”Carunasta ei pääse eroon kuin muuttamalla”, totesi Carunan toimitusjohtaja minulle helmikuussa 2019, kun pääsin haastamaan häntä sähkön siirtohinnoista.
Kataisen hallituksen päätös, joka mahdollisti Fortumille sähköverkon myynnin ulkomaiseen omistukseen oli yksi typerimpiä päätöksiä, joita on tehty. Samalla Energiavirasto muutti sähköyhtiöiden valvontamallia vuoden 2016 alusta. Kritisoin päätöstä blogissani jo tammikuussa 2014. .
Uuden Suomen blogini tammikuussa 2014
Pääministeri Katainen ja silloinen elinkeinoministeri Vapaavuori vannoivat, että sähkönsiirtohinnat eivät tule nousemaan. Myyjäosapuolena toiminut Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula vakuutti, että sähköverkkojen myynti kansainväliselle sijoitusyhtiölle on suomalaisten etu. ”Omistajanvaihdoksella ei pitäisi olla vaikutusta siirtohintoihin”, toimitusjohtaja Kuula vakuutti Taloussanomille joulukuussa 2013.
No, jokainen meistä tietää, kuinka on käynyt. TV-uutisissa 12.10.2020 lohjalainen omakotiasukas totesi, että siirtohinnat ovat nousseet 35 % ja perusmaksu kaksinkertaistunut Fortumin ajoista. Ennen valvontamallin muutosta verkkoyhtiöiden sijoitetun pääoman tuotto oli noin 15-20 %, valvontamallin muutoksen jälkeen jopa 30-35 %. Hyvä kysymys onkin, mikä on kohtuullinen tuotto, jonka sähkömarkkinalaki yhtiöille takaa? Onko monopoliasemassa olevien yhtiöiden yli 30 %:n tuotto enää kohtuullista, onko se yhteiskuntavastuun kannalta oikein? Pörssiyhtiöiden keskimääräinen tuotto on noin 10 %.
Ensin Fortumin sähkönsiirtoverkko eli luonnollinen monopoli myytiin yksityisille ja sen jälkeen yrityksille annettiin lupa tehdä rahaa, kun energiavirasto muutti valvontamalliaan. Ja yrityksethän tekivät. Yritykset perustelivat hinnankorotuksiaan investoinneilla, joilla parannettiin varautumista myrskyihin, kun kaapelit kaivettiin maahan. Totta tuokin, mutta vain osittain. Eniten hintojaan ovat nostaneet nimittäin juuri ne, joilla myrskyvarautumisen tarve on ollut pienin eli esimerkiksi Caruna Espoo. Siirtohinnat ovat kaksinkertaistuneet, vaikka investoinnit ovat jopa vähentyneet.
YLE tutki 13 sähköverkkoyhtiön valvontatiedot neljän vuoden ajalta (2015 – 2018). Vuonna 2016 yritykset nostivat hintojaan jopa 40 %, kun investoinnit olisivat edellyttäneet vain noin 4 %:n korotukset. Eniten hintojaan nostivat Caruna Espoo ja Caruna Oy. 13 tutkitun verkkoyhtiön toteutunut liikevaihto nousi heti (vuodesta 2015 vuoteen 2016) 36 % ja vuodesta 2015 vuoteen 2018 lähes 43 %. Asiakkailta kerättiin vuosina 2016-2018 uutta liikevaihtoa lähes 850 miljoonaa euroa.
Linkki ykkösaamun keskusteluun 12.10.2020
Linkki ykkösaamun keskusteluun 13.10.2020
Sähköverkkojen rakentajayhtiöt, urakoitsijat, ovat kuitenkin ahtaalla. Sähköverkkoyhtiöt ovat kyenneet kilpailuttamaan rakentamisen niin hyvin, että urakoitsijoiden käyttökateprosentit ovat vain 0-5 %, kun ne verkkoyhtiöillä ovat 50-60 %. Tästä on Vaasassa tehty myös väitöskirja 2019.
Mitä nyt sitten pitäisi tehdä? Sähkömarkkinalaki on tulossa eduskuntaan ja valvontamallia pitää korjata, mutta siihen menee aikansa. Tampereen yliopiston professori Pertti Järventausta esitti YLEn haastattelussa yhden nopean keinon: hän haluaisi, että sähkömarkkinalain 57§:ää noudatettaisiin (57§: ”Jakeluverkonhaltijan on esitettävä laskussaan jakeluverkkonsa käyttäjälle erittely siitä, miten sähkönjakelun hinta muodostuu.”). Järventausta ehdotti, että sähköverkkoyhtiö kertoisi asiakkaalle, mikä on yhtiön tuotto ja mitkä ovat kustannukset. Se lisäisi avoimuttta ja läpinäkyvyyttä.
Carunan osalta kyse on myös veronkierrosta, verovälttelystä, tuloksekkaasta verosuunittelusta tai miksipä sitä haluaakaan kutsua. Caruna nimittäin minimoi Suomeen maksamansa yhteisöverot.
Finwatchin mukaan Suomi menetti Carunan verosuunittelun vuoksi yhteisöveroja vuonna 2017 12 miljoonaa euroa. Tämä sen vuoksi, että Caruna ottaa osakkailta lainoja, joista maksetaan ylisuurta korkoa ja korot vähennetään liikevoitosta ennen verojen maksamista.
Tämän ymmärtämiseen auttaa yksinkertainen esimerkki: Jos vaimosi/miehesi lähettäisi sinut pankkiin hakemaan lainaa ja palaisit pankista ja kertoisit, että sait lainan 8,50 %:n korolla. Veikkaan, että vaimosi/miehesi pillastuisi ja ilmoittaisi, että sinua on huijattu ylisuurella korolla ja patistaisi sinut takaisin pankkiin.
YLE ei saanut Carunan toimitusjohtajan haastattelua, mutta pääsin haastamaan Carunan toimitusjohtajan Tomi Yli-Kyynyn puolitoistavuotta sitten APU-lehden haastattelussa 14.2.2019. Lue koko juttu APU-lehdestä 14.2.2019 tai alla olevien linkkien kautta.
Kaukola-Yli-Kyyny osa 1/2 APU-lehti 14.2.2019
Kaukola-Yli-Kyyny osa 2/2 APU-lehti 14.2.2019
Tässä linkki myös aiempiin juttuihini Carunasta ja muista sähköverkkoyhtiöistä.
