Carunan hunajaa – haastan toimitusjohtajan APU-lehdessä 14.2.2019

17.02. 2019

Kataisen hallituksen päätös, joka mahdollisti Fortumille sähköverkkonsa myynnin ulkomaiseen omistukseen oli yksi typerimpiä päätöksiä, joita on tehty. Kritisoin päätöstä blogissani jo tammikuussa 2014. Uuden Suomen Puheenvuoroni tammikuu 2014

Pääministeri Katainen ja ministeri Vapaavuori vannoivat, että sähkönsiirtohinnat eivät tule nousemaan. No, jokainen meistä tietää, kuinka on käynyt.

Pääsin 7.2.2019 haastamaan Carunan toimitusjohtajaa Tomi Yli-Kyynyä sähköasioista. Lue koko juttu APU-lehdestä 14.2.2019 tai alla olevien linkkien kautta.

Kaukola-Yli-Kyyny osa 1/2 APU-lehti 14.2.2019

Kaukola-Yli-Kyyny osa 2/2 APU-lehti 14.2.2019

Näin tapaaminen eteni:

Omistajaohjauksella määritellään syyt, miksi valtio on mukana omistamassa jotakin yritystä.

Mekään emme tässä istuisi, ellei Kataisen hallitus olisi joulukuussa 2013 muuttanut syytä omistaa Fortumia.

Aiemmin oli kirjattu, että valtio omistaa Fortumia, koska haluaa, että ”sähkön tuotannon ja JAKELUN toimivuus eli energiansaannin häiriöttömyys varmistetaan myös poikkeusoloissa”. Jakelu-sana poistettiin ja niin Fortum kykeni myymään sähköverkkonsa Suomi Power Networksille eli nykyiselle Carunalle.

  1. Onko teidän mielestänne sähkön jakelun toimivuus poikkeusoloissa strategisesti tärkeää?
  2. Nyt Carunan omistavat kanadalais-australialaiset omistajat. Mitäpä jos Caruna myydään kiinalaisille tai venäläisille? Muuttaako se suhtautumistanne?

On kaksi asiaa, jotka Carunan toiminnassa puhuttavat tavallisia ihmisiä. Ensimmäinen on se, että sanotaan Carunan minimoivan Suomeen maksamansa yhteisöverot.

Finwatchin mukaan Suomi menetti Carunan verosuunittelun vuoksi yhteisöveroja vuonna 2017 12 miljoonaa euroa. Tämä sen vuoksi, että Caruna ottaa osakkailta lainoja, joista maksetaan ylisuurta korkoa ja korot vähennetään liikevoitosta ennen verojen maksamista.

Vuonna 2016 Yle uutisoi, että Caruna olisi maksanut vuoden 2014 50 miljoonan euron liikevoitostaan veroja vain noin 800 000 euroa eli 1,6 prosenttia. Lain mukaan konsernin sisäisissä lainoissa on noudatettava niin sanottua siirtohinnoitteluperiaatetta. Tämän periaatteen mukaan konsernin sisäisistä lainoista ei saa periä markkinatasoa merkittävästi korkeampaa korkoa.

Yksinkertainen esimerkki:

Jos vaimonne lähettäisi teidät pankkiin hakemaan lainaa ja palaisitte pankista ja kertoisitte, että saitte lainan 8,50 %:n korolla. Veikkaan, että vaimonne pillastuisi ja ilmoittaisi, että teitä on huijattu ylisuurella korolla ja patistaisi teidät takaisin pankkiin.

  1. Sivuillanne sanotte, että Caruna toimii läpinäkyvästi ja vastuullisesti. Miksi Caruna maksaa osakkailtaan ottamistaan lainoista ylisuurta korkoa ja siten minimoi veronsa Suomeen? Onko se mielestänne moraalisesti oikein?

Kolmas asia, joka ihmisiä puhuttaa ovat sähkönsiirtohinnat. Caruna ilmoitti nostavansa hintojaan vuonna 2014 lähes 40 %, mutta kuluttaja-asiamies puuttui asiaan ja lopulta korotus oli 20 %. Heinäkuussa 2018 korotitte hintoja 6,5 %. Nykyisin hintoja voi korottaa maksimissaan 15 % vuodessa.

Sähkömarkkinalaki velvoittaa verkkoyhtiöt parantamaan sähkön jakelun toimitusvarmuutta. Mutta laki ei velvoita kaivamaan maakaapeleita, jotka ovat kalliita. Kilometri maakaapelia hankalassa paikassa voi maksaa 100 000 euroa. Vuonna 2016 Carunan hinnat olivat halvimpien joukossa. Vuonna 2018 Carunan hinnat olivat top 10:ssä, vaikka verkkopituus/asiakas on Carunalla vain Suomen keskitasoa. (Suomessa on 77 sähköverkkoyhtiötä).

  1. Mikä kimmoke Carunalla on etsiä kokonaisedullinen tapa huolehtia sähkön jakelun toimitusvarmuudesta eikä vain kaivaa maakaapeleita? Mitä muita tapoja on käytössä kuin kaapelointi ja kuinka paljon niitä käytetään?
  2. Kun hintoja voi korottaa 15 % vuodessa, niin onko piikki nyt auki?
  3. Mitä tapahtuu vuoden 2028 jälkeen, laskevatko hinnat?
  4. Jos sähkönsiirto olisi oikeasti kilpailtu ala ja jos asiakas oikeasti voisi vaihtaa sähkönsiirtoyhtiötä, niin mitä keinoja Caruna käyttäisi, jotta asiakkaan siirtohinnat olisivat kohtuulliset, mutta että sähkön jakelun toimitusvarmuus kyettäisiin varmistamaan?

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista