Suomessa on noin 1,5 miljoonaa eläkeläistä. 25% eläkeläisistä saa bruttona alle 1 250€ ja vain 2 %:lla eläkeläisistä eläke on yli 5 000€. Työeläkkeet ovat kahtena viime vuonna poikkeuksellisesti nousseet palkkoja enemmän, pitkällä aikavälillä tilanne on kuitenkin toinen. Vuosina 1995-2022 reaalinen nousu palkoissa oli 38 %, eläkkeissä vain prosentin (HS 13.10.2023).
Naisten keskieläke on 1 779 e, miesten 2 216 e (HS 12.4.) Pientä työeläkettä saavat erityisesti iäkkäät naiset. Leskeneläkettäkään ei tule, jos edesmennyt puoliso on ollut yhtä pienituloinen. Erityisen vaikeassa asemassa ovat pientä eläkettä saavat, jotka asuvat taantuvalla paikkakunnalla, sillä vanhuudenturvaksi hankittua asuntoa ei saa myydyksi edes pilkkahintaan, koska kukaan ei sitä osta.
Orpon hallitus on jo jäädyttänyt eläkeläisten asumistuen indeksit ja lääkekorvauskattoa on nostettu. Hallitus suunnittelee korotuksia terveydenhuollon palvelumaksuihin ja lääkkeiden alviin. Nämä kaikki kohdistuvat eläkeläisiin. Pienistä eläkkeistä ei voi enempää veroa maksaa ja eläkeläiset, joiden eläke on yli 47 000 e/vuosi, maksavat jo raippaveroa. Annetaan eläkkeiden olla rauhassa sekä veronkorotuksilta että indeksileikkauksilta.
