Caruna osa 4 – ahneus

19.01. 2025

Energiaviraston mielestä sähköverkkoyhtiö Caruna on rikkonut sähkömarkkinalakia viivästyttämällä asiakkaidensa sähköliittymien toimitusaikoja (HS 13.1.2025). Virasto katsoo, että Caruna on suunnitelmallisesti vähentänyt asiakkaidensa liittymäinvestointeja ja hidastuttanut liittymien toimittamista omien taloudellisten intressiensä takia.

Viraston mukaan Carunan asiakkaiden liittymille on annettu 14–17 kuukautta pitkiä toimitusaikoja. Yhtiön toiminta on rikkonut lakia, koska toimitusajat eivät ole olleet perusteltuja ja kohtuullisia, virasto sanoo. (Energiaviraston tiedote.) HOASin toimitusjohtaja pelkäsi jo keväällä Carunan tarkoituksella jarruttavan rakennusalan uudishankkeita (Kauppalehti 20.5.). Esimerkiksi HOASin kohteessa Espoon Maarinsolmussa Caruna ilmoitti, että siltä kestää 16 kuukautta siirtää keskijännitekaapeli, kun toimitusaika on aiemmin ollut noin kolme kuukautta. Lisäksi sähköliittymän toimitusajaksi on ilmoitettu jopa 20 kuukautta.

Caruna on perustellut pitkiä liittymien toimitusaikoja taloudellisella tilanteellaan. Vuonna 2023 Caruna kuitenkin maksoi omistajilleen osinkoja 130 miljoonaa euroa (Kauppalehti). Carunan liikevoittoprosentti vuonna 2023 oli 43% ja vuonna 2022 38,1% (Carunan toimintakertomus ja tilinpäätös). Samaan aikaan Caruna Oy ilmoitti nostavansa siirtohintoja 1.9.2024 alkaen – syynä ”alijäämäinen taloustilanne”.

Caruna on tyytymätön Energiaviraston uusiin valvontamenetelmiin, jotka astuivat voimaan vuoden 2024 alussa. Silloin energiavirasto muutti sääntöjä, joiden perusteella kohtuullinen tuotto lasketaan. Carunan toimitusjohtajan Jyrki Tammivuoren mukaan yhtiö ei saa enää sähkömarkkinalain mukaista kohtuullista tuottoa sidotulle pääomalle.

Mitä Energiavirasto sitten muutti? Energiavirasto muutti tapaa laskea sähkönjakelijoiden verkon arvo (Energiavirasto). Sähköverkon laskennallinen nykykäyttöarvo määrää, kuinka suuri kohtuullinen tuotto kullekin verkkoyhtiölle sallitaan. Nykykäyttöarvon laskentaa varten Energiavirasto määrittelee sähköverkon eri komponenteille laskennalliset yksikköhinnat verkkoyhtiöiden ilmoittamien toteutuneiden investointikustannusten perusteella. Näitä yksikköhintoja Energiavirasto on päivittänyt yleensä neljän vuoden välein.

Malli on tähän asti toiminut niin, että yksikköhintojen päivityksen yhteydessä verkkojen vanhojenkin komponenttien arvo on laskettu aina uudelleen uudella yksikköhinnalla. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ylijohtajan Mikael Collanin mukaan tämä on yleensä nostanut sähköverkkojen laskennallista arvoa, ja sen seurauksena yhtiölle sallittu kohtuullinen tuotto on noussut. (Talouselämä 18/24)

Energiaviraston papereissa sähköverkkojen nykykäyttöarvo on ollut kaikkiaan 12,5 miljardia euroa, kun taas yhtiöiden kirjanpidon taseissa sähköverkot olivat vain kuuden miljardin euron arvoisia. Collan on aiemmin laskenut suomalaisten sähkönkäyttäjien maksaneen tästä syystä sähkön siirrosta jopa satoja miljoonia euroja ylimääräistä laskua vuodessa. EU:n sähkömarkkinadirektiivin mukaan sähkön siirron kustannusten pitäisi vastata mahdollisimman hyvin toteutuneita kustannuksia, eikä Collanin mukaan näin ole Suomen kohdalla välttämättä ollut. (Talouselämä 18/24)

Energiavirasto jäädytti uudessa valvontamallissa vuosille 2024–2031 nykyisen sähköverkon arvon vuoden 2023 tasolle. Uusi rakennettava verkko saa jatkossa investointihetken mukaiset yksikköhinnat, eikä tehtyjen investointien arvoa enää päivitetä. (Talouselämä 18/24)

Vuosien mittaan Caruna on keplotellut veroilla. Vuonna 2014 se maksoi 50 miljoonan liikevoitosta veroa vain 1,6 %, vuonna 2016 150 miljoonan liikevoitosta 0,28 %. Caruna on pystynyt minimoimaan Suomeen maksamansa yhteisöverot hyödyntämällä yhtiön korkovähennysrajoituksilta kokonaan vapauttavaa poikkeussäännöstä, jota kutsutaan tasevapautukseksi (Finnwatch 2.9.2021). Caruna on hyödyntänyt sisäisiä osakaslainoja, joiden korko on ollut 8,17 – 8,5 %, vaikka sisäisistä lainoista ei saisi periä markkinatasoa merkittävästi korkeampaa korkoa.

Finnwatch on laskenut, että suurimpien sähkönsiirtoyhtiöiden verovälttely maksoi Suomelle 90 miljoonaa euroa vuosien 2015–2019 aikana. Esimerkiksi vuonna 2017 Suomi menetti pelkästään Carunan verokeplottelun vuoksi verotuloja 12 miljoonaa euroa ja vuonna 2020 10 miljoonaa euroa. (Finnwatch 2.9.2021.)

Suomalaisen pitää olla tarkkoja, kun edes miettivätkään omistamiensa energiayhtiöiden myymistä erityisesti kansainvälisille sijoittajille. Tuoreimpana tapauksena on Pori Energia, jonka vähemmistöosuuden myymistä Pori harkitsee (YLE 15.1.2025). Minä en porilaisena myisi. Kansainväliset yritykset pystyvät kiertämään verotusta erilaisilla järjestelyillä, kuten Caruna on useita kertoja osoittanut.

En hevin unohda joulukuuta 2013, jolloin sekä pääministeri Jyrki Katainen (kok) että elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) pitävät Fortumin sähköverkon myyntiä hyvänä ratkaisuna. Kataisen mukaan kauppa ei nostaisi sähkönsiirron hintaa asiakkaille, koska sähkönsiirtoa ja sen hinnoittelua säädellään tarkasti. Samoilla linjoilla oli myös elinkeinoministeri Vapaavuori: ”Verkkoyhtiöille on määrätty tuoton yläraja, joten mitään hintapiikkiä ei pystytä edes rakentamaan, kertoi Vapaavuori.” (Iltalehti 12.12.2013) Fortumin silloinen toimitusjohtaja Tapio Kuula totesi Taloussanomissa 12.12.2013, että Fortumin sähköverkkojen myynti ”näkyy suomalaisasiakkaille lähinnä laskuttajan nimenmuutoksena, sähkönsiirtohintaan kaupan ei pitäisi vaikuttaa”. (Taloussanomat 12.12.2013.) Joulukuussa 2020 lohjalainen omakotiasukas totesi tv-uutisissa Carunan siirtohintojen nousseen 35 % ja perusmaksun kaksinkertaistuneen (YLE 12.10.2020).

Olen seurannut Carunaa ja sähkönsiirtoa vuodesta 2014 lähtien. Tämän linkin takana aiempia juttujani.

Tags

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista