Olen tottunut siihen, että ensin suunnitellaan ja vasta suunnittelun jälkeen tehdään päätökset. Siksi pidän erikoisena sitä, että kun suunnittelu on täysin kesken, niin joillakin on jo selkeä ratikkaa vastustava kanta.
Oma kantani ratikkaan on tällä hetkellä myönteinen, mutta lopullisen päätöksen teen, kun suunnittelu on tehty ja tiedämme arviot kustannuksista ja tuloista. Kun valtuusto joulukuussa 2019 hyväksyi ratikan suunnittelun aloittamisen, niin se edellytti, ettei ratikka heikennä vantaalaisten palveluita, ja että Vantaan osuus ratikasta on rahoitettavissa kiinteistötaloudellisilla hyödyillä.
Ratikan rakentamiskustannuksista Vantaan osuus on 267 miljoonaa. Tarkoituksena on ottaa rakentamista varten 25 vuoden laina, jonka korko on arviolta 2 %. Kustannukset lainan takaisin maksamisesta ovat noin 11 miljoonaa/vuosi + korot. Se on pieni summa Vantaan budjetissa, jonka suuruus on 1,6 miljardia.
Tähänastiset laskelmat kertovat, että Vantaan hyöty ratikasta on jo vuonna 2030 yli 5 miljoonaa euroa. On oleellista ymmärtää, että kyse ei ole vain liikennevälineestä, vaan kaupunkiympäristön ja lähipalveluiden kehittämisestä.
Ratikka on lisäksi esteetön, nopea ja yhteensopiva Helsingin ja Espoon raitiotieverkoston kanssa. Jotkut ovat ehdottaneet superbusseja ja biokaasuautoja. Olisimme yksin superbusseinemme, kun Espoo ja Helsinki ajelisivat seudullisilla ratikoilla. Oleellista on, että pääkaupunkiseudulla on yhteensopiva raitiotieverkosto, eikä käy niin, kuten Vantaan kaupunkipyörien kanssa, etteivät ne ole yhteensopivat Espoon ja Helsingin pyörien kanssa.
Työpaikat ovat Vantaalle tärkeitä. Sen, joka on kiinnostunut taloudesta, verotuloista ja työpaikoista luulisi ymmärtävän ratikan tuomat mahdollisuudet: Ratikan lasketaan tuovan kaupunkiin 4 700 työpaikkaa enemmän kuin niitä tulisi ilman ratikkaa. Onko meillä varaa jättää sellainen mahdollisuus käyttämättä?
