Hajusteeton Vantaa – vastaus valtuustoaloitteeseeni

18.06. 2018

Tein 13.11.2017 aloitteen hajusteettomasta Vantaasta. Nyt sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on vastannut aloitteeseeni. Olen lukenut vastauksen läpi ymmärtämättä vastauksen punaista lankaa aivan täysin. Paikoittain vastaus on jopa hajusteyliherkkyydestä kärsivien ihmisten oireiden vähättelyä.  Tänään valtuusto päätti yksimielisesti palauttaa aloitteeni uudelleen valmisteluun.

Esitin aloitteessani, että Vantaa selvittäisi mahdollisuudet olla tulevaisuudessa hajusteeton kunta.

Ehdotin, että kaupunki laatisi sisäiset ohjeet hajusteiden välttämiseksi kaupungin työpaikoilla ja kiinteistöissä. Käytössä voisi olla mm. tarroja, joissa kehotetaan huomioimaan muut ja välttämään vahvoja hajusteita, aivan kuten meillä on tarroja ”savuton kaupunki”. Kaupungin järjestämien tilaisuuksien ilmoituksissa ja markkinoinnissa pyydettäisiin osallistujia tulemaan tilaisuuksiin ilman vahvoja hajusteita.

Hajusteyliherkkyys kuuluu ympäristöherkkyyteen, johon luetaan myös monikemikaaliyliherkkyys ja sähköyliherkkyys. Sosiaali- ja terveysministeriön uusimman arvion mukaan noin miljoona suomalaista saa oireita hajusteista. Homealtistus on usein ongelmien alku, ei tosin aina. Homealtistusta seuraa ympäristöherkkyys. Ympäristöherkkyyttä ei ole luokiteltu sairaudeksi ja siksi ympäristöherkkyydestä kärsivä ei ole oikeutettu sairauspäivärahaan tai sairauseläkkeeseen. Osa potilaista suostuu mielenterveysdiagnoosiin saadakseen edes jotakin oikeutta ja turvatakseen taloutensa.

Ympäristöherkkyydet eivät ole psykiatrisia sairauksia. Siksi ihmettelen suuresti, että Vantaan sosiaali- ja terveystoimi väittää, että hajusteyliherkkyys on psyykkistä. Vastauksessa nimittäin lukee, että hajusteyliherkkiä kannustetaan parantamaan ”omaa hyvinvointiaan mielikuvaharjoittelulla ja siten oppimaan pois ehdollistetusta reagoimisesta vaarattomiin hajuihin”. Sisä- ja infektiotautien erikoislääkäri, professori Ville Valtonen on verrannut ympäristöherkkien asemaa vatsahaavapotilaiden asemaan 1970-luvulla. Silloin vatsahaavapotilaat lähetettiin psykiatrin vastaanotolle eikä kukaan parantunut. Vuosikymmen myöhemmin vatsahaavan hoito mullistui, kun syyksi löytyi helikobakteerin aiheuttama krooninen tulehdus. Hajuste- ja monikemikaaliyliherkkyyden kanssa voi käydä samalla tavalla.

Esitän, että aloitteeni palautetaan uudelleen valmisteluun ja että sosiaali-ja terveydenhuollon toimialan sijasta vastauksen antaa maankäytön, ympäristön ja rakentamisen toimiala, koska kyse on sisäilma-asioista, joiden käsittely kuuluu tilakeskukselle. Tarkoituksena oli käsitellä ongelmaa koko kaupungin tasolla, mikä mielestäni selvästi kävi ilmi aloitteestani. Nyt vastaus on rajoittunut vain sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan, mikä ei ollut tarkoitus ja mitä voisi pitää jopa muotovirheenä. Odotan, että uudessa vastauksessa käsitellään toimenpiteitä, joilla Vantaasta saadaan hajusteeton kunta. Ja niin, että hajusteettomuus ei ole päivän, viikon tai kuukauden kampanja, vaan pysyvä tahtotila, johon ohjeistetaan sekä henkilökuntaa että kuntalaisia.

Tags

% kommenttia to “Hajusteeton Vantaa – vastaus valtuustoaloitteeseeni”

  1. Matti Heikäläinen

    Eihän hajusteettomuus toive koske vain hajusteyliherkkiä. Astmaatikot saavat hajusteista astmakohtauksia ja astman pahenemaa. Migreeniköillä hajusteet laukaisevat migreenikohtauksia, jotka voivat johtaa jopa työkyvyttömyyteen ja sairauspäivään kotona. Monet raskaana olevat saavat pahoinvointia hajusteista. Pahimmillaan pahoinvointi on raskauden alkuvaiheessa, jolloin hajustealtistus voi heikentää työkykyä. Keuhkoahtaumapotilailla hajusteet pienentävät hengityskapasiteettia ja voivat johtaa töistä poissaoloon. Syöpähoidoissa käyvät ovat erityisen herkkiä hajusteille ja voivat saada hajusteista voimakasta pahoinvointia ja oksentelua. Hajustetut käsienpesuaineet ja voiteet voivat johtaa hajusteallergiaan. Se on kosketusallergia, joka voi pahimmillaan viedä ihon niin huonoon kuntoon, että se johtaa työkyvyttömyyteen. Englannissa on todettu, että hajusteet ovat yksi suuri tekijä työperäisten ihottumien puhkeamisessa: Montgomery RL, Agius R, Wilkinson SM, Carder M. 2017. UK trends of allergic occupational skin disease attributed to fragrances 1996-2015- Contact Dermatitis. Oct 27.

    Vastaa

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista