• Etusivu
  • Kirjoittaja:Ulla Kaukola
    • (Sivu 6)

Ulla Kaukola

Hampaattomat ja harvahampaiset

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu, Yleinen.

Kaupunginvaltuuston syksyn ensimmäisessä kokouksessa oli käsittelyssä valtuustoryhmämme joulukuussa 2021 jättämä aloite hammashoidon kurjan tilanteen parantamiseksi.

Oma puheenvuoroni:

”Vastauksessa aloitteeseemme kerrotaan, kuinka keväällä on perustettu kaksi uutta hammaslääkärin ja kaksi uutta hoitajan vakanssia, jotka kaikki on täytetty. Kerrotaan, että 1.6. otettiin käyttöön palveluseteli, joka on mahdollista saada hammaslääkärin tekemän tutkimuksen jälkeen hoitosuunnitelman mukaiseen jatkohoitoon sekä lohjenneen hampaan hoitoon ajanvaraustilanteessa. Samoin kerrotaan, että syyskuussa alkaisi ulkopuolisen toimijan jononpurkutyö. Toivottavasti sen kilpailutus on saatu hoidettua kuntoon ja jononpurkutyö voi alkaa.

Aloitevastaus on kesäkuulta yli kahden kuukauden takaa. Nyt näyttää siltä, että hammashoitoon pääsyn tilanne ei ole parantunut, vaan pahentunut. Huhtikuussa -22 hoitotakuujonossa oli 1 200 potilasta, kesäkuussa 1 400. Mutta kaikkihan eivät pääse edes jonoon, koska eivät saa aikoja. Soitin itse hammashoidon ajanvaraukseen 23.3. ja jätin takaisinsoittopyynnön. Minulle soitettiin lopulta takaisin 22.4. – kuukausi soitosta. Uusimmassa Vantaan Sanomissa eräs kuntalainen kertoo odottaneensa hammashoidon takaisinsoittoa jo yli kuukauden eikä soittoa kuulu. Suun terveydenhuollon nettisivuilla kerrotaan, että ”Asiakaspalvelumme on ruuhkautunut, kiireettömän asioinnin takaisinsoitoissa ja sähköisten viestien käsittelyssä on useampien päivien viive”. Pitäisiköhän sivulle korjata, että useampien viikkojen viive tai muutaman kuukauden viive, niin tilanne olisi totuudenmukainen eikä kukaan turhaan odottaisi takaisinsoittoa. Tekisi mieleni kysyä, suhtautuuko kaupunki lainkaan vakavasti hammashoidon ongelmiin?

Tällä viikolla Hesarissa oli juttu suomalaisesta hammashoidosta viidenkymmenen vuoden takaa. Jutussa kerrottiin, että joka neljännellä suomalaisella oli vuonna 1972 tekohampaat ja että hampaattomia ja erittäin harvahampaisia oli lukematon määrä. Toivottavasti tämä viidenkymmenen vuoden takainen tilanne ei ole todellisuutta pian uudelleen.”

Valtuustoryhmämme jätti asiaan pöytäkirjalausuman: ”Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä vaatii, että hoitotakuu Vantaan suun ja terveydenhuollossa on toteuuttava lain edellyttämällä tavalla myös tulevaisuudessa, jolloin hoitotakuu tiukkenee kolmeen kuukauteen”.

Mikä on vanhuksen arvo?

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Yleinen.

Päivystykset ovat ruuhkautuneet ympäri Suomea. Osittain ruuhkat johtuvat siitä, että huonokuntoiset vanhukset hakeutuvat päivystykseen, koska muuten he eivät saa tarvitsemaansa hoitoa.

Vanhustenhoidon surkea tilanne ei voi tulla kenellekään yllätyksenä, siitä on puhuttu vähintään viimeiset kymmenen vuotta, kauemminkin. On hienoa, että vanhus voi asua kotona niin kauan kuin mahdollista. Mutta sitten, kun kotona ei pärjää, on päästävä ympärivuorokautiseen hoitoon. Ja niin ei nyt ole eikä ole ollut moneen vuoteen.

Marinin hallitus sai onneksi aikaiseksi vanhustenhoidon henkilömitoituksen, joka on astunut voimaan vähitellen:

1.10.2020 henkilöstömitoituksen tuli olla vähintään 0,5 työntekijää, 1.1.2021 vähintään 0,55 työntekijää ja 1.1.2022 alkaen vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden. 1.4.2023 vähintään 0,65 työntekijää asiakasta kohden. Siirtymäajan päättyessä 1.12.2023 edellytetään vähintään 0,7 työntekijää/asukas.

Kokoomuskin on herännyt vanhustenhoidon surkeaan tilaan (vihdoinkin) ja ilmoittanut tekevänsä välikysymyksen vanhustenhoidosta ja vaatinut hoitajamitoituksesta luopumista. Orpo sanoi: ”Kaavamaisella yhden hoitomuodon hoitajamitoituksella ei ratkaista vaan pahennetaan ongelmaa. Hoitajia ei ole tarpeeksi. Kolmetuhatta yksityisen hoivan paikkaa on poistettu käytöstä. Kotipalveluiden piirissä olevat vanhukset ovat huonommalla hoidolla ja huonompikuntoisia. He hakeutuvat päivystykseen ja täyttävät päivystykset.”

Kokoomushan ei hoitajamitoitusta halunnut, sen te kaikki varmaan muistatte. Jos ette, niin lukekaa aikaisempi juttuni (linkin takana).

Sipilän- Orpon -hallituksen tavoitteena oli leikata vanhustenhoidosta 70 miljoonaa euroa. Tavoitteena oli laskea vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitusta 0,5:stä 0,4 :ään. Tästä aiheutui voimakas julkinen keskustelu, eikä sitä toteutettu. Sitä huolimatta Sipilän-Orpon hallitus teki yli 30 miljoonan euron leikkauksen vanhustenhoitoon.

Suomen vanhustenhoidon rahoitusvaje on lähes 2 miljardia verrattaessa muihin pohjoismaihin. Vaje on kasvanut vähitellen. Hoitajamitoituksesta luopuminen ei ole ratkaisu ongelmiin, sillä syynä ovat liian pieni palkka työn vaativuuteen ja raskauteen nähden sekä huonot työolot. Työolot huononisivat entisestään, mikäli 0,7-hoitajamitoitusta ei saatettaisikaan voimaan ja se olisi märkä rätti hoitajien kasvoille.

Hoitajamitoituksesta on pidettävä kiinni. Hoitajat ansaitsevat asialliset työskentelyolosuhteet ja kunnon palkan työstään. Vanhukset ansaitsevat arvokkaan vanhuuden ja hoivapaikan, mikäli eivät pärjää kodissaan. Asia on ratkaistava. Ja se ei ratkea sillä, että kokoomus toteuttaa velkarahalla miljardin veronkevennykset. Elina Valtonenhan totesi A-studiossa 8.8.2022, että kokoomus on valmis alentamaan veroja jopa velaksi.

Myyrmäen paloaseman paikka

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenen Ville Rahkalan ja minun kirjoitus Myyrmäen paloasemasta Vantaan Sanomissa 13.7.2022

Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että Myyrmäkeen tarvitaan uusi paloasema, sillä kiireellisimmissä hälytyksissä apu ei ehdi joka paikkaan riittävän nopeasti. Ongelmia on etenkin Myyrmäen länsi- ja eteläosissa, sillä esimerkiksi kiireellisen avun saaminen Vapaalaan kestää tällä hetkellä 9 minuuttia, kun tavoite on 6 minuuttia. Esimerkiksi sydänpysähdyksessä jokainen minuutti heikentää toipumisennustetta 10 %.

Asia, josta ei ole ollut yksimielisyyttä, on paloaseman paikka. Kaupunki on jääräpäisesti ajanut asemaa Raappavuorentielle Kivikaudenpuistoon, vaikka muitakin vaihtoehtoja on olemassa. Asukkaat ovat aktiivisesti esittäneet mielipiteensä asiasta, mutta mielipiteet eivät ole johtaneet paikan uudelleenarviointiin. Asukkaita on kyllä kuultu, mutta ei kuunneltu. Mielipiteitä on todella runsaasti ja niitä ovat jättäneet yksityishenkilöt, yhdistykset ja asunto-osakeyhtiöt.

Toisin kuin kaupunki tuo esiin, niin asukkaat eivät pääsääntöisesti kyseenalaista melua, vaan aivan muita asioita. Ensinnäkin Kivikaudenpuisto on aivan liian ahdas toimivalle ratkaisulle. Nyt olisi viisasta ottaa huomioon myös pelastusaseman laajentamistarpeet, joita väestömäärän kasvaessa varmasti on. Toiseksi paikka on liikenneturvallisuuden kannalta erittäin hankala: Tallit rajoittuvat suoraan jalankulku- ja pyörätiehen, mikä on selkeä turvallisuusriski kevyelle liikenteelle ja varsinkin lapsille, joita urheilupuiston läheisyydessä liikkuu todella paljon. Ja kolmanneksi: jälleen tuhotaan yksi puisto ja kaadetaan vanhat puut.

Kivikaudenpuistoa toimivampia rakennuspaikkoja olisivat selkeästi joko Ajopuunpuiston kulma Nesteen takana tai Lastutien ja Rajatorpantien risteyksessä oleva tyhjä alue. Näitä paikkoja on syytä tutkia tarkemmin. Molemmat paikat täyttävät ehdot avun saamiseksi ajoissa perille.

Terveisiä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuustosta 21.6.2022

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuusto kokoontui tänään. Asialistalla oli mm. toimialajohtajien valintoja.

Vanhuspalvelut: Minna Lahnalampi-Lahtinen (valittiin yksimielisesti aluehallituksen esityksen mukaisesti)

Konsernipalvelut: Mikko Hokkanen (valittiin yksimielisesti aluehallituksen esityksen mukaisesti)

Terveydenhuollon palvelut: äänestettiin. Vaalissa Pia Niemi-Mustonen sai 34 ääntä ja Kati Liukko 34 ääntä. Yksi hylätty ääni. Arpa ratkaisi ja valituksi tuli Kati Liukko. Onnettarena toimi aluevaltuuston 1. vpj Paula Lehmuskallio.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut: äänestettiin. Valituksi tuli Hanna Mikkonen (51 ääntä) Piia Niemi-Mustonen (18 ääntä).

Hyväksyimme myös vuoden 2021 tilinpäätöksen, ja tarkastuslautakunta antoi valtuustolle arviointikertomuksensa. Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana sain esitellä kertomuksen.

Arvoisa puheenjohtaja, aluevaltuutetut

Tämä on historiallinen hetki. Teillä on käsissänne tai oikeastaan koneillanne Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan tekemä ensimmäinen arviointikertomus. Niin laajana ja laadukkaana kuin tarkastuslautakunta sen kykeni annetuilla aika- ja henkilöresursseilla tekemään. Yleensähän arviointikertomuksen esittelee lautakunnan puheenjohtaja, mutta kuulin vasta tänään, että hän ei osallistukaan kokoukseen, joten joudutte tyytymään nyt varapuheenjohtajan esittelyyn.

Hyvinvointialuelain 125 §:n mukaan aluevaltuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja.

Vantaan ja Keravan aluevaltuusto asetti tarkastuslautakunnan kokouksessaan 8.3.2022 ja valitsi puheenjohtajaksi Mika Niikon ja varapuheenjohtajaksi minut. Puheenjohtajien lisäksi tarkastuslautakunnassa on 11 jäsentä.

Tarkastuslautakunta on yksi lakisääteisistä lautakunnista. Kertaan lyhyesti lautakunnan tehtävät, jotka hyvinvointialuelain § 125 mukaan ovat:

  1. valmistella aluevaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat;
  2. arvioida, ovatko aluevaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet hyvinvointialueella ja hyvinvointialuekonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla
  3. arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä taloussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden riittävyyttä talouden tasapainotuksen kannalta;
  4. huolehtia hyvinvointialueen ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta
  5. valvoa, että 89 §:ssä säädettyä velvollisuutta ilmoittaa sidonnaisuuksista noudatetaan, ja saattaa ilmoitukset aluevaltuuston tiedoksi;
  6. valmistella aluehallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 81 §:n mukaan tarkastuslautakunta huolehtii hyvinvointialuelaissa säädettyjen tehtävien mukaisesti hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä, hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toimintaan ja talouteen kohdistuvasta tavoite-, tuloksellisuus- ja tarkoituksenmukaisuusarvioinnista sekä sidonnaisuusilmoitusten valvonnasta. Tarkastuslautakunta tekee myös aluevaltuustolle esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja vastuuvapaus myöntää tilivelvollisille.

Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa aluevaltuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään aluevaltuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa aluevaltuustolle muitakin tarpeellisina pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksisista.

Tarkastuslautakuntamme kokoontui ensimmäisen kokoukseensa 8.4.2022. Olimme erittäin mielenkiintoisen ja hieman pulmallisenkin tehtävän edessä. Meidän tehtävänämme oli nimittäin laatia arviointikertomus vuodelta 2021 hyvin nopealla tahdilla eli puolessatoista kuukaudessa. Kaikkiaan tarkastuslautakunta kokoontui 4 kertaa.

Yleensähän tarkastuslautakunta arvioi sitä, ovatko aluevaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet hyvinvointialueella toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. No, aluevaltuustohan ei ollut asettanut vuodelle 2021 mitään tavoitteita, koska oli itsekin juuri aloittanut toimintansa, joten emme voineet niitä arvioida.

Päätimme, että arvioimme suunnittelun etenemistä ja tukeudumme sellaiseen valmiiseen materiaaliin, jota on olemassa eli sosiaali- ja terveysministeriön ylläpitämään alueellisen valmistelun tiekarttaan, väliaikaisen toimielimen eli VATEn kokouspöytäkirjoihin sekä tilinpäätökseen. Lisäksi päätimme, että kuulemme valmistelun kannalta keskeisiä johtajia, silloista hallintovalmistelujohtaja Mikko Hokkasta sekä hyvinvointialueen muutosjohtajaa Timo Aronkytöä.

Työmme on ollut poikkeuksellista siinäkin suhteessa, että meillä ei ole ollut tukenamme asioita valmistelevaa ja esittelevää virkamiestä eli tarkastuspäällikköä, vaan tarkastuslautakunnan kokouksissa asiat on käsitelty puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut Hannamari Harju.

Tarkastuslautakunta nostaa havaintoinaan esille vuodesta 2021 erityisesti kolme asiaa:

Ensinnäkin: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on täysin uusi organisaatio, jonka luominen on aloitettu tyhjästä ja erittäin vähäisellä henkilöstömäärällä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toiminnan valmistelu näyttää STM:n alueellisen valmistelun tiekartan perusteella etenevän suunnitellusti ja aikataulussa. STM:n tiekartan tilannekatsauksessa 31.12.2021 olleisiin punaisilla merkittyihin kohtiin on saatu hallintovalmistelujohtajalta sekä hyvinvointialueen muutosjohtajalta perusteltu selitys.

Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää huomiota siihen, että valmisteluorganisaation on syytä olla riittävä, jotta toiminnan siirto kunnilta hyvinvointialueelle 1.1.2023 ei vaarannu.

Toiseksi: ICT-valmistelu on hyvinvointialueen valmistelukokonaisuuksista haastavin ja eniten kustannuksia aiheuttava osa-alue. Valtio ei kyennyt tekemään valmistelurahoitukseen liittyviä ICT-rahoituspäätöksiä ajoissa, mikä hidasti sekä rekrytointeja että sopimusten solmimista. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ICT-muutokseen haettiin rahoitusta 44,9 miljoonaa euroa vuosille 2022–2025 ja rahoitusta myönnettiin vuodelle 2022 7,8 miljoonaa euroa. Myönnetyllä rahoituksella voi olla vaikea huolehtia siitä, että hyvinvointialueen tietojärjestelmät toimivat häiriöttömästi järjestämisvastuun siirtyessä, mikä on tarkastuslautakunnan mielestä huolestuttavaa. Ongelmana voi olla myös osaavan ICT-henkilöstön rekrytointi.

Kolmanneksi: Tarkastuslautakunta korostaa, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on ilman turhia viivytyksiä palkattava tarkastuspäällikkö, jotta lautakunnalla on esittelijä ja riittävästi asiantuntemusta lautakunnan jäsenten tueksi.  Ja näinhän on nyt tapahtumassa, koska aluehallitus päätti tarkastuspäällikön viran perustamisesta. Virka on haettavana 22.6. – 8.8.2022

Tarkastuslautakunnan yhtenä tärkeimmistä tehtävistä on arvioida, ovatko aluevaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet hyvinvointialueella toteutuneet. Arvioiminen on vaikeaa, mikäli tavoitteita ei ole asetettu. Vuoden 2021 osalta se on ymmärrettävää, mutta vuoden 2022 ja etenkin vuoden 2023 osalta tulee olla tavoitteet ja mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta mitataan.

Me tarkastuslautakunnan jäsenet toivomme, että tutustutte laatimaamme arviointikertomukseen. Kuten jo alussa totesin, se on tehty niin niin laadukkaaksi kuin käytössä olevilla aika- ja henkilöresursseilla sekä osaamisella on pystytty. Kiitos.

