Oppivelvollisuus täyttää tänään 100 vuotta. Presidentti Ståhlberg vahvisti lain 15.4.1921. Laki oli paitsi koulutus- ja sivistysteko, niin myös demokratiateko.
Vuoden 1921 laki toi lapsille kuusivuotisen koulutuksen, peruskoulu-uudistus 1970-luvulla yhdeksänvuotisen koulutuksen ja ensi syksynä astuu voimaan laki, joka laajentaa oppivelvollisuutta.
Koronavuosi on ollut nuorille hyvin raskas. Moni on kertonut yksinäisyydestä, masentuneisuudesta ja vaikeuksista opiskella etänä. On hyvä, että oppivelvollisuuden laajentaminen toteutetaan juuri nyt. Ketään ysiluokkalaista ei jätetä oman onnensa nojaan, vaan jokaisen jatko-opinnoista peruskoulun jälkeen huolehditaan. Kukaan ei jää yksin.
Oppivelvollisuuden laajentaminen on tärkeä sekä nuorelle että yhteiskunnalle. Tähän saakka 15 % ikäluokasta on jäänyt pelkän peruskoulun varaan, jolloin työtäkin on ollut vaikea löytää. Pelkän peruskoulun suorittaneiden työllisyysaste on vain 45 %, kun se toisen asteen tutkinnon suorittaneilla on jo 70 %. On ollut vastuutonta antaa nuoren lopettaa koulu 15-vuotiaana. Tilastot kertovat, että koulutuksen ulkopuolella olevista alle 18-vuotiaista nuorista neljä viidestä on ollut myös työelämän ulkopuolella.
Oppivelvollisuuden laajentaminen on vahva viesti siitä, että nuorta ei jätetä selviytymään yksin, vaan yhteiskunta huolehtii, että opiskelut jatkuvat myös yläkoulun jälkeen.
Vantaalla oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelu on edennyt erittäin hyvin ja on jo pitkällä. Tästä se alkaa, oppivelvollisuuden laajentaminen ja nuorten tulevaisuuden parantaminen ikäluokka kerrallaan.
