Vantaalla tehtiin jo 1990-luvulla omana työnä pikaraitioteiden esiselvitys, jossa tarkasteltiin linjausvaihtoehtoja ja varauduttiin tuleviin kaavoihin. Esiselvityksen pohjalta tehtiin asemakaavavarauksia raitiotielle. Raitiotie nähtiin pitkän aikavälin mahdollisuutena, ei vielä ajankohtaisena hankkeena, sillä kehärata oli kaupungin kehittämisen painopiste. Maankäytön tiivistyminen reitin varrella nähtiin edellytyksenä hankkeen etenemiselle.
2000-luvun alussa tehtiin K2 Vantaa 2025 -selvitys, jossa arvioitiin raitiotien toteuttamiskelpoisuutta ja vaikutuksia välillä Tikkurila – Lentoasema. Selvityksen laati SRV, ja tavoitteena oli kehittää kaupunkia Tikkurilantien varteen kohti lentoasemaa. Selvityksessä arvioitiin reittivaihtoehtoja, kustannuksia, kaupunkikehityksellisiä vaikutuksia sekä liikenteellisiä hyötyjä.
Kehäradan toteutuksen varmistumisen jälkeen huomio kiinnitettiin seuraavaan kaupunkikehityshankkeeseen. Raitiotie nähtiin kevyempänä vaihtoehtona aiemmin Hakunilaan suunnitellulle metrolle. Linjaus kulki Mellunmäestä Tikkurilaan, lentoasemalle ja Myyrmäkeen. Vuoden 2007 yleiskaavassa varauduttiin myös muihin mahdollisiin raitiotieyhteyksiin.
Kaupungin teettämän diplomityön (T. Sirniö, 2011) tarkoituksena oli tarkastella yleiskaavaan 2007 merkityn runkolinjan mahdollista kulkumuotoa. Vaihtoehtoina vertailtiin raitiotietä, johdinautoja ja runkobusseja Mellunmäen, Tikkurilan, Pakkalan ja Myyrmäen välille. Kaikki kulkumuodot todettiin mahdollisiksi, ja valinnan todettiin riippuvan siitä, mikä kulkumuoto seudulla valitaan. Myöhemmin Raide-Jokeri ohjasi valinnan pikaraitiotievaihtoehtoon.
Raitiotien alustava yleissuunnitelma käynnistettiin Kehäradan toteutumisen jälkeen konsulttitoimeksiantona. Alustava yleissuunnitelma kytkeytyi osaksi yleiskaavatyötä. Selvityksessä tarkasteltiin useita reittivaihtoehtoja erityisesti Aviapoliksen, Tikkurilan ja Vaaralan alueilla, ja arvioitiin niiden toteutettavuutta, kustannuksia ja vaikutuksia. Reittivalinnassa huomioitiin liikenteelliset, ympäristölliset ja maankäytölliset tekijät. Suunnitelma valmistui helmikuussa 2018 ja toimi pohjana jatkosuunnittelulle.
Vuosina 2017-2019 maankäyttöä tiivistettiin ratikkareitin varrella (kestävän kasvun vyöhyke) ja luontoalueita pyrittiin säästämään rakentamiselta. Yleiskaavassa määriteltiin selkeästi alueet, jotka säilytetään ja jotka voidaan ottaa rakentamiskäyttöön. Yleiskaava tuli voimaan 2023 ja on tärkeä osa ratikan tarinaa.
Vantaan ratikan päätöshistoria:
- kaupunginvaltuusto 16.12.2019 Vantaan ratikan yksityiskohtaisesta suunnittelusta päättäminen
- kaupunginvaltuusto 22.5.2023 Vantaan ratikan rakentaminen
- kaupunkitilalautakunta 4.9.2023 Vantaan ratikan allianssin rakentajakumppanien ja suunnittelukumppanien valinta
- kaupunginvaltuusto 21.10.2024 MAL-sopimuksen hyväksyminen
- kaupunginvaltuusto 27.5.2024 Kaupunginjohtajan selvitys Vantaan taloudellisesta tilanteesta ja Vantaan ratikkahankkeesta.
Aiemmat juttuni ratikasta: You searched for ratikka – Ulla Kaukola
