• Etusivu
  • Kirjoittaja:Ulla Kaukola
    • (Sivu 4)

Ulla Kaukola

Ilmianna opettaja osa 3

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Etusivu, Yleinen.

Koulua, opetusta ja opettajia vastaan hyökätään tietystä suunnasta säännöllisin väliajoin. Nyt asialla on Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila, joka kirjoittaa X:ssä mm. näin: ”Kun nimitetään vasemmistolainen opetusministeriksi, saadaan vasemmistolaista ohjelmaa opetusohjelmiin.” (Twiitti alla.)

Olen kirjoittanut asiasta jo muutaman kerran aiemminkin ja nyt on jälleen aihetta. Linkit aikaisempiin juttuihin tässä:

Ilmianna opettaja osa 2 (Tässä erityisesti vuoden takainen Salon kangaskassi-tapaus).

Ilmianna opettaja (Tämä juttu käsittelee erityisesti kolmen vuoden takaista perussuomalaisten nuorten Facebook-päivitystä, jonka kansanedustaja Jani Mäkelä jakoi ja kehotti raportoimaan puolueelle, jos törmää koulussa perussuomalaisten vastaiseen politikointiin.)

Nyt päätoimittaja Turkkila kirjoittaa X:ssä mm. näin: ”Kun nimitetään vasemmistolainen opetusministeriksi, saadaan vasemmistolaista ohjelmaa opetusohjelmiin.” (Twiitti alla.) Hän viittaa YLEn juttuun siitä, kuinka kasiluokkalaisten koulutehtäviä on pitänyt helpottaa 15 vuoden aikana. Hän ei käsittele itse asiaa eli koulutehtävien helpottamista, vaan poimii opettajan antamista aihe-ehdotuksista mielestään ”vassariaiheet”. Opettaja on kuitenkin kertonut, että kyseessä on aihe-ehdotukset, joita voi muuttaa ja muistakin aiheista voi kirjoittaa.

Yllä linkki YLEn juttuun ja alla kuvakaappaukset Turkkilan twiitistä sekä kaikista opettajan esimerkin aihe-ehdotuksista.

Koulujen päivittäinen työ ei kuulu poliitikoille. Koulujen opetusta ohjaavat Opetushallituksen hyväksymät opetussuunnitelman perusteet sekä paikalliset opetussuunnitelmat.

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa kerrotaan opetuksen tehtävistä ja tavoitteista mm. seuraavaa:

”Opetus edistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusopetus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen ja puolustamiseen.”

”Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta”.

”Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa”.

Opetuksella on myös tavoitteita: Muun muassa näin sanotaan perusopetuslain pykälässä 2:

”Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnssa sekä oppilaiden edellytyksiä osallitustua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.”

Ilmaisuvapaus ei tarkoita sitä, että saa sanoa mitä tahansa, eikä puolueettomuus tarkoita sitä, ettei saa sanoa mitään.

Samaan aiheeseen liittyy myös Helsingin Sanomien tämänpäiväinen juttu siitä, kuinka amerikkalaisissa yliopistoissa on käynnissä poliittinen ajojahti. Maan äärioikeisto ja republikaanien ”anti-intellektuellit” yrittävät ottaa nyt yliopistotkin haltuunsa, sanoo Teemu Ruskola, joka työskentelee Pennin yliopistossa professorina. Ruskolan mielestä antisemitismisyytösten varjolla pyritään ottamaan haltuun liberaalien arvojen tyyssijat.

Sitten Turkkilan twiitti:

Ja sitten YLEn jutun esimerkin ohjeet ja aihe-ehdotukset:

Kuusijärven savusaunoista

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu, Lehtikirjoituksia.

Vantaan Sanomissa 18.11.2023

Kaupunginvaltuutettu ja hyvinvointialueen hallituksen jäsen Aidanjuuri (ps) kritisoi Kuusijärven kehittämistä (VS 28.10.) Samaa linjaa jatkoivat valtuutetut Järä (ps) ja Suoniemi (ps) (VS 1.11.)

Aidanjuuri kertoi, kuinka savusaunojen hankinta on särähtänyt hänen korviinsa alusta alkaen ja että hän ei voi millään hyväksyä kaupunginjohtajan esitystä yli kahden miljoonan euron savusaunoista, kun samaan aikaan hyvinvointialueella pohditaan, kuinka saadaan kaikki sote-alalla työskentelevät pidettyä töissä.

Ensinnäkin kaupungilla ja hyvinvointialueella on erilliset budjetit. Kuusijärven kehittäminen ja hyvinvointialueen budjetti eivät liity toisiinsa millään tavalla. Toiseksi, hän näyttää täysin unohtaneen, että on itse ollut päättämässä mm. Kuusijärven savusaunoista.

Kuusijärven kehittäminen on yksi Vantaan strategian kärkihankkeista. Strategiasta on päätetty kaupunginvaltuustossa 31.1.2022. Lähes yksimielisesti. Perussuomalaiset äänestyttivät yhden asian, joka ei ollut Kuusijärvi. Aidanjuuri, Järä ja Suoniemi olivat läsnä kokouksessa.

Kuusijärven palvelurakennusten tarveselvitys (kustannusennuste 23,24 milj. €) on hyväksytty yksimielisesti kaupunkikulttuurilautakunnassa 13.9.2022. Aidanjuuri on lautakunnan jäsen, mutta oli poissa tuosta kokouksesta. Järä on lautakunnan jäsen ja paikalla kokouksessa.

Samainen tarveselvitys eteni kaupunkitilalautakuntaan, joka hyväksyi sen yksimielisesti 21.9.2022 ja kaupunginhallitukseen, joka hyväksyi sen yksimielisesti 10.10.2022.

Kun Kuusijärven tarvesuunnitelma oli hyväksytty, kaupunki alkoi laatia hankesuunnitelmaa. Hankesuunnitelma, jossa yksityiskohtaisesti mainittiin, mitä Kuusijärvelle suunnitellaan ja millä hinnalla, hyväksyttiin yksimielisesti 11.4.2023 kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunnassa. Aidanjuuri ja Järä olivat paikalla kokouksessa. Kaupunkitilalautakunta hyväksyi hankesuunnitelman yksimielisesti 19.4.2023.

Ymmärrän ja hyväksyn kritiikin ja hankkeiden kyseenalaistamisen, mutta en hyväksy sitä, että se tehdään jälkikäteen ja oma rooli päätöksenteossa unohtaen.

Kuusijärvi on yksi Vantaan kärkihankkeista ja siellä käy vuosittain puoli miljoonaa vierailijaa. Kuusijärven saunat tuottavat jo nyt kaupungille miljoonan vuodessa. Kuusijärvi on ainoa paikka Suomessa, jossa kuka tahansa pääsee savusaunaan vuoden jokaisena päivänä. Vantaan Sanomissa (11.11.) kuntalainen kertoo tyytyväisenä, kuinka ”kerrankin verovaroilla saadaan aikaiseksi jotakin, josta voi olla vantaalaisena ylpeä – laadukasta, tyylikästä ja kestävää.”

Variaan osaamistakuu

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut

Meillä on kasassa tasapainoinen budjetti, vantaalaiseen tapaan hyvässä yhteistyössä tehty. Jo kaupunginjohtajan pohjaesitys oli hyvä, neuvotteluissa sitä vielä hieman paransimme. Budjetin painotukset ovat kohdillaan: lapset ja nuoret, koulutus, työllisyys.

Olen erityisen ylpeä kahdesta tämän budjettikirjan s. 124 virkkeestä. Ne kuuluvat: ”Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laatua. Selvitetään vuoden 2024 aikana, millaisen osaamistakuun Varia voi ottaa käyttöön ammatillisen koulutuksen perustutkinto-opiskelijoilleen.”

Näihin kahteen virkkeeseen kiteytyy jotakin aivan oleellista niin vaikeasta asiasta kuin koulutuksen laatu.

Ammatillisen koulutuksen reformi tuli voimaan vuonna 2018 ja samaan aikaan rahoitusta leikattiin. Opiskelijoiden saama opetus väheni 25 % vuosikymmenen alun tasosta, opettajien määrä 1 600:lla. Vuosien varrella sekä työnantajat, opettajat että opiskelijat ovat tuoneet esille, että kaikkien valmistuneiden osaaminen ei riitä työllistymiseen. Lokakuussa keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista yrityksistä 39 % koki, että ammattiin valmistuneiden osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita.

Opiskelija ei hanki ammatillista osaamistaan vain oppilaitoksissa, vaan yhä useammin työpaikoilla. Esimerkiksi KARVI, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, totesi, että vuosina 2020-2021 sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon että logistiikan perustutkinnon opiskelijat hankkivat eniten osaamista työpaikoilla, vasta sitten oppilaitoksissa.

Vantaalla ammatillinen koulutus on poikkeuksellisen tärkeässä roolissa. Toivon, että Varia kykenee yhdessä työnantajien ja opiskelijoiden kanssa rakentamaan osaamistakuun, jossa tavoitteena on, että ammatillisen perustutkinnon suorittanut opiskelija työllistyy ja että työnantajat löytävät osaavaa työvoimaa. Vastuu koulutuksen laadusta ei ole vain VARIAlla vaan myös työpaikoilla ja opiskelijoilla.

Hyria on vastikään ottanut käyttöön osaamistakuun: Jos opintojen aikana saavutettu osaamisen taso ei riitä, niin osaamistakuun avulla opiskelija pääsee parantamaan taitojaan maksuttomasti. Osaamistakuu on voimassa 12 kk valmistumisesta ja sen avulla opiskelijan on mahdollista saada maksuttomasti enintään 60 tuntia osaamistaan vahvistavaa tai täydentävää koulutusta. Koulutus järjestetään osana Hyrian olemassa olevia opiskelijaryhmiä. Koulutuksen sisältö, määrä ja kesto tarkennetaan tilanteen mukaan.

Varian ei kannata kopioida Hyrian mallia, vaan poimia siitä toimivat osat ja kehittää aivan oma varialainen osaamistakuu yhteistyössä kaupungin elinvoimapalveluiden, työnantajien ja opiskelijoiden kanssa.

Myyrmäen elokuvateatterin säilyttäminen oli kulttuuriteko

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu, Lehtikirjoituksia.

Mielipidekirjoitukseni Vantaan Sanomissa 24.10.2023

Kaksi vuotta sitten olimme tilanteessa, jossa kaupunki oli muuttamassa Myyrmäen elokuvateatterin tilat nuorisotilaksi ja tuhoamassa elokuvateatterin. Myyrmäkeläiset ryhtyivät vastarintaan ja vaativat elokuvateatterin säilyttämistä. Onneksi järki voitti ja elokuvateatteri saatiin säilymään.

Kino Myyri onkin ollut piristysruiske ja erityisesti yli 50-vuotiaiden suosiossa. Monet esitykset ovat olleet loppuunmyytyjä. Elokuvateatteri onkin tärkeä osa elinvoimaista ja vetovoimaista Myyrmäkeä ja katsojien suosiossa, koska mainoksia ei ole ja teatteri on keskeisellä paikalla. Kaupunki joutuukin yhä tarkemmin miettimään, mitä vapaa-ajan palveluita se lisääntyvälle eläkeläisten joukolle tarjoaa. Eläkeläiset nimittäin ovat kaupungille yhä tärkeämpiä, sillä he tuovat kunnalle lisää tuloja, mutta vähän kustannuksia, sillä sote-uudistus siirsi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hyvinvointialueille.

Aiemmat juttuni Myyrmäen elokuvateatterista:

Myrtsissä tarvitaan sekä elokuvateatteri että nuoristotila ei joko-tai – Ulla Kaukola

Pidetään Myyrmäki elinvoimaisena – Ulla Kaukola

Vantaan Sanomat 24.10.2023

Korkeakoulujen opettajat tarvitsevat tekoälypedagogiikkaa

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu, Lehtikirjoituksia.

Mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomat 7.10.2023

Digitaalisuus ja tekoäly ovat tulleet jäädäkseen sekä yhteiskuntaan että opetukseen. HS käsitteli syyskuussa (12.9. ja 15.9.) peruskoulujen digitaalisaatiota sekä Ruotsissa että Suomessa. Ruotsissa aiotaan vähentää digilaitteiden käyttöä ja lisätä paperisia oppikirjoja, kun taas Suomessa digitaaliset työkalut nähdään lisänä, joka kehittää opetusta ja antaa valmiuksia tulevaisuuden yhteiskuntaan, joka on yhä digitaalisempi.

Perusopetuksessa digitaalisuuden hallinta on vielä helppoa, sillä opetus on lähiopetusta. Mutta korkeakouluissa tilanne on aivan toinen, sillä yhä useampi tutkinto suoritetaan osittain tai kokonaan verkossa. Tekoäly, verkko-opetus ja erityisesti verkkotutkinnot haastavat opettajien osaamisen sekä opiskelijoiden arvioinnin luotettavuuden. Koko pedagogiikka muuttuu täydellisesti. Kyse ei saa olla siitä, kuinka estämme plagioinnin, vaan siitä, kuinka kykenemme opettamaan opiskelijoita hyödyntämään tekoälyn tuomat mahdollisuudet rehellisesti ja arvioimaan heidän suoritustaan. Mikäli onnistumme, niin koulutuksen laatu paranee ja osaaminen nousee, mutta mikäli epäonnistumme, niin tutkintoja kyllä syntyy tekoälyn avulla yhä enemmän, mutta opiskelijoiden osaaminen laskee. Kyse on valtavasta pedagogisesta muutoksesta. Yksittäinen opettaja ei selviä tästä haasteesta yksin. Me tarvitsisimme korkeakoulujen opettajille pikaisesti yhteistä valtakunnallista täydennyskoulutusta tekoälypedagogiikkaan.

IS 27.9.2023 Vilpin määrä on lisääntynyt korkeakouluissa

Tarkastuslautakunnan arvio Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osavuosikatsauksesta

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Yleinen.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui syksyn ensimmäiseen kokoukseensa. Käsittelyssä oli mm. hyvinvointialueen osavuosikatsaus ja tarkastuslautakunnan väliarviointi. Puhuin tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana lautakuntamme tekemästä väliarvioinnista.

Arvoisa puheenjohtaja, aluevaltuutetut

Tarkastuslautakunta on tehnyt oman osavuosikatsaukseen pohjautuvan väliarviointinsa. Nostan esiin muutaman kohdan. Ensinnäkin sitovat tavoitteet. Tarkastuslautakunta pitää tavoiteasentantaa selkeänä. Valtuuston asettamia sitovia tavoitteita on sopivasti – 15 kappaletta – ja tavoitteet ovat riittävän haastavia kannustaen toiminnan kehittämiseen. Aluehallitus on arvioinut osavuosikatsauksessa omalta osaltaan tavoitteiden toteutumismahdollisuutta ja arvioi, että viidestätoista tavoitteesta 12 toteutuisi täysin.

Tarkastuslautakunta on omassa arviossaan kriittisempi ja arvioi, että seitsemän tavoitetta toteutuu, seitsemän osalta toteutuminen on epätodennäköinen ja yksi tavoite toteutuu vain osittain.

Kohdat, joissa tarkastuslautakunnan arvio on aluehallitusta kriittisempi ovat seuraavat:

Tavoite 5: Terveysasemien vastaanotolle pääsy nopeutuu. Aluehallitus arvioi tavoitteen toteutuvan, tarkastuslautakunta pitää sitä epätodennäköisenä.

Tavoite 6: Suun terveydenhuollon vastaanotolle pääsy nopeutuu. Aluehallitus arvioi tavoitteen toteutuvan, tarkastuslautakunta pitää sitä epätodennäköisenä.

Tavoite 7: Odotusaika nuorten psykososiaalisiin palveluihin pääsyyn. Aluehallitus arvioi tavoitteen toteutuvan, tarkastuslautakunta pitää sitä epätodennäköisenä.

Tavoite 9: alakohdan Terveysperusteiset poissaolot -osalta aluehallitus arvioi tavoitteen toteutuvan osittain, tarkastuslautakunta pitää tavoitteen toteutumista epätodennäköisenä.

Tavoite 10: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on haluttu työnantaja. Aluehallitus arvioi tavoitteen toteutuvan, tarkastuslautakunta pitää sitä epätodennäköisenä. Lisäksi tarkastuslautakunta suosittelee päivittämään tavoitetasomittarin talousarviomuutoksena, jotta se vastaa seurantatietoja.

Tavoite 13: Talousarvion vuosikate toteutuu suunnitellusti. Aluehallitus arvioi tavoitteen toteutuvan osittain, tarkastuslautakunta pitää sitä epätodennäköisenä.

Tavoite 14: Hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelma laaditaan. Aluehallitus arvioi tavoitteen toteutuvan. Tarkastuslautakunta pitää sitä epätodennäköisenä. Tarkastuslautakunta muistuttaa, että palveluverkon tulee perustua väestöennusteiden mukaiseen palvelutarpeeseen ja saavutettavuuteen eikä pelkästään nykyiseen toimitilaverkostoon.

Tavoite 15. Hyvinvointialueella on käytössä järjestämisvastuun toteuttamista tukeva johtamisen ja päätöksenteon tilannekuvaraportointi. Aluehallituksen mielestä tavoite toteutunee, tarkastuslautakunta pitää sitä epätodennäköisenä.

Tarkastuslautakunta nostaa esille vuoden 2023 talousarvion melko yleispiirteisen sitovuustason aluevaltuustoon nähden. Sitovuustasothan ovat: Hyvinvointialue ilman erikoissairaanhoitoa ja Erikoissairaanhoito. Valtuuston sitovuustasolle ei ole oikeuskäytännössä asetettu rajoituksia, mutta lähtökohtana on, ettei talousarviota voida hyväksyä niin yleispiirteisenä, että valtuuston ei voitaisi katsoa käyttäneen sille kuuluvaa talousarviovaltaa. Tarkastuslautakunta kannustaakin valtuustoa pohtimaan, tulisiko aluevaltuuston sitovuustaso ulottaa toimialakohtaisiin määrärahoihin.

Lähes kaikki hyvinvointialueet laativat vuodelle 2023 alijäämäisen budjetin ja tekevät ennusteen mukaan alijäämää budjetoitua enemmän, näin myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Selvää on, että valtio tarkastelee rahoituspohjaa siltä osin, että lakisääteiset tehtävät turvataan. Samaan aikaan myös hyvinvointialueilta tullaan vaatimaan tulevaisuudessa vahvoja sopeuttamistoimia ja toimintatapojen muutoksia.

Tarkastuslautakunta yhtyy osavuosikatsauksessa esitettyyn ajatukseen siitä, että haastavassa tilanteessa hyvinvointialue on kuitenkin selvinnyt lakisääteisistä velvoitteistaan hyvin. Samalla on pystytty viimeistelemään organisaatiota sekä käynnistämään uusia asiakaspalvelua ja henkilöstötilannetta parantavia toimintamalleja.

HS: Ulla Kaukola nousi hetkessä somesensaatioksi

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Yleinen.

Viime syksystä aina kevään eduskuntavaaleihin saakka oli kyllä melkoista aikaa. Ihmettelin jo syyskuussa, kuinka tällaisen tuntemattoman ihmisen eduskuntavaaliehdokkuus voi herättää niin suuria tunteita kuin se herätti.

Voisin pitää taidenäyttelyn kaikista niistä kuvamanipulaatioista, joita kuukausien aikana sain. Puhumattakaan kaikista törkyviesteistä – niillä voisi tapetoida ulkohuussin seinät.

Mutta täytyy sanoa, että sain myös aikamoisen määrän puolustajia Twitterissä ja tapasin mielenkiintoisia ihmisiä yli puoluerajojen.

Keskustelu kannattaa aina ja erityisesti kannattaa keskustella niiden kanssa, jotka ovat eri mieltä kuin itse on.

Lue Hesarin juttu minusta:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009708586.html

Terveisiä talousarviokeskusteluun

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Terveiseni vuoden 2024 talousarviokeskusteluun:

Arvoisa puheenjohtaja, otan esille kaksi asiaa, nuoret ja ratikan.

Ensinnäkin nuoret. Maaliskuussa 2023 Vantaalla oli 1 319 työtöntä nuorta. Vaikka määrä on vähentynyt vuoden takaisesta, niin se on kovin korkea. Yhdenkään nuoren ei pitäisi olla työttömänä tai koulutuksen ulkopuolella. Oppivelvollisuusuudistus auttaa nykyisiin ja tuleviin ysiluokkalaisiin, mutta myös niistä ikäluokista on huolehdittava, joita pidentynyt oppivelvollisuus ei vielä hyödyttänyt. Toukokuun valtuustoinfossa apulaiskaupunginjohtaja Åstrand arvioi, että meillä olisi noin 3 000 NEET-eli nuorta, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa tai harjoittelussa. Vantaalla pitää olla rahaa satsata nuorisotyöhön, -tiloihin ja -ohjaajiin. Nuoria on tavoiteltava niissä kanavissa, joissa nuoret liikkuvat. Tavoitteena pitää olla, että yksikään nuori ei katoa. Se edellyttää paitsi rahaa, niin yhteistyötä sekä kaupungin toimialojen välillä että yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa.

Toisena asiana nostan esille ratikan. Kun nyt saimme tehtyä päätöksen siitä, että ratikka rakennetaan, niin paukut on laitettava siihen, että saamme kotiutettua kaikki ratikan mahdolliset ja mahdottomatkin hyödyt. Tänään valitulla uudella elinvoimajohtajalla ja uudella kaupunginjohtajalla on toivottavasti paljon uusia ajatuksia ratikan hyötyjen kotiuttamisesta. Ja ilman muuta otamme jo ensi vuonna suunnitteluun ratikan jatkon myös länteen. Kiitos.

Luhangan arviointikertomus

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Olen seurannut Luhangan kunnan päätöksentekoa lokakuusta 2022 asti. Vuotta 2022 koskeva arviointikertomus antaa kunnan päätöksenteosta synkän kuvan. Lukaiskaapa.

”Tarkastuslautakunta on edellisen vuoden tapaan joutunut näkemään paljon vaivaa perustoimintaedellytystensä turvaamiseen. Lautakunta ei ole saanut kohtuullisessa ajassa käyttöönsä kaikkia tarvitsemiansa ja sille laillisesti kuuluvia tietoja. Kiinteistöverotiedot lautakunta sai käyttöönsä joulukuussa kymmenen kuukauden odottamisen jälkeen. Kunnanjohtaja Tuomo Kärnää ei ole puolentoista vuoden aikana onnistuttu saamaan lautakunnan kuultavaksi”

”Tarkastuslautakunnan vuoden 2021 arviointikertomus esiteltiin valtuustossa 29.6.2022. Kunnanhallitus ei ole antanut 7.6.2023 mennessä kuntalain edellyttämää lausuntoa toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Sen sijaan kunnanhallituksen kokouksen 29.9.2022 aloitteesta kunnanvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 1.11.2022 käynnistää tarkastuslautakunnan erottamisprosessin.”

Kuvakaappauksena alla arviointikertomuksen alaluku 2.3.2, jossa esitellään Tuulivoimahanke esimerkkinä hallintomenettelystä.

Ratikka tekee Vantaasta kaupungin

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Puheenvuoroni Vantaan historiallisessa kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.5.2023:

Kannatan ratikan rakentamista. Ratikka tekee Vantaasta kaupungin, houkuttelevan kohteen investoida, asua ja tehdä töitä. Näin totesin vuonna 2019, kun päätimme suunnittelun aloittamisesta. Olen yhä samaa mieltä, vieläpä entistä vahvemmin.

Tampereen ratikka on ollut menestys. Se valmistui etuajassa ja alitti budjettinsa. Toteutuneet matkustajamäärät ovat ylittäneet ennusteet. Kiinteistötaloudelliset hyödyt ovat toteutuneet etupainotteisesti. Raide-Jokerista uutisoitiin tammikuussa, että se on valmistumassa etuajassa ja alittamassa budjetin. Onko yksikään kaupunki, joka on ratikan rakentanut, koskaan katunut ratikan rakentamista? Tietääkseni ei. Turku kylläkin katuu ratikan purkamista ja viime viikolla valmistuikin yleissuunnitelma ratikan rakentamiseksi Turun satamasta Varissuolle.

Se, joka ajattelee taloutta, ymmärtää, ettei Vantaalla ole varaa jättää ratikkaa rakentamatta. Heikennämme Vantaan houkuttelevuutta sekä asukkaiden että yritysten silmissä, mikäli emme rakenna ratikkaa. Muutumme pääkaupunkiseudun peräkyläksi. Ilman ratikkaa Vantaa näyttäytyy kaupunkina, jolla ei ole halua kehittyä.

Länsi-Vantalla kuulee valitettavasti aina väillä sanottavan, kuinka ratikka hyödyttää vain Itä-Vantaata. Näinhän asia ei ole. Vantaa on kokonaisuus. On myös länsivantaalaisen etu, että Itä-Vantaa kehittyy. Aivan niin kuin oli Itä-Vantaan ja siten koko Vantaan etu, että kehärata rakennettiin. Ratikan vastustamisen sijaan Länsi-Vantaalla kannattaakin keskittyä miettimään, kuinka saamme ratikan mahdollisimman nopeasti myös Länsi-Vantaalle.

Ratikka on vuosikymmenten hanke. Menot pystymme laskemaan, mutta kaikkia tuloja emme edes vielä tiedä. Meistä itsestämme riippuu, kuinka hyvin kotoutamme ratikan hyödyt. Ratikka tiivistää kaupunkirakennetta ja kytkee yhteen kaupungin erillään olevat osat. Ratikka ei ole pelkkä liikenneratkaisu, vaan osa kaupunkikuvaa ja -ympäristöä. Esteetön. Ratikka lisää ihmisten elämänlaatua, kun työmatkat lyhenevät ja helpottuvat. Palvelut parantuvat. Ratikkaan on helppo yhdistää positiiviset verbit: ratikka kehittää, houkuttelee, parantaa. Ratikka tekee Vantaasta kaupungin.