Mielipide Helsingin Sanomissa 20.12.2012
Professori Göta Nyman tarttui (HS Mielipide 16. 12.) tärkeään asiaan käsitellessään kokonaistyöajassa olevien yliopiston tutkijoiden ja opettajien työajan tilastointia. Nyt kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vaatii työaikojen pidentämistä, haluan kertoa lisäesimerkkejä ammattikorkeakoulun puolelta. Kyse ei ole pelkästään työajasta vaan myös muista työsuhteen ehdoista.
Minua koskee Sivistystyönantajien yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus. Sivistystyönantajat ry on EK:n jäsenliitto.
Vuosityöaikani on 1 600 tuntia, laskennallisesti 40 tuntia viikossa. Arkipyhät eivät sitä lyhennä. Lukuvuonna 2012–2013 on viisi arkipyhää (6. 12., 29. 3., 1. 4., 1. 5., 9. 5.). Ne ovat kyllä vapaita, mutta teen niistä tulevat tunnit (5 x 8 tuntia) pidempinä päivinä muulloin. Joulun aikaan on kolme arkipyhää, jotka meillä kuuluvat vapaajaksoon. Ruoka- ja kahvitauot eivät ole työaikaa.
Ammattikorkeakouluissa on opetusta myös iltaisin ja viikonloppuisin. Työaikalainsäädäntö ei koske minua: vuorokaudessa voi olla opetusta kello 8–20 ja sama seuraavana päivänä, ellen itse pidä huolta siitä, että näin ei ole. Ei ole käsitteitä vuorokautinen ylityö tai viikoittainen ylityö.
Ei ole edes käsitettä ylityö. Mikäli työtunteja tulee vuodessa yli 1 600, niistä maksetaan vain normaali tuntipalkka. Millä muulla alalla on näin?
Vuosilomalainsäädäntö ei koske minua: minulla ei ole vuosilomaa, on vain vapaajaksoja. Jos päättäisin vaihtaa työpaikkaa esimerkiksi maaliskuussa, minulle ei maksettaisi lomakorvausta siihen saakka tehdystä työstä, koska lomakorvauksia ei ole. Menetettyjä vapaajaksoja ei korvata rahalla.
Aikaan ja paikkaan sitomatonta työtä aletaan rajoittaa määrittelemällä, että voit olla Seinäjoella, mutta et Tukholmassa. Voit olla Rovaniemellä, mutta et Tallinnassa. Jopa Opettajien Ammattijärjestö OAJ tulkitsee asian niin, että vaikka opettaja olisi kahden viikon aikana tehnyt kolmen viikon työt (120 tuntia), täytyy hänen olla työnantajan käytettävissä myös kolmannella viikolla, ellei hänellä ole vapaajaksoa. Opettajalla on urakkatyö, mutta säännöllistä työaikaa tekevien velvollisuudet paikallaolosta. Mitä sitten tarkoittaa aikaan ja paikkaan sitomaton työ?
Ammattikorkeakouluissa on kireä taloudellinen tilanne. Opettajat tekevät enemmän töitä, kuin mistä heille maksetaan, jotta opetuksen laatu säilyisi edes jollain tasolla. Myös siksi EK:n esitykset työajan pidentämisestä kuulostavat röyhkeiltä.