Perusopetuksen säästötavoite vuosina 2014-2016 on 5 miljoonaa euroa (budjetti noin 160 miljoonaa). Maanantaina 19.8.2013 opetuslautakunnalle esiteltiin talous ja velkaohjelman mukaisia säästökohteita. Lakkauttamalla Tuomelan koulu Hämeenkylässä ja Hevoshaan koulu Hakunilassa saataisiin säästöinä noin 5 miljoonaa euroa. Suurkiitos apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggrothille, että asiasta on avoimesti kerrottu ja että kuntalaisille järjestetään tiedotustilaisuuksia asiasta. On parempi keskustella ennen päätöstä kuin vasta päätöksen jälkeen.
Tuomelan koulu lakkautettaisiin 1.8.2016. Tuomelan koulun lapset siirtyisivät joko Askiston, Pähkinärinteen tai Hämeenkylän kouluihin. Hämevaaran lapset ohjattaisiin tarvittaessa Rajatorpan kouluun, mikäli Pähkinärinteen koulussa ei olisi tilaa.
Opetuslautakunnan on löydettävä säästöt. Mikäli valittavana on säästöt joko rakennuksista tai opettajien ja avustajien määrästä, valitsen ehdottomasti säästöt rakennuksista. 100 avustajan vähentäminen säästäisi noin 2,3 miljoonaa ja olisi katastrofi luokille. 100 opettajan vähentäminen säästäisi noin 2,2 miljoonaa, sillä säästöä syntyisi vain 50 opettajasta, sillä opettajavähennys pienentäisi valtionapua. Säästäminen opettajista olisi vielä suurempi järjettömyys.
Jos päätös Tuomelan koulun lakkauttamisesta täytyy tehdä, niin päätöksen pohjana olevien tietojen on oltava ehdottoman oikeita. Asia, jota mietin, on se, ovatko oppilasmääräennusteet oikein. Ja mietin sen vuoksi, että alueelle on hyväksytty asemakaavoja, jotka tuovat ennätyksellisen paljon uudisrakentamista Hämevaaran, Pähkinärinteen ja Vapaalan alueelle.
Hyväksytyt asemakaavat:
- Pähkinärinne 4 (nro 121200) noin 560 uutta asukasta (kartalla nuoli nro 1). Hyväksytty valtuustossa 19.11.2012.
- Pöllölaakso eli Hämevaara 3 (nro 110400) noin 230 uutta asukasta (kartalla nuoli nro 2). Hyväksytty valtuustossa 11.6.2012.
- Ns. Rauta-Jaakon alue (nro 002099) noin 27 000 kerrosneliötä eli useita 8-kerroksisia taloja, arviona 600 asukasta (?) (kartalla nuoli nro 3). Hyväksytty valtuustossa 16.4.2012.
- Hämevaaran sisällä ns. Ruostesuojan ylämetsä (nro 002040), 30 pientaloa ja 8 rivi- tai paritaloasuntoa (kartalla nuoli nro 4). Hyväksytty valtuustossa 19.9.2011.
- Vapaalaan (nro 002111), 22 omakotitonttia. Hyväksytty valtuustossa 17.6.2013.
Keväällä 2013 kaupunki luovutti Askistossa 21 omakotitonttia ja Koivurinteeseen on tulossa omakotitontteja luovutettavaksi vielä 2013. Yleensä omakotitaloissa on koulu- ja päiväkoti-ikäisiä lapsia.
Tällä alueella ei ole pitkään aikaan rakennettu näin paljon. Nyt on selvitettävä, onko uudet hyväksytyt kaavat ja niiden myötä tuleva asukasmäärän ja sitä myöten kouluikäisten lasten määrä varmasti otettu laskelmissa huomioon. Vantaan uusimman väestöennusteen mukaan (katso linkki alla) väestön määrä lisääntyy alueella seuraavasti:
- Hämevaara + 288 henkeä vuosina 2013-2018; + 83 henkeä vuosina 2018-2023; yhteensä vuosina 2013-2023 +371 henkeä
- Hämeenkylä + 311 henkeä vuosina 2013-2018; +61 henkeä vuosina 2018-2023; yhteensä vuosina 2013-2023 +372 henkeä
- Vapaala -36 henkeä vuosina 2013-2018; +24 henkeä vuosina 2018-2023; yhteensä vuosina 2013-2023 -12 henkeä
- Varisto -60 henkeä vuosina 2013-2018; +222 henkeä vuosina 2018-2023; yhteensä vuosina 2013-2023 +162 henkeä
Tilakeskuksen lautakunta toteaa pöytäkirjassaan 24.1.2011 (linkki alla) Tuomelan koulun perusparannuksen ja laajennuksen hankesuunitelman ja tavoitehinnan hyväksymisen kohdalla: ”1-6 luokkien alakoulussa on noin 180 oppilasta. Myyrmäen alueella oppilasmäärä on kasvava ja kaikkia alueen koulutiloja tullaan tarvitsemaan täysimääräisinä vuosikymmenen loppuun mennessä.” Opetuslautakunta toteaa pöytäkirjassaan 22.11.2010: ”Tuomelan koulu on 1-6 luokkien alakoulu, jossa on noin 180 oppilasta. Vuoteen 2020 ulottuvan ennusteen mukaan oppilasmäärä koulussa pysyy ennallaan. Sitä vastoin viereisen Pähkinärinteenkoulun oppilasmäärä kasvaa noin 100:lla ja koko Myyrmäen alueella 380 oppilaalla viimeisen väestöennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä. Siksi alueen kaikkia koulutiloja tullaan tarvitsemaan täysimääräisinä vuosikymmenen loppuun mennessä.”
Ei saa syntyä tilannetta, että mikäli Tuomelan lapset tulevat Pähkinärinteen kouluun, niin Hämevaaran lapset, joille Pähkinärinteen koulu olisi lähikoulu, joutuisivat menemään Rajatorpan kouluun ja sen myötä kaikki Rajatorpan koulun lapset eivät mahtuisi omaan lähikouluunsa, vaan heidät pitäisi sijoittaa esimerkiksi Uomarinteen kouluun.
Uudenmaan liiton sivuilla on dokumentti ”Oppilaitosten rakentamishanke-esitykset rahoitussuunnitelmaan 2013-2016” (linkki alla). Vantaalta on jätetty 16 hanke-esitystä. Pähkinärinteen koulusta todetaan: ”Pähkinärinteen koulu on alaluokkien koulu, jossa on nyt 395 oppilasta ja jonne peruskorjauksen jälkeen voidaan sijoittaa 470 oppilasta, joista 20 erityisopetukseen. Koulu on valmistunut vuonna 1981 ja sen monissa tiloissa on kosteus- ja sisäilmaongelmia. Vuonna 2007 tehdyssä ilmanvaihtoselvityksessä havaittiin ilmanvaihtokoneiden olevan erittäin huonossa kunnossa. Pähkinärinne on Myyrmäen alueen kasvualueita ja oppilasmäärän ennustetaan kasvavan.”
Tässä päällimmäiset ajatukset. Kommentoikaa artikkelia oikein mieluusti. Ensi viikolla on Hämeenkylän koululla ke 28.8. tiedotustilaisuus asiasta. Kaikki paikalle, joita asia kiinnostaa.
Kiitoksia. Ensimmäinen järkevä ajatus, mitä olen virkamiesten/valtuutettujen kynästä vähään aikaan nähnyt. Meidän asukasporukka on huomannut säästösuunnitelmassa useita virheitä. Ja tuota lisärakentamista on kysytty valmistelijoilta, mutta vastaus oli tyly kerta kaikkiaan – kaavoittaminen ei ole opetustoimen vastuulla!
Toisekseen Tuomelan koulun (jonka oppilasmäärä on itse asiassa hienoisessa nousussa) suuri ”vika” on ylisuuri laajennusbudjetti – joka nyt muka tulee säästöksi, kun koulu lopetetaan.
Kolmanneksi, suojeltua lahjoituskohdetta ei voi myydä, joten rakennus jää kuitenkin Vantaan kaupungin niskoille. Vaikea nähdä mitään TODELLISTA säästöä.
Hei!
Kiitos kommenteistasi. Yritän katsoa asiaa järkevistä näkövinkkeleistä.
Otan mieluusti vastaan asukasporukkanne huomaamia virheitä. Keskustelun aika on ennen päätöstä, ei sen jälkeen.
Hei!
Kiitos kommenteistasi. Yritän katsoa asiaa järkevistä näkövinkkeleistä.
Otan mieluusti vastaan asukasporukkanne huomaamia virheitä. Keskustelun aika on ennen päätöstä, ei sen jälkeen.
Hei Ulla, ihan luettavaksesi kaksi eri yhteenvetoa aiheesta koulujen resurssit. Yhteenvetona, toisessa ilmaistaan selkeästi, että kaikkia koulutiloja tullaan tarvitsemaan täysimääräisinä ja toisessa ilmoitetaan resurssia löytyvän samaan aikaan (vuosina 2020-21) jopa 600 opiskelijalle. Laskelmissa hyödynnetty täysin samoja ennusteita. Tämä miten näin erilaisiin päätelmiin on päädytty, onkin sitten mielenkiintoisempi asia. Käy läpi ja tee päätelmät itse; http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/91326_Suomenkielisten_peruskoulujen_tilakartoitus_130814.pdf ja toinen: Opetuslautakunnan pöytäkirja 22.11.2010
Tuomelan koulun perusparannuksen ja laajennuksen tarveselvitys. Tämä löytyy Vantaan arkistoista.
Hei Ulla, ihan luettavaksesi kaksi eri yhteenvetoa aiheesta koulujen resurssit. Yhteenvetona, toisessa ilmaistaan selkeästi, että kaikkia koulutiloja tullaan tarvitsemaan täysimääräisinä ja toisessa ilmoitetaan resurssia löytyvän samaan aikaan (vuosina 2020-21) jopa 600 opiskelijalle. Laskelmissa hyödynnetty täysin samoja ennusteita. Tämä miten näin erilaisiin päätelmiin on päädytty, onkin sitten mielenkiintoisempi asia. Käy läpi ja tee päätelmät itse; http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/91326_Suomenkielisten_peruskoulujen_tilakartoitus_130814.pdf ja toinen: Opetuslautakunnan pöytäkirja 22.11.2010
Tuomelan koulun perusparannuksen ja laajennuksen tarveselvitys. Tämä löytyy Vantaan arkistoista.
Kiitos kirjoituksestasi, samaa olemme täällä Hämeenkylässä Tuomelan koulun lakkautuskaavailua ihmetellessä havainnoineet – lähialueella tapahtuvan rakentamisen johdosta kaikkia alueemme kouluja tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan. Itse asiassa sama asia on todettu myös Tuomelan koulun Hankesuunnitelman päätösdokumentissa (Tilakeskuksen lautakunta 24.1.2011): ”Siksi alueen kaikkia koulutiloja tullaan tarvitsemaan täysimääräisinä vuosikymmenen loppuun mennessä.” Miten siis voidaan perustella Tuomelan koulun lakkauttamispäätöstä? Koulumme on tähänkin asti tarjonnut tilat 180 oppilaalle ja lähivuosien oppilasmääräennuste on nykytasolla – tarve investoida 1,0 MEUR laajennukseen ei ole todellinen.
Täällä Hämeenkylässä vanhempien keskuudessa on virinnyt Vantaamme tukalan taloustilanteen vuoksi hihojenkäärimisasenne ja yksi ehdotuksista on ottaa aikalisä remontin aloittamiseen. Lykkäisimme remontin aloittamista siitä syystä, että vasta muutaman vuoden päästä näemme kuinka tarvittu kukin koulu tällä alueella todellisuudessa on. Samoin vasta silloin me todella tiedämme minkä tasoisena koulumme remontti kannattaa tehdä. Joskin jo nyt on esitetty nykykaavailuja pienemmän suunnitelman toteuttamista, sillä hankesuunnitelman nähtyämme voi sen todeta olevan nykytilanteeseen merkittävästi ylimitoitettu.
Tuomelan koulu on yksi Vantaan vanhimmista kouluista ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kouluna myös kaavassa suojeltu kohde. Vantaalle tuleekin kalliiksi ylläpitää koulurakennusta, jota kukaan ei käytä. Sen kun ei saa antaa rapistua vaan mm. lämmityksiä on pidettävä koko ajan päällä.
Kiitos kirjoituksestasi, samaa olemme täällä Hämeenkylässä Tuomelan koulun lakkautuskaavailua ihmetellessä havainnoineet – lähialueella tapahtuvan rakentamisen johdosta kaikkia alueemme kouluja tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan. Itse asiassa sama asia on todettu myös Tuomelan koulun Hankesuunnitelman päätösdokumentissa (Tilakeskuksen lautakunta 24.1.2011): ”Siksi alueen kaikkia koulutiloja tullaan tarvitsemaan täysimääräisinä vuosikymmenen loppuun mennessä.” Miten siis voidaan perustella Tuomelan koulun lakkauttamispäätöstä? Koulumme on tähänkin asti tarjonnut tilat 180 oppilaalle ja lähivuosien oppilasmääräennuste on nykytasolla – tarve investoida 1,0 MEUR laajennukseen ei ole todellinen.
Täällä Hämeenkylässä vanhempien keskuudessa on virinnyt Vantaamme tukalan taloustilanteen vuoksi hihojenkäärimisasenne ja yksi ehdotuksista on ottaa aikalisä remontin aloittamiseen. Lykkäisimme remontin aloittamista siitä syystä, että vasta muutaman vuoden päästä näemme kuinka tarvittu kukin koulu tällä alueella todellisuudessa on. Samoin vasta silloin me todella tiedämme minkä tasoisena koulumme remontti kannattaa tehdä. Joskin jo nyt on esitetty nykykaavailuja pienemmän suunnitelman toteuttamista, sillä hankesuunnitelman nähtyämme voi sen todeta olevan nykytilanteeseen merkittävästi ylimitoitettu.
Tuomelan koulu on yksi Vantaan vanhimmista kouluista ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kouluna myös kaavassa suojeltu kohde. Vantaalle tuleekin kalliiksi ylläpitää koulurakennusta, jota kukaan ei käytä. Sen kun ei saa antaa rapistua vaan mm. lämmityksiä on pidettävä koko ajan päällä.
Mikään mainituista rakennettavista alueista ei tue kasvua Hämeenkylässä tai siellä olevassa Tuomelan koulussa. Voitko siis ryhtyä toimimaan sen edistämiseksi että Hämeenkylän tyhjät pellot saadaan kaavoitettua uusiksi asunnoiksi. Näkisin että siellä on potentiaalia vähintään 100 kpl uusia talouksia. Pellot eivät enää tänä päivänä kuulu Kehä III sisäpuolelle vaan asumista tulee tiivistää.
Mikään mainituista rakennettavista alueista ei tue kasvua Hämeenkylässä tai siellä olevassa Tuomelan koulussa. Voitko siis ryhtyä toimimaan sen edistämiseksi että Hämeenkylän tyhjät pellot saadaan kaavoitettua uusiksi asunnoiksi. Näkisin että siellä on potentiaalia vähintään 100 kpl uusia talouksia. Pellot eivät enää tänä päivänä kuulu Kehä III sisäpuolelle vaan asumista tulee tiivistää.
Myös Hevoshaan koulun lakkauttamissuunnitelmassa on paljon kummallisuuksia. Kyseessä on Hakunilan alueen suurin alakoulu ja koko Vantaan 6. suurin alakoulu, jonka sijainti on mitä parhain koululle. Vieressä on Hakunilan uimahalli ja urheilupuisto loistavine liikuntamahdollisuuksineen. ”Pallokentän” toisella puolella sijaitsee Sotungin yläkoulu ja lukio, joten tilanne on hyvin lähellä yhtenäiskoulua. Itse asiassa Sotungin koulun pihassa oleva paviljonki on jaettu Hevoshaan ja Sotungin koulun kesken. Kovin monessa muussa paikassa Vantaalla ei ole mahdollisuutta opiskella koko koulutaivaltaan samalla tontilla, eikä varsinkaan tällaisessa ympäristössä.
Hevoshaan koulu menestyi erinomaisesti Esko Sainion tekemässä peruskoulujen tilakartoituksessa. Itse asiassa se edustaa kustannustehokkuudessaan Vantaan huippua. Vantaan kouluista luokkakoko on suurempi vain Havukosken koulussa (19,1). Eli Vantaan ALAKOULUISTA SUURIN LUOKKAKOKO on Hevoshaassa (18,7)!!! Oppitunteja opetustilassa viikottain 25,7. Vain Simonkallion (28,2), Länsimäen (26,2), Havukosken (27,1), Korson (26,3) koulussa on luku suurempi. Siis kaikista Vantaan kouluista Hevoshaan koulu on NELJÄNNEKSI ja alakoulusita TOISEKSI TEHOKKAIN opetustilojen käytössä.
Oppilaita neliötä kohden 9,6 eli TOISEKSI ENITEN Vantaalla. Vain Simonkallion koulussa eletään ahtaammin (7,5). Vuokra- ja siivoiskulut oppilasta kohden ovat PIENIMMÄT (1552e )koko Vantaalla.
Opetuksen järjestäminen 1-6 luokka-asteen kouluissa on yleensä edullisempaa, jos ikä-luokan oppilasmäärä on vähintään 60 oppilasta. Kriteeri täyttyy Hevoshaassa. Lisäksi alueelta on lopetettu jo kaksi alakoulua (Kimokuja, Hakunilanrinteen sivukoulu).
Ilkka Kalon PPT-esityksessä PERUSOPETUKSEN TVO- SÄÄSTÖT VUOSINA 2014-201619.8.2013 (OPLA:n kokous) todetaan (dia 20), että ”Hakunilan alueella oppilasmäärät ovat vähentyneet.” Esko Sainion koonnasta ”PERUSOPETUKSEN TILATARKASTELU lukuvuonna 2012-2013” (sivu 2, taulukko Oppilasmäärämaksimien tarkastelua 2002-2012) voidaan todeta, että itse asiassa OPPILASMÄÄRÄT OVAT VÄHENTYNETT KAIKILLA ALUEILLA Vantaalla. Eniten vähenemistä on ollut Myyrmäki-Martinlaakson -alueella, toisena Hakunilan alueella. Samassa koonnassa Hakunilan alueella on ennustettu vain pientä (n. 100) oppilasmäärän kasvua, joka painottuu Kuusokon koulun läheisyyteen. Kuitenkin sivulla 4 olevasta oppilamääräennusteita kuvaavasta taulukosta on juuri Kuusikon koulu rajattu pois ja liitetty keinotekoisesti Tikkurilaan, saaden Tikkurilaan enemmän kasvua.
Oppilasmääräennusteissa ei tunnuta huomioitaneen alueelta muuta kuin Kuusikon rakennussuunnitelmat. Epäselväksi jää mitä nämä ovat, sillä Vantaan kaupungin sivuilla ei ole asiaista mainintaa. Vantaan kaupungin sivuilla kerrotaan Kaskelan asuinalueen rakennussuunnitelmista. Alueella sijaitseva Hakunilan linja-autovarikko on tarkoitus korvata kauppakeskuksella ja asuinkerrostaloilla Hakunilan keskustasuunnitelman mukaisesti. Kaskelasta on lyhyempi ja turvallisempi koulumatka sekä Hevoshakaan, Itä-Hakkilaan että Hakunilarinteeseen kuin Kuusikon kouluun saati Tikkurilaan.
Itä-Hakkilaan on vastavalmistunut Kaskikallion asuinalue, jolta varmasti uusia koululaisia tulossa. Hakunilan keskustaan rakennetaan parhaillaan uutta kerrostaloa. Myös Vaaralanmäessä on asuinrakentamista käynnissä, mikä tulee kuormittamaan asuinalueen kouluja. Myöskään lakkautettavan koulun tilalle rakennettavaa asuinaluetta ei ole ennusteissa voitu huomioida, sitähän ei ole vielä voitu edes olettaa olevan olemassa. Sotungin aluetta ei ole huomioita missään taulukoissa ja alueellahan on rakentamiseen soveltuvaa tilaa vaikka kuinka.
Väestöennusteissa käy ilmi, että yläkoululaisten määrän on ennustettu vähenevän alueella hetkellisesti. Jos tämän vuoksi on tarpeen alueella lopettaa kouluja, miksi sitten lopetaan alakoulu ja siirretään lapsia yläkouluun ennen aikojaan niitä täyttämään. Minusta tällainen toimintatapa kuulostaa nurinkuriselta.
Monessa yhteydessä on kerrottu Hevoshaan olevan perusteellisen remontin tarpeessa. Miksi? Kyseessähän ei ole kovin vanha koulu. Myöskään missään kaupungin raporteissa ei toistaiseksi ole ollut mainintaa Hevoshaan remontin tarpeesta. Ensi vuosikymmenelle suunnattu remonttia on väläytelty päätöken syyksi; ilmaus on varsin epämäräinen. Vanhemmilla ei ainakaan ole mitään tietoa koulun remontin tarpeesta, henkilökunnan tai oppilaiden oireilusta tai muustakaan vastaavasta.
Hakunilan alueella on kolme muuta alakoulua, joiden yhteydessä ei toimi yläkoulua: Itä-Hakkila, Rajakylä ja Kuusikon koulu. Näistä viimeiseksi mainittu on peruskorjauksen tarpeessa, kuten on hyvin tiedossa (http://www.uudenmaanliitto.fi/dynastia32/kokous/2012486-2-24441.PDF, sivulla 12). Miksi valinta ei kohdistunut Kuusikon kouluun, jonka remontti siis tarkoitus aloittaa v. 2015? Siinähän säästettäisin lisäksi korjauskulut. Kuusikosta koulumatkat Hakunilaan jäävät alle kolmen kilometrin, joten koulukuljetksiinkaan ei olisi tarvetta. Koulumatkan turvallisuus tuossa tosin kärsisi.
Kiitos nopeasta reagoinnistasi tässä asiassa. Näitä asioita yritin painottaa myös muutamalle opetuslautakunnan jäsenelle kun heidän kanssaan puhelimitse keskustelin. Yksi kommentti tuossa viittasi siihen, että juuri Hämeenkylän alueelle ei ollut lisärakentamista juuri tällä hetkellä, mutta jonnekkin nämä meidänkin lapset täytyy saada mahtumaan ja se ei näillä lukemilla ilman koulujen lisärakentamista onnistu jos Tuomela lakkautettaisiin.
Myös Hevoshaan koulun lakkauttamissuunnitelmassa on paljon kummallisuuksia. Kyseessä on Hakunilan alueen suurin alakoulu ja koko Vantaan 6. suurin alakoulu, jonka sijainti on mitä parhain koululle. Vieressä on Hakunilan uimahalli ja urheilupuisto loistavine liikuntamahdollisuuksineen. ”Pallokentän” toisella puolella sijaitsee Sotungin yläkoulu ja lukio, joten tilanne on hyvin lähellä yhtenäiskoulua. Itse asiassa Sotungin koulun pihassa oleva paviljonki on jaettu Hevoshaan ja Sotungin koulun kesken. Kovin monessa muussa paikassa Vantaalla ei ole mahdollisuutta opiskella koko koulutaivaltaan samalla tontilla, eikä varsinkaan tällaisessa ympäristössä.
Hevoshaan koulu menestyi erinomaisesti Esko Sainion tekemässä peruskoulujen tilakartoituksessa. Itse asiassa se edustaa kustannustehokkuudessaan Vantaan huippua. Vantaan kouluista luokkakoko on suurempi vain Havukosken koulussa (19,1). Eli Vantaan ALAKOULUISTA SUURIN LUOKKAKOKO on Hevoshaassa (18,7)!!! Oppitunteja opetustilassa viikottain 25,7. Vain Simonkallion (28,2), Länsimäen (26,2), Havukosken (27,1), Korson (26,3) koulussa on luku suurempi. Siis kaikista Vantaan kouluista Hevoshaan koulu on NELJÄNNEKSI ja alakoulusita TOISEKSI TEHOKKAIN opetustilojen käytössä.
Oppilaita neliötä kohden 9,6 eli TOISEKSI ENITEN Vantaalla. Vain Simonkallion koulussa eletään ahtaammin (7,5). Vuokra- ja siivoiskulut oppilasta kohden ovat PIENIMMÄT (1552e )koko Vantaalla.
Opetuksen järjestäminen 1-6 luokka-asteen kouluissa on yleensä edullisempaa, jos ikä-luokan oppilasmäärä on vähintään 60 oppilasta. Kriteeri täyttyy Hevoshaassa. Lisäksi alueelta on lopetettu jo kaksi alakoulua (Kimokuja, Hakunilanrinteen sivukoulu).
Ilkka Kalon PPT-esityksessä PERUSOPETUKSEN TVO- SÄÄSTÖT VUOSINA 2014-201619.8.2013 (OPLA:n kokous) todetaan (dia 20), että ”Hakunilan alueella oppilasmäärät ovat vähentyneet.” Esko Sainion koonnasta ”PERUSOPETUKSEN TILATARKASTELU lukuvuonna 2012-2013” (sivu 2, taulukko Oppilasmäärämaksimien tarkastelua 2002-2012) voidaan todeta, että itse asiassa OPPILASMÄÄRÄT OVAT VÄHENTYNETT KAIKILLA ALUEILLA Vantaalla. Eniten vähenemistä on ollut Myyrmäki-Martinlaakson -alueella, toisena Hakunilan alueella. Samassa koonnassa Hakunilan alueella on ennustettu vain pientä (n. 100) oppilasmäärän kasvua, joka painottuu Kuusokon koulun läheisyyteen. Kuitenkin sivulla 4 olevasta oppilamääräennusteita kuvaavasta taulukosta on juuri Kuusikon koulu rajattu pois ja liitetty keinotekoisesti Tikkurilaan, saaden Tikkurilaan enemmän kasvua.
Oppilasmääräennusteissa ei tunnuta huomioitaneen alueelta muuta kuin Kuusikon rakennussuunnitelmat. Epäselväksi jää mitä nämä ovat, sillä Vantaan kaupungin sivuilla ei ole asiaista mainintaa. Vantaan kaupungin sivuilla kerrotaan Kaskelan asuinalueen rakennussuunnitelmista. Alueella sijaitseva Hakunilan linja-autovarikko on tarkoitus korvata kauppakeskuksella ja asuinkerrostaloilla Hakunilan keskustasuunnitelman mukaisesti. Kaskelasta on lyhyempi ja turvallisempi koulumatka sekä Hevoshakaan, Itä-Hakkilaan että Hakunilarinteeseen kuin Kuusikon kouluun saati Tikkurilaan.
Itä-Hakkilaan on vastavalmistunut Kaskikallion asuinalue, jolta varmasti uusia koululaisia tulossa. Hakunilan keskustaan rakennetaan parhaillaan uutta kerrostaloa. Myös Vaaralanmäessä on asuinrakentamista käynnissä, mikä tulee kuormittamaan asuinalueen kouluja. Myöskään lakkautettavan koulun tilalle rakennettavaa asuinaluetta ei ole ennusteissa voitu huomioida, sitähän ei ole vielä voitu edes olettaa olevan olemassa. Sotungin aluetta ei ole huomioita missään taulukoissa ja alueellahan on rakentamiseen soveltuvaa tilaa vaikka kuinka.
Väestöennusteissa käy ilmi, että yläkoululaisten määrän on ennustettu vähenevän alueella hetkellisesti. Jos tämän vuoksi on tarpeen alueella lopettaa kouluja, miksi sitten lopetaan alakoulu ja siirretään lapsia yläkouluun ennen aikojaan niitä täyttämään. Minusta tällainen toimintatapa kuulostaa nurinkuriselta.
Monessa yhteydessä on kerrottu Hevoshaan olevan perusteellisen remontin tarpeessa. Miksi? Kyseessähän ei ole kovin vanha koulu. Myöskään missään kaupungin raporteissa ei toistaiseksi ole ollut mainintaa Hevoshaan remontin tarpeesta. Ensi vuosikymmenelle suunnattu remonttia on väläytelty päätöken syyksi; ilmaus on varsin epämäräinen. Vanhemmilla ei ainakaan ole mitään tietoa koulun remontin tarpeesta, henkilökunnan tai oppilaiden oireilusta tai muustakaan vastaavasta.
Hakunilan alueella on kolme muuta alakoulua, joiden yhteydessä ei toimi yläkoulua: Itä-Hakkila, Rajakylä ja Kuusikon koulu. Näistä viimeiseksi mainittu on peruskorjauksen tarpeessa, kuten on hyvin tiedossa (http://www.uudenmaanliitto.fi/dynastia32/kokous/2012486-2-24441.PDF, sivulla 12). Miksi valinta ei kohdistunut Kuusikon kouluun, jonka remontti siis tarkoitus aloittaa v. 2015? Siinähän säästettäisin lisäksi korjauskulut. Kuusikosta koulumatkat Hakunilaan jäävät alle kolmen kilometrin, joten koulukuljetksiinkaan ei olisi tarvetta. Koulumatkan turvallisuus tuossa tosin kärsisi.
Kiitos nopeasta reagoinnistasi tässä asiassa. Näitä asioita yritin painottaa myös muutamalle opetuslautakunnan jäsenelle kun heidän kanssaan puhelimitse keskustelin. Yksi kommentti tuossa viittasi siihen, että juuri Hämeenkylän alueelle ei ollut lisärakentamista juuri tällä hetkellä, mutta jonnekkin nämä meidänkin lapset täytyy saada mahtumaan ja se ei näillä lukemilla ilman koulujen lisärakentamista onnistu jos Tuomela lakkautettaisiin.
Olet koonnut kaavoitustiedon napakasti yhteen. Syvä kiitos.
– Pelkään vahvasti että lakkauttamalla Hevoshaan ja Tuomelan koulut juodumme muutaman vuoden kuluttua rakentamaan hätäratkaisuna kalliin väestökoulun. Tämä ei ole taloudellisesti järkevää.
– Myös sisäilmakartoitus on riittämätön, eli koulujen kosteusremonttitarpeet on oltava tiedossa. Nykyiset 60-80 -luvulla rakennetut koulut ovat enemmän tai vähemmän kosteusvaurioisia, ja vaativat usein remontteja.
Olet koonnut kaavoitustiedon napakasti yhteen. Syvä kiitos.
– Pelkään vahvasti että lakkauttamalla Hevoshaan ja Tuomelan koulut juodumme muutaman vuoden kuluttua rakentamaan hätäratkaisuna kalliin väestökoulun. Tämä ei ole taloudellisesti järkevää.
– Myös sisäilmakartoitus on riittämätön, eli koulujen kosteusremonttitarpeet on oltava tiedossa. Nykyiset 60-80 -luvulla rakennetut koulut ovat enemmän tai vähemmän kosteusvaurioisia, ja vaativat usein remontteja.
Hei,
Kiitos pohdinnasta ja arvioista väestöennusteen paikkaansapitävyydestä. Nostaisin vielä yhden pienen alueen mukaan keskusteluihin Tuomelan koulun ja Pähkinänrinteen koulun osalta. Linnainen, varsinkin Pohjois-Linnainen sijaitsee samankaltaisen matkan päässä molemmista edellä mainituista kouluista. Omat lapsemme olisivat olleet voimakkaasti menossa Tuomelan koulun kasvateiksi parin vuoden sisällä.
Varsin todennäköisesti Linnaisten alue on väestölaskelmissa (jotka tulevat koko maan kattavien kaavojen mukaisesti?) huomioitu vanhenevana alueena, ts. laskevan ennusteen mukaisena. Ts. perheen lapset muuttavat pois, aikuiset jäävät asumaan vanhaan taloon.
Linnaisissa ollaankin kuitenkin jo päästy seuraavaan vaiheeseen vanhenemisessa. Jokainen talo on omakotitalo. Isossa osassa taloja asuu vielä alkuperäinen asukas, josta koululaiset muuttavat/ovat muuttaneet pois. Myyntiin tulevat asunnot noudattavat pitkälti samaa kaavaa: Vanha asukaspari muuttaa pois, tilalle muuttaa 2-4 pienen lapsen perhe. Parhaissa tapauksissa vanha iso tontti vielä samassa myyntiprosessissa lohkotaan ja samaan osaan muuttaa vielä toinenkin perhe. Tämä vaihdosprosessi on alkanut, eikä ainakaan seuraavien vuosien kuluessa todennäköisesti tule hidastumaan. Tätä kautta näkisin myös lisääntyvää kuormitusta, joka on mahdollista kohdentaa käytännössä kumpaan tahansa edellä mainituista kouluista, todennäköisimmin nyt jo varsin täynnä olevaan Pähkinärinteeseen laskettuna.
Näin on. Sama kehitys on kaikilla vanhoilla omakotialueilla, joissa on ns. ”suuret” tontit, joita jaetaan kirvesvarsitonteiksi.
Hei,
Kiitos pohdinnasta ja arvioista väestöennusteen paikkaansapitävyydestä. Nostaisin vielä yhden pienen alueen mukaan keskusteluihin Tuomelan koulun ja Pähkinänrinteen koulun osalta. Linnainen, varsinkin Pohjois-Linnainen sijaitsee samankaltaisen matkan päässä molemmista edellä mainituista kouluista. Omat lapsemme olisivat olleet voimakkaasti menossa Tuomelan koulun kasvateiksi parin vuoden sisällä.
Varsin todennäköisesti Linnaisten alue on väestölaskelmissa (jotka tulevat koko maan kattavien kaavojen mukaisesti?) huomioitu vanhenevana alueena, ts. laskevan ennusteen mukaisena. Ts. perheen lapset muuttavat pois, aikuiset jäävät asumaan vanhaan taloon.
Linnaisissa ollaankin kuitenkin jo päästy seuraavaan vaiheeseen vanhenemisessa. Jokainen talo on omakotitalo. Isossa osassa taloja asuu vielä alkuperäinen asukas, josta koululaiset muuttavat/ovat muuttaneet pois. Myyntiin tulevat asunnot noudattavat pitkälti samaa kaavaa: Vanha asukaspari muuttaa pois, tilalle muuttaa 2-4 pienen lapsen perhe. Parhaissa tapauksissa vanha iso tontti vielä samassa myyntiprosessissa lohkotaan ja samaan osaan muuttaa vielä toinenkin perhe. Tämä vaihdosprosessi on alkanut, eikä ainakaan seuraavien vuosien kuluessa todennäköisesti tule hidastumaan. Tätä kautta näkisin myös lisääntyvää kuormitusta, joka on mahdollista kohdentaa käytännössä kumpaan tahansa edellä mainituista kouluista, todennäköisimmin nyt jo varsin täynnä olevaan Pähkinärinteeseen laskettuna.
Näin on. Sama kehitys on kaikilla vanhoilla omakotialueilla, joissa on ns. ”suuret” tontit, joita jaetaan kirvesvarsitonteiksi.