Mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomat 7.10.2023
Digitaalisuus ja tekoäly ovat tulleet jäädäkseen sekä yhteiskuntaan että opetukseen. HS käsitteli syyskuussa (12.9. ja 15.9.) peruskoulujen digitaalisaatiota sekä Ruotsissa että Suomessa. Ruotsissa aiotaan vähentää digilaitteiden käyttöä ja lisätä paperisia oppikirjoja, kun taas Suomessa digitaaliset työkalut nähdään lisänä, joka kehittää opetusta ja antaa valmiuksia tulevaisuuden yhteiskuntaan, joka on yhä digitaalisempi.
Perusopetuksessa digitaalisuuden hallinta on vielä helppoa, sillä opetus on lähiopetusta. Mutta korkeakouluissa tilanne on aivan toinen, sillä yhä useampi tutkinto suoritetaan osittain tai kokonaan verkossa. Tekoäly, verkko-opetus ja erityisesti verkkotutkinnot haastavat opettajien osaamisen sekä opiskelijoiden arvioinnin luotettavuuden. Koko pedagogiikka muuttuu täydellisesti. Kyse ei saa olla siitä, kuinka estämme plagioinnin, vaan siitä, kuinka kykenemme opettamaan opiskelijoita hyödyntämään tekoälyn tuomat mahdollisuudet rehellisesti ja arvioimaan heidän suoritustaan. Mikäli onnistumme, niin koulutuksen laatu paranee ja osaaminen nousee, mutta mikäli epäonnistumme, niin tutkintoja kyllä syntyy tekoälyn avulla yhä enemmän, mutta opiskelijoiden osaaminen laskee. Kyse on valtavasta pedagogisesta muutoksesta. Yksittäinen opettaja ei selviä tästä haasteesta yksin. Me tarvitsisimme korkeakoulujen opettajille pikaisesti yhteistä valtakunnallista täydennyskoulutusta tekoälypedagogiikkaan.