Olen mukana päättämässä minulle tämän valtuustokauden tähän mennessä vaikeinta asiaa. Ei vain siksi, että kyseessä on suuri rahasumma vaan myös siksi, että tietoni ja osaamiseni eivät millään riitä ymmärtämään kaikkea sitä, mitä minun pitäisi tietää ja ymmärtää päätöstä tehdessäni.
Kyseessä on Apotti. Apulaiskaupunginjohtaja Lipposen mukaan Apotti maksaa Vantaalle kymmenen vuoden aikana noin 73 miljoonaa. Mukana on sekä investoinnista aiheutuva kustannus että 10 vuoden käyttökustannus. Sen lisäksi tulevat välilliset kustannukset HUSin kautta.
Tarve uudistaa tietojärjestelmät johtuu siitä, että nykyiset järjestelmät vanhenevat, mätänevät käsiin. On kiire.
Apotti maksaa tämän hetken tiedoilla kokonaisuudessaan yli puoli miljardia euroa. Apotti on suurin suomalaisen terveydenhuollon uudistus koskaan. On laskettu, että Apotti maksaa itsensä takaisin noin seitsemässä vuodessa. Toisaalta säästöjä ei synny, ellei aikaa käytetä siihen, että hoidetaan lisää potilaita.
Olen ymmärtänyt, että kun ostetaan Apotti, ei osteta vain tietojärjestelmää, vaan samalla ostetaan myös toiminnanohjausjärjestelmä. Ilmeisesti tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa asiat tehdään sairaaloissa ja sosiaalitoimessa niin kuin ne on Apottiin koodattu. Onko sosiaalityö kaikissa kunnissa samanlaista, ovatko vanhat toimintatavat parhaita mahdollisia Apotin malliksi ja minkä kunnan toimintatavat Apottiin koodataan? Kirkkonummen, Vantaan vai Kauniaisten?
Espoo sanoi ei Apotille ja valitsi UNAn. Miksi? Suurin syy oli se, että Espoo ei halunnut sitoutua yhteen järjestelmätoimittajaan.
Mikä minua huolestuttaa Apotissa?
Sitoutuminen yhteen järjestelmätoimittajaan. Mahdollinen toimittajaloukku. Olemme nyt ostamassa tietojärjestelmän yhdeltä toimittajalta, sen sijaan, että ostos pilkottaisiin useampaan palaseen. Minulle on yhä epäselvää, kuinka taataan, että kokonaisuuden kehittämisessä säilyy aito kilpailu, jonka avulla laatu pysyy korkeana ja kustannukset kurissa. Avaako järjestelmän toimittaja rajapinnat siten, että kolmannet osapuolet voivat tarjota kokonaisuuteen lisäosia? Onko Apottiin tulevat muutokset ja päivitykset tilattava toimittajalta toimittajan määrittelemään hintaan? Avointa lähdekoodia ei ole.
Yhden toimittajan mallissa on suuri riski joutua lypsylehmäksi. Näinhän meille käy juuri nyt. Vahvuutena on se, että vastuu kokonaiskustannuksista ja aikatauluista voidaan sälyttää toimittajalle. Mutta jos toimittaja ja asiakas eivät osaa asiaansa, käy kuten Areva-projektissa. Kaikki menee karille. Olkiluoto 3 taitaa nyt olla myöhässä noin yhdeksän vuotta.
Apottikin vanhenee joskus, varmaan ennemmin kuin uskommekaan. Valitettavasti. Jos nyt ostamme järjestelmän, joudummeko taas 10 vuoden kuluttua ostamaan uuden järjestelmän? Jos järjestelmä koostettaisiin osista, voisimmeko jatkossa uusia vain vanhentuneet osat. Kilpailutettavat osat eivät olisi liian suuria, jolloin pienet ja keskisuuret kotimaiset ohjelmistoyritykset voisivat osallistua kilpailutukseen.
Uusi järjestelmä tarvitaan. Vantaa on monella alalla tiennäyttäjä ja edelläkävijä. Miksi olemme nyt jumittumassa vanhaan IT-arkkitehtuuriin, kun meidän pitäisi olla eturintamassa suosimassa uusia ratkaisuja ja kotimaista työllistämistä sekä tukemassa avointa lähdekoodia ja kehittämistä.
Tänään ei ole helppo äänestää, jos äänestämään joudutaan. Ja ilmeisesti joudutaan.
