Vantaan valtuustossa oli 7.3. käsittelyssä valtuutettu Sirpa Kauppisen ja 25 muun valtuutetun allekirjoittama aloite THL:n oirekyselyn järjestämisestä kaikkiin Vantaan kouluihin.
Aloite kokonaisuudessaan ja kaupunginhallituksen vastaus ovat luettavissa valtuuston pöytäkirjasta (kohta 10). Kaupunginhallitus kertoo vastauksessaan, että kaikkien Vantaan peruskoulujen testaus maksaisi noin 200 000 € ja mikäli mukaan otettaisiin päiväkodit ja II-asteen oppilaitokset, olisivat kustannukset vielä suuremmat.
Kyse ei ole rahasta vaan siitä, että oirehtiminen saadaan kyllä selville jo nykyisillä menetelmillä ja rahat ja aika kannattaa mielestäni käyttää oirehtimisen syiden löytämiseen ja ongelmien aiheuttajan poistamiseen.
Tässä valtuustossa käyttämäni puheenvuoro:
Valtuutettu Kauppisen ehdottama THL:n oirekysely antaa mahdollisesti tuloksia oireilusta, mutta ei oirehtimisen syistä. Mielestäni ei ole viisasta tuhlata aikaa ja rahaa sen selvittämiseen, kuka oireilee, koska se saadaan tietää jo nykymenetelmillä eli tehokkaalla koulun ja kodin välisellä viestinnällä.
Olen seurannut Hämeenkylän koulun sisäilmaongelmia paitsi valtuutettuna ja teknisen lautakunnan jäsenenä, niin myös Hämeenkylän koulun oppilaan vanhempana. Koulu on tiedottanut ongelmista vanhemmille ja huoltajille Wilman kautta esimerkillisen hyvin ja säännöllisesti. Kenellekään vanhemmista ei ole voinut jäädä epäselväksi, kenelle ja millä tavoin oppilaiden oireista on voinut ilmoittaa. Koulutiloissa olevat ongelmat on yksilöity. Tiedotteita on useita ja vastuuhenkilöt, joilta saa lisätietoa, on mainittu.
Esimerkkinä suora lainaus kouluterveydenhoitajan viestistä Wilmassa 9.10.2015
”Hyvät Hämeenkylän koulun oppilaat ja vanhemmat/huoltajat!
Olen saanut ilmoituksia koulumme oppilaiden vanhemmilta/huoltajilta oppilaiden sisäilmaoireilusta. Olen toimittanut oireilevien oppilaiden tiedot ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ylilääkäri X.X.:lle. Koulun syysloman aikana on hyvä seurata mahdollista oireilua/poissaolon vaikutusta lapsenne oireiluun. Ilmoittakaa minulle havainnoistanne syysloman jälkeen spostilla tai wilman kautta. Oppilaiden oireseurantaa jatketaan Hämeenkylän koulussa toistaiseksi”.
Wilmassa on myös hyvin tarkkaa tietoa korjausten ja tutkimusten etenemisestä ja oireilua kokeneiden oppilaiden lukumäärästä. 18.1.2016 kouluterveydenhoidon oireseurannassa oli Wilman mukaan Hämeenkylän koulussa 33 oppilasta.
1.3. päivätyn tiedotteen mukaan henkilöstö saa edelleen iho-oireita ruokalassa, liikuntasalissa ja opettajien huoneessa. Oppilaiden osalta ruokailu sujuu hyvin eikä oireiluongelmia ruokalatiloissa ole ilmennyt. Kouluterveydenhuollon mukaan oppilaiden oireilu ei keskity mihinkään tiettyyn tilaan. Oppilaiden oireilua on seurattu syksystä 2014 lähtien. Tämän noin 1,5 vuoden seuranta-ajanjakson aikana yhteensä hieman alle 15 % koulun oppilaista on ilmoittanut oireilevansa. Seurantaa jatketaan edelleen. Kesällä remontoidussa historian luokkasiivessä olosuhteet on koettu paremmaksi kuin muualla koulussa. (Tämä kappale lisätty 10.3.)
Pelkkä oirekyselyiden järjestäminen ei vielä johda mihinkään. Aivan kuten sisäilmaympäristötyöryhmä vastauksessaan toteaa, niin lasten oireilut saadaan selville kouluterveydenhuollon kautta ja henkilökunnan oireilu työterveyshuollon kautta. Oleellista on käyttää rahaa ja aikaa sen selvittämiseen, mikä on syy oireiluun.
Teknisen lautakunnan jäsenenä tiedän, että tilakeskus suhtautuu oireiluihin vakavasti ja selvittää ja tutkii tilat, joissa oireiluja on. Ongelmana on, että vaikka oireillaan, niin oireilun syytä ja lähdettä ei aina välttämättä löydetä. Ja kun syytä ei etsinnöistä huolimatta löydy, on vaikea korjata, vaikka haluttaisiin.
Valtuutettu Kauppinen toteaa aloitteessaan: ”Tekniset tutkimukset ovat erittäin kalliita eikä ongelmien lähde niiden avulla löydy, ellei rakenteita avata oikeista kohdista”. Valitettavasti oirekyselyleidenkään järjestäminen ei auta löytämään rakenteista oikeita kohtia, joita avata.
Valtuutettu Kauppisen aloite olisi tervetullut tilanteessa, jossa meillä ei olisi toimivaa järjestelmää oireilun saamiseksi selville. Mutta tarpeeton, kun meillä on kouluterveydenhuolto ja työterveyshuolto. Resursseja ei nyt kannata käyttää oireilun saamiseksi selville, vaan oireilun syiden löytämiseen ja niiden poistamiseen.