot, vähentävät vain jossain määrin noiden otusten tekemiä tuhoja.

    Palsta-alueen vedenjakelu on ollut koko ajan erittäin häiriöaltista, käyttökatkoja on jatkuvasti.

    Kaupungin määräyksestä, olemassa olleet kasvihuoneet täytyi purkaa joitain vuosia sitten, eikä uusia saa rakentaa, ratkaisun vuoksi alue soveltuu kehnommin tämänhetkiseen käyttötarkoitukseensa. Aitojen, pensaiden sekä kasvulavojen, suurimmat sallitut korkeudet ovat melko mitättömät, luovuudelle ja mielikuvitukselle ei jätetä juurikaan tilaa.

    Joidenkin henkilöiden itsekeskeisyys, riidanhaluisuus ja puutteelliset käytöstavat, vievät viljelystä lopunkin ilon.

    Toivoisinkin, että ihmiset kykenisivät aloittamaan uudenlaisen elämän korona-ajan jälkeen, menneisyyteen ei ole enää paluuta. Se, että alue on toiminut viljelypeltona 44 vuoden ajan, ei suinkaan merkitse sitä, etteikö käyttötarkoitusta voisi muuttaa.

    Vastaa

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista