Meluaidasta Townhouse-taloiksi

24.04. 2023

Vantaan Sanomissa 29.4.2023

Kuntapäättäjä on lähes kaikissa kaavamuutoksissa vaikean paikan edessä: hyväksyäkö kaava vai vastustaa sitä. Kolmantena vaihtoehtona on tietenkin yrittää vaikuttaa niin, että kaavasta tulee parempi. Omasta mielestäni kaikkea ei voi vastustaa, vaan täytyy yrittää löytää sellainen ratkaisu, joka on sekä kuntalaisen, ympäristön että kaupungin kannalta paras mahdollinen. Vaakapuiston asemakaavamuutos on hyvä esimerkki siitä, että huonostakin ehdotuksesta voi tulla hyväksyttävä.

Vantaan Sanomat kirjoitti Hämevaaran Vaakapuistoon kaavoitettavista Townhouse-tyyppisistä -taloista melumuurina (VS 22.4.) Mielestäni kirjoitus pohjautui vanhoihin tietoihin.

Hämevaaran Vaakapuiston asemakaavan laatiminen on kestänyt viisi vuotta. Me alueen asukkaat pöyristyimme keväällä 2018, kun kuulimme, että paikalle ollaan ahtamassa yhtenäinen, pitkä rivistö uusia asuntoja. Kutsuin kaavaa meluaitakaavaksi ja kirjoitin asiasta Vantaan Sanomiin otsikolla ”Kuka haluaisi asua meluaidassa? (VS 21.4.2018). Kaavatilaisuudessa keväällä 2018 paikalla oli lähes 50 ihmistä, jotka kaikki vastustivat kaavamuutosta. Vuonna 2020 kaavasta oli mahdollisuus lausua mielipiteensä. Hämevaaralaiset olivatkin aktiivisia ja mielipiteitä tuli 52 kappaletta. Lähes kaikissa vastustettiin kaavaa.

Vaakapuiston kaava 2018

Maanantaina 24.4. valtuusto hyväksyi kaavan. Täytyy sanoa, että on kannattanut käyttää viisi vuotta tämän kaavan parantamiseen. Kun asemakaavamuutos oli nähtävillä nyt helmikuussa 2023 siitä ei jätetty yhtään muistutusta. Mikä sitten muuttui vuosien varrella?

Vaakapuiston kaava 2023

Vuoden 2020 ehdotuksessa ahdas alue oli tupattu täyteen asuntoja. Tonttien pinta-ala oli lähes 20 000 m2 kun se nyt hyväksytyssä kaavassa on 11 400 m2. Rakennusoikeutta oli aiemmin 8 100 k-m2, nyt 4 800, asuntoja aiemmin 44, nyt 28. Vähemmän on tässä tapauksessa enemmän ja laadukkaampaa.

Kaavassa on nyt pystytty sovittamaan yhteen luonto ja asuminen. Samaan kaavaan mahtuvat sekä ihmiset että liito-oravat. Massiivisuus ja meluaitamaisuus katosivat, kun keskelle jäävä liito-oravan ydinalue kaavoitettiin suojaviheralueeksi.

Kaavaan on lisätty kaupunkiympäristölautakunnan pöytäkirjalausumassa esitetty kaavamääräys siitä, että olemassa olevia puita tulee säilyttää mahdollisimman paljon liito-oravien ekologisten reittien turvaamiseksi sekä rakentamisen hiilijalanjäljen minimoimiseksi. Tontilla jo olevia puita tulee korvata istutuksin vain, kun se on rakentamisen kannalta välttämätöntä.

Tällaista Townhouse-tyyppistä rakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle me tarvitsemme Vantaalla. Tässä kaavassa kerrosluku on kaksi ja ullakolle saa sisustaa asuintiloja, mikä mahdollistaa muunneltavuuden ja myös suuremmat perheasunnot. Rakennusten kattolappeet ovat etelän suuntaan ja katot jyrkkiä, jolloin voidaan hyödyntää hyvin myös aurinkoenergiaa. Kaavamääräyksillä edellytetään korkealaatuista lopputulosta. Tästä tulee vielä tyylikäs portti Hämevaaraan.

Vantaan Sanomat 29.4.2023

Tags

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista