Opettajan (virkamiehen) sananvapaudesta

27.09. 2013

Syksyllä 2012 kerrottiin julkisuudessa riihimäkeläiselle luokanopettajalle 23.4.2012 annetusta kirjallisesta varoituksesta, jonka hän oli saanut Aamuposti-nimisen lehden yleisönosastolla 23.3.2012 julkaistusta kirjoituksestaan. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu on, että Riihimäen kaupunki on loukannut opettajan sananvapautta.

Minun mielestäni eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu on merkittävä. Yhä useammin törmää siihen, että myös julkisilla varoilla ylläpidettävät organisaatiot haluavat rajoittaa työntekijöidensä sananvapautta vetoamalla lojaaliuteen työnantajaa kohtaan. Ihmisistä tulee arkoja ilmaisemaan mielipiteitään, koska koetaan, että oma työpaikka on vaarassa.

Eduskunnan oikeusasiamies: ”Perustuslain sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin (HE 309/1993 vp, s. 56).”

Eduskunnan oikeusasiamies: ”Sananvapaus kuuluu myös virkamiehelle. Virkamiehen sananvapautta voidaan kuitenkin rajoittaa tietyin edellytyksin. Selkeät rajat sanavapauden käytölle asettaa esimerkiksi salassapitovelvoite. Sananvapauden käyttöön liittyy myös velvollisuuksia ja vastuita. Virkamiehellä on siten myös lojaalisuusvelvoite työnantajaansa kohtaan, mikä on sinänsä tunnustettu myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sananvapautta koskevassa ratkaisukäytännössä. Tuomioistuimen mukaan etenkin virkamiehen tulee osoittaa työnantajaansa kohtaan lojaalisuutta, pidättyvyyttä ja harkintakykyä. Toisaalta totean kuitenkin, että virkamiehen sananvapaus ja lojaalisuusvelvoite eivät Suomen lainsäädännössä ole yhteismitallisia, koska ensiksi mainittu oikeus on turvattu perustuslaissa perusoikeutena jälkimmäisen velvollisuuden perustuessa lähinnä tavallisen lain säännöksiin tai niistä tehtyihin vakiintuneisiin tulkintoihin. Tämän vuoksi virkamiestenkin sananvapauden rajoja on arvioitava perusoikeusmyönteisesti.”

Eduskunnan oikeusasiamies: ”Johtopäätökseni on, että opettajan mielipidekirjoitus on tarkasteltavina olleiden yksittäisten lausumienkin osalta selvästi mahtunut hänen sananvapautensa rajoihin, eikä sananvapauteen puuttuminen näiden ilmaisujen perusteella ole ollut välttämätöntä eikä millään muotoa myöskään oikeasuhtaista tavoiteltuun päämäärään eli työnantajan maineen suojaamiseen nähden. Kaiken kaikkiaan pidän sananvapauden näkökulmasta huolestuttavana, että kirjoitus on johtanut kirjalliseen varoitukseen. Käsitykseni mukaan varoituksen antamisella on loukattu opettajalle kuuluvaa perus- ja ihmisoikeutena turvattua sananvapautta ja menetelty siten Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan ja perustuslain 12 §:n vastaisesti.”

(Lihavoinnit minun)

Koko tapaus taustoineen on luettavissa eduskunnan oikeusasiamiehen sivuilta (päätös 3793/2012). Jostain syystä suora linkitys tapaukseen ei onnistu.

http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/ratkaisut/paatokset.htx

Tags

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista