Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin on huolissaan suomalaisesta koulutuspolitiikasta ja työvoiman osaamisesta (HS 22.5.) Niin minäkin. Erityisen huolissani olen siitä, että vaikka valtio antaa rahaa koulutukseen, niin koulutuksen järjestäjät eivät käytäkään saamaansa rahaa koulutukseen.
Suomessa on 22 ammattikorkeakoulua. Vuonna 2021 niiden yhteenlaskettu liikevoitto oli 30 miljoonaa. Kun mukaan otetaan myös sijoitustuotot, niin amkien yhteenlaskettu tilikauden voitto oli 66 miljoonaa (vipunen.fi). Se on suuren suomalaisen amkin vuoden liikevaihto. (Vuonna 2020 amkien yhteenlaskettu liikevoitto oli 33 miljoonaa ja yhteenlaskettu tilikauden voitto 44 miljoonaa).
Kaikki ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä, mutta laissa on määrätty, että toiminnan tarkoituksena ei saa olla voiton tavoittelu (932/2014 5§). Mikäli voittoa sattuisi kertymään, se on käytettävä toiminnan kehittämiseen eli opetukseen, aluekehitykseen ja tutkimus- ja kehittämistoimintaan (TKI). Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan rahoja hillotaan taseeseen ja käytetään mm. sijoitustoimintaan. Miksi ihmeessä OKM antaa tämän tapahtua?
Ammattikorkeakoulut käyttävät rahansa opetukseen ja tutkimukseen
Ulla Kaukola etsii syyllistä ammattikorkeakoulujen taloudelliseen tilanteeseen sinnikkäästi – syystä tai toisesta – väärästä paikasta. Ammattikorkeakoulujen tarkoituksena ei ole voiton tavoittelu, eivätkä ne jaa osinkoa omistajilleen.
Ammattikorkeakoulut tuottavat tutkintonsa nyt lähes puolella siitä hinnasta mitä kymmenen vuotta sitten. Syynä ovat massiiviset rahoitusleikkaukset. Ammattikorkeakouluille myönnettävän rahoituksen poukkoilevuus sekä julkisen tki-rahoituksen puute pakottavat ammattikorkeakoulut varautumaan tulevaan. Niiden on investoitava itse myös tutkimusinfraan ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Lisäksi aloituspaikkoihin saatu lisärahoitus on kasvattanut taseita hetkellisesti, vaikka rahoitus käytetään usean vuoden aikana.
Ida Mielityinen
toiminnanjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry