Oppivelvollisuuden laajentaminen on onnistunut uudistus

21.01. 2022

Sipilän-Stubbin/Orpon hallitus (2015-2019) leikkasi ammatillisesta koulutuksesta noin 200 miljoonaa. Lähes 1 000 ammatillista opettajaa sai potkut. Puhumattakaan muista leikkauksista. Se oli ankeaa aikaa.

Marinin hallitus toteutti 1.8.2021 oppivelvollisuuden laajentamisen. Uudistus oli välttämätön, koska noin joka kuudes nuori jokaisesta ikäluokasta jäi ilman II-asteen tutkintoa. Vaarana oli, että he syrjäytyisivät yhteiskunnasta kokonaan. Tilastot kertoivat, että koulutuksen ulkopuolella olevista alle 18-vuotiaista nuorista neljä viidestä oli myös työelämän ulkopuolella. Suomessa oli noin 100 000 alle 30-vuotiasta nuorta, joilla ei ollut II-asteen tutkintoa.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneella miehellä on kuusi vuotta pidempi työura kuin pelkän peruskoulun suorittaneella, naisilla ero on 10 vuotta. Pelkän perusasteen suorittaneiden mahdollisuudet saada työtä heikkenevät jatkuvasti, sillä yhteiskunnassa on yhä harvemmin tarjolla töitä pelkän peruskoulun suorittaneelle. Koulutus myös lyhentää työttömyysjaksoja ja mahdollistaa siirtymisen työstä ja ammatista toiseen.

Kokoomus vastusti oppivelvollisuuden laajentamista, aivan kuin se vastusti aikoinaan peruskoulua. Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Risikko, Multala ja Sarkomaa sanoivat, että ”Oppivelvollisuus on hallitukselle puhtaan ideologinen tavoite, jolle ei löydy kasvatustieteellistä tutkimusnäyttöä”. (Verkkouutiset 17.6.2020)

Tällä hetkellä näyttää, että kokoomus oli väärässä.

Lähes 60 000 nuorta päätti keväällä 2021 peruskoulunsa. Marraskuussa 2021 heistä vain 600 oli ilman opiskelupaikkaa ja 170 oli jättänyt opintonsa kesken. Vuotta aiemmin ennen lakimuutosta ilman opiskelupaikkaa oli noin 2 700 nuorta. (YLE 14.1.2022)

Valtiovarainministeriö laski, että jo perusasteen varaan jäävien nuorien väheneminen 8 prosenttiyksiköllä/ikäluokka nostaisi työllisyysastetta yli 1,5 %-yksikköä.

Hallituksilla on väliä. Marinin hallituskaudella ammatillisen koulutuksen nimellisrahoitus on noussut noin 280 miljoonaa euroa. Erityisesti opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen on suunnattu noin 80 miljoonaa, mikä on mahdollistanut noin tuhannen henkilön lisäyksen. Samalla sillä on paikattu edellisen kauden leikkauksia. (HS 18.1.2022)

Valtiovarainministeriön laskelmia oppivelvollisuuden laajentamisen työllisyysvaikutuksista

Tags

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista