Ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella – Espoo säästää kouluista

25.10. 2013

Espoolla on taloutensa kanssa samanlaiset ongelmat kuin Vantaallakin. Es­poo­seen tu­lee vuo­sit­tain yli 4 000 uut­ta asu­kas­ta, väes­tö ikään­tyy ja vie­ras­kie­lis­ten osuus kas­vaa. Vantaalla väestönkasvu on hieman yli 2 000 asukasta vuodessa. Espoon kau­pun­gin­joh­ta­ja esit­ti kun­ta­ve­roon 0,5 pro­sent­ti­yk­si­kön ko­ro­tus­ta (17,75 %:sta 18,25 %:iin). Espooseen on tulossa samantyyppinen talous- ja velkaohjelma kuin mitä Vantaalla on, mutta sääs­tö­koh­teet ker­ro­taan vas­ta maa­lis­kuus­sa jul­kais­ta­vas­sa tuot­ta­vuu­soh­jel­mas­sa.

”Es­poo ha­kee pe­rus­kou­lu- ja lu­kio-ope­tuk­sen kus­tan­nuk­sis­ta nel­jän pro­sen­tin eli noin 2,75 mil­joo­nan eu­ron sääs­tö­jä. Kes­ki­ko­koi­ses­sa kou­lus­sa se tar­koit­tai­si noin 6 000 eu­roa toi­min­ta­kuu­kau­den ai­ka­na.” Sum­ma on osoi­tet­tu kar­sit­ta­vak­si ope­tuk­ses­ta, mi­kä voi­si tar­koit­taa ryh­mä­ko­ko­jen kas­vat­ta­mis­ta opet­ta­jien palk­ko­jen kus­tan­nuk­sel­la. Es­poon si­vis­tys­toi­men joh­ta­ja Sampo Suihko heit­tää pal­lon reh­to­reil­le. Hän toi­voo, et­tä esi­mer­kik­si kou­lu­tus­ti­lai­suuk­sis­ta, mat­kois­ta ja kou­lu­jen han­kin­nois­ta löy­tyi­si opet­ta­jia mie­lek­kääm­piä kar­si­mis­koh­tei­ta. Ope­tus­sääs­töis­tä huo­li­mat­ta Es­poo on ot­ta­nut ta­voit­teek­seen ol­la Suo­men osaa­vin kau­pun­ki. (HS 25.10.2013)

Es­poo in­ves­toi en­si vuon­na to­tu­tun reip­paas­ti, kau­pun­ki­kon­ser­ni­na lä­hes 550 mil­joo­nal­la eu­rol­la. ”Jou­dun jo 13. ker­ran sa­no­maan, et­tä in­ves­toim­me enem­män kuin kos­kaan”, tek­ni­sen toi­men joh­ta­ja Olavi Louko ker­toi bud­jet­ti­esi­tyk­sen jul­kis­tus­ti­lai­suu­des­sa tors­tai­na. En­si vuon­na Espoon kau­pun­ki­kon­ser­ni ot­taa uut­ta lai­naa 287 mil­joo­naa eu­roa – niin ikään en­nä­tys, vaik­ka en­nä­tys­lu­kui­hin pääs­tiin jo vii­me vuon­na. (HS 25.10.2013)

Vantaa ottaa li­sä­vel­kaa ensi vuonna 140 mil­joo­naa eu­roa. Se on Van­taan his­to­rian suu­rin ve­lan­li­säys vuo­des­sa. (HS 15.10.2013)

Län­si­met­roon ku­luu Espoolla en­si vuo­den ai­ka­na 239 mil­joo­naa eu­roa. Vantaalla 67 miljoonaa kuluu kehärataan ja Kehä III:n remonttiin.

Vuo­si­na 2014–2018 Es­poo ra­ken­taa tai pe­rus­kor­jaa 14 kou­lua. Vantaa ei häviä koulujen peruskorjauksissa tai rakentamisissa Espoolle. Taloussuunnitelman mukaan Vantaalle on tulossa koulujen uudisrakennuksia: 2014-2018: Varia Tennistie, Länsimäen koulun laajennus, Uomarinteen koulun laajennus, Aurinkokiven koulu, Pakkalan koulutilat, Jokiniemen koulun laajennus, Nikinmäen koulun laajennus ja peruskorjauksina: Länsimäen koulu, Kivimäen koulu, Varia Ojahaka ja Tennistie, Rajatorpan koulu, Pähkinärinteen koulu, Kilterin koulu ja Hakunilanrinteen koulun liikuntasali.

Vantaa varaa sisäilmaongelmien poistamiseen 2,5 miljoonaa ja muihin pienempiin kohteisiin ja projektinjohtoon 11,6 miljoonaa (koulujen ja muiden kohteiden vesikatot ja pihojen peruskorjaukset)

Tags

5 Responses to “Ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella – Espoo säästää kouluista”

  1. Hanne Loskin

    Ulla, unohdit yhden tärkeän asian kirjoittaa. Voisitko sen lisätä?
    Paljon vantaan velka hlö ja paljon espoon?
    …taitaa olla useamman tuhannen ero 😉

    Vastaa
    • ullakaukola

      Espoon peruskaupunki ottaa uutta lainaa 102 miljoonaa euroa vuonna 2014, joten lainaa on vuoden lopussa 267 miljoonaa euroa eli 1010 euroa asukasta kohden.

      Vantaan lainamäärä vuoden 2014 lopussa tulee olemaan 1 105 miljoonaa euroa eli asukasta kohden 5 286 €.

      Vastaa
  2. Hanne Loskin

    . Vantaa ei häviä koulujen peruskorjauksissa tai rakentamisissa Espoolle. Taloussuunnitelman mukaan Vantaalle on tulossa koulujen uudisrakennuksia: 2014-2018: Varia Tennistie, Länsimäen koulun laajennus, Uomarinteen koulun laajennus, Aurinkokiven koulu, Pakkalan koulutilat, Jokiniemen koulun laajennus, Nikinmäen koulun laajennus ja peruskorjauksina: Länsimäen koulu, Kivimäen koulu, Varia Ojahaka ja Tennistie, Rajatorpan koulu, Pähkinärinteen koulu, Kilterin koulu ja Hakunilanrinteen koulun liikuntasali.
    Tiedät myös sen, että noista ei tarvitse pitää kiinni. Kaupunki ei ole korjaamassa pähkiksen tai kivimäen kouluja. Liian kallista. Ihan kuten Tuomelakin oli listalla mutta poistui. Puskutraktori ajaa ne alas ja tulee suurkoulu, halvempaa.
    Uomiksen laajennus tulee, jotta saadaan homeinen pikkukoulu pois (joka piti jo saada edellisessä laajenuksessa ja rempassa, mutta ei saatu, kun väestö ehtikin kasvaa rempan aikaan ja koulu täytyi heti) joten tuo pakollinen jne.. voisin jatkaa lisää, mutta ehkä sen tekee joku muu.
    Remontit 2-5 vuoden päästä ei helpota sisäilman ongelmista kärsivien elämää, päinvastoin.
    Niinhän itsekin oireilet pähkiksen koulussa käydessä. Suostuisitko viettämään siellä joka päivä 4-6h ?
    Miksi lasten ja opettajien pitää?

    Vastaa
    • ullakaukola

      Olen käynyt nyt monta kertaa Pähkiksen koulussa enkä oireile siellä sen kummemmin kuin muisakaan tiloissa, mistä happi loppuu. Lapseni on ollut koulussa jo useita vuosia eikä hänellä eikä hänen kavereillaan ole sairauspoissaoloja. Pähkiksessä on huono ilma, kuten lähes kaikissa kouluissa. Silloin on vain tuuletettava enemmän ja paremmin. Kyllä neliömäärä per oppilas on aika pieni, mutta niin se on muissakin kouluissa.

      Vastaa
      • Maria

        Hevoshaassahan nämä sisäilmaongelmat on korjattu. Ja tälläinen koulu ollaan nyt jyräämässä. Hakunilan suurin, hyväkuntoisin ja kustannustehokkain ala-aste.
        Vantaa todellakin häviää Espoolle.
        Kun lakkautuksien yhteydessä käydyissä keskusteluissa on kyselty näistä tulevista remonteista, ja kyselty mistä niihin riittää rahat, ovat virkamiehet vastanneet, ettei ole rahaa tehdä kuin pakolliset korjaukset. Joten kumpi nyt on paikkansa pitävä asia? Espoo kuulema ottaa velkaa myös pitääkseen palvelunsa hyvällä tasolla.
        Vantaa taas ei juurikaan huolehdi kuntalaisistaan, vaan yli-investoi rakennusprojekteihinsa. Siinä rahavirrassa on muutama koulu hiekanjyvä autiomaassa.
        Lisäksi pyytäisin kaikkia päättäjiä hetkeksi pysähtymään, ja miettimään lapsen asemaa.
        Minkä kuvan nämä tulevaisuuden vaikuttajat ja äänestäjät saavat kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksista omia asioitaan kohtaan. Tässäkin asiassa on niin monta hyvää vastaehdotusta tehty, mutta mitään ei kuunnella, koska ilmeisesti päätökset on jo tehty. Lultavasti jopa ennen esityksen julkaisua. Esityksen jälkeen asioita on pimitetty, ja suhtautuminen on muutenkin ollut hyvin ylimielistä. Edes asiasta päättäville ei ole annettu heidän pyytämiä tietoja tarvittavista asioista.

        Vastaa

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista