Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina 14.1., että ”Valtuutetut karttavat Vantaan palveluita”. HS:n mukaan ”vastaajista miltei puolet ei ole käynyt terveyskeskuksessa vuoteen”. Lukija ohjataan ajattelemaan, että miltei puolet vastanneista valtuutetuista käyttäisi yksityisiä terveyspalveluita. Tulkinta on väärin. Valtuutetuille esitetyssä kysymyksessä kysyttiin: ”Kuinka usein olet viimeisen vuoden aikana käyttänyt julkisia terveyskeskuspalveluja? Vastasin ”en kertaakaan”. Vastaukseni ei oikeuta tulkintaan, että olisin käyttänyt yksityisiä terveyspalveluita. En ole nimittäin käyttänyt niitäkään, koska en ole ollut sairaana. Kyselyssä olisi pitänyt kysyä esimerkiksi: kumpaa palvelua, julkista vai yksityistä, pääsääntöisesti käyttää, mikäli palvelua tarvitsee.
Viisaita olivat ne valtuutetut, jotka jättivät vastaamatta kyselyyn, joka oli huonosti laadittu ja jonka perusteella näytetään tehtävän merkillisiä tulkintoja. Toivottavasti HS ei jatkossa tee yliampuvia otsikoita esim. kysymyksestä: ”Kuinka usein olet käynyt edellisen kahden viikon aikana ulkona ravintolassa syömässä?” Mikäli näen otsikon: ”Yli puolet valtuutetuista on viimeisen kahden viikon aikana käynyt ulkona ravintolassa syömässä 14 kertaa”, en usko enää ainoaankaan HS:n kyselyyn. Ulkona ravintolassa syöminen nimittäin tarkoitti kyselyssä myös lounasruokailua ja henkilöstö- ja opiskelijaruokaloita ja sen mukaisesti vastasin. Jokainen ymmärtää kuitenkin, että ulkona ravintolassa syöminen on aivan eri asia kuin ruokaileminen koululaisten/opiskelijoiden kanssa työpaikalla koulussa.
Toivon HS:n kiinnittävän jatkossa erityistä huomiota siihen, kuinka tutkimusten kysymykset muotoillaan ja aineisto analysoidaan, jotta tulokset ovat luotettavia. Kannattaa myös tarkasti miettiä, mitä johtopäätöksiä tuloksista voi tehdä. Pieni kertaus tutkimuksen reliabiliteetista ja validiteetista lienee paikallaan.
