Ennen koronaa Vantaan työllisyysaste oli Suomein korkeimpia, lähes 76%. Silloin työttömänä olleista lähes 40%:lla oli kuitenkin vain perusasteen koulutus. Sillä on vaikea työllistyä.
Useamman vuoden tarkastelussa havaitaan, että pääkaupunkiseudun kunnista Helsingin koulutustaso on noussut selvästi Espoon ja Vantaan koulutustasoa nopeammin.
Demarit ovat aktiivisesti vieneet eteenpäin tavoitetta, että lukion aloituspaikkoja pitäisi lisätä niin, että Vantaakin kykenisi tarjoamaan aloituspaikan lukiossa 60 %:lle ikäluokasta. Tällä hetkellä lukiopaikka kyetään tarjoamaan 52 %:lle ikäluokasta.
Toinen asia, joka on elintärkeä Vantaalle, on Varian keskeyttämisprosentin alentaminen. Varian keskeyttämisprosentti oli viime vuonna (2020) 16,3 %. Se on aivan liian korkea.
Suomessa on yhä 100 000 alle 30-vuotiasta nuorta, joilla ei ole II-asteen koulutusta. 40 % heistä ei ole työssä eikä opiskele. Joka vuosi noin 10 000 nuorta jää peruskoulun varaan – viidennes ikäluokasta. On vaarana, että he syrjäytyvät yhteiskunnasta kokonaan. Mitä matalampi koulutus nuorella on, niin sitä vaikeampaa hänen on löytää töitä. Juuri ennen koronaa parhaassa työiässä olevien 25-39 -vuotiaiden työllisyysaste oli kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vastaavalla ryhmällä oli ennen 1990-luvun lamaa. Mistä he löytävät töitä laskusuhdanteessa/koronan jälkeen?
Toisen asteen tutkinnon suorittaneella miehellä on kuusi vuotta pidempi työura kuin pelkän peruskoulun suorittaneella, naisilla ero on 10 vuotta. Pelkän perusasteen suorittaneiden mahdollisuudet saada työtä heikkenevät jatkuvasti, sillä kolmessakymmenessä vuodessa Suomesta on hävinnyt noin puoli miljoonaa työpaikkaa, joissa ei vaadita tutkintoa. Koulutus lyhentää työttömyysjaksoja ja mahdollistaa siirtymisen työstä ja ammatista ja työpaikasta toiseen.