Hammashoidon tilanne Vantaalla

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Meillä oli 20.6. kaupunginvaltuuston viimeinen kokous ennen kesätaukoa. Käsittelyssä olivat mm. ensimmäinen osavuosikatsaus ja vuoden 2023 talousarviolaadinnan kehys. Pidin oman puheenvuoroni osavuosikatsauksesta ja keskityin erityisesti hammashoitoon.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, kuntalaiset

Voisin puhua tässä kohdassa Vantaan suht´ hyvästä taloudellisesta tilanteesta sekä hallitusta lainakannasta tai pikäaikaistyöttömyydestä ja nuorten pahoinvoinnista. Tai siitä, että kaikki perusopetuksen päättäneet oppilaat jatkavat opintojaan toisella asteella tai TUVA-koulutuksessa, kiitos oppivelvollisuuden laajentamisen. Mutta en puhu niistä. Otan esille yhden asian, joka on kuntalaisille tällä hetkellä akuutti, nimittäin hammashoitoon pääsy.

Hammashoidon tilanne Vantaalla on erittäin vaikea. Saan viikoittain viestejä kuntalaisilta. He kertovat, että ajanvaraus ei toimi, takaisinsoitto ei toimi, aikoja ei saa. Tai jos sattuu saamaan ajan, niin aivan toiselle puolelle kaupunkia kuin missä itse asuu.

Ikävintä on, että tilanne on ollut tiedossa jo pitkään. Suun terveydenhuollon liikelaitoksella olisi ollut aikaa reagoida asiaan, mutta valitettavan hitaasti korjaustoimenpiteitä tehdään.

Käsittelimme tänään kaupunginhallituksessa sosialidemokraattisen valtuustoryhmän 13. joulukuuta 2021 jättämää valtuustoaloitetta. Valtuustoryhmämme kysyi jo joulukuussa, siis puoli vuotta sitten, mihin toimenpiteisiin Vantaan suun ja terveydenhuollon liikelaitos on ryhtynyt, jotta kuntalaiset saisivat yhteyden hammashoitoon ja pääsisivät hoitoon. Jo puoli vuotta sitten kirjoitimme, että aikaa saa odottaa useita kuukausia.

Arvoisa puheenjohtaja, toivon todellakin, että kaupunki nyt tekee kaikkensa hammashoidon hoitojonojen purkamiseksi. Hoitamattomat hampaat altistavat muillekin sairauksille. Lisäksi toivon, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallitus ottaa vakavaan pohdintaansa sen, kuinka hammashoidon ongelmat saadaan purettua. Hyvinvointialue tulee nimittäin saamaan perintönä hammashoidon pitkät jonot ja toimimattoman ajanvarauksen. Kiitos.

Evästystä vuoden 2023 budjettiin

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Kolme nostoani vuoden 2023 talousarvioon:

Ensinnäkin OSAAMINEN. Vain ja ainoastaan osaaminen synnyttää uusia työpaikkoja ja tuo ihmisille töitä. Oppivelvollisuuden laajentuminen auttaa siihen, että tulevat uudet ikäluokat eivät putoa kelkasta ja saavat vähintään toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuuden laajentaminen on ollut loistava investointi ja uusimman tutkimuksen mukaan sen rahoituskin on ollut riittävä.

Mutta niiden osalta, jotka eivät pääse hyötymään oppivelvollisuuden laajentamisesta, tarvitsemme räätälöityä koulutusta, oppisopimuskoulutusta ja täsmäkoulutusta yhdessä yritysten kanssa. Yleisenä tavoitteena pitäisi kuitenkin aina olla, että ihmisellä on niin hyvä pohjakoulutus ja erityisesti niin hyvät geneeriset taidot eli yleistaidot, että aina on kyky oppia uutta ja siirtyä työpaikasta ja ammatista toiseen.

Toiseksi TYÖLLISYYS. Pitkäaikaistyöttömys, nuorten työttömyys, vieraskielisten työttömyys. Kaikkiin on pystyttävä puuttumaan. Ne ovat kaikki liian korkealla tasolla. Monella vieraskielisellä työttömällä kielitaito on ongelma. Muistan kaupunginjohtajan kertoneen valtuustoseminaarissa, että Vantaalla on 750 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista työttömänä. 25 % heistä ei työllisty, koska heillä ei ole riittävää kielitaitoa. Mitä tuhlausta. Juuri kielitaidon opettamiseen tarvitsemme aivan uusia tapoja: kielimentorointia, kielikummeja, työnteon ja kielen oppimisen yhdistämistä. Yleisimminkin voisimme miettiä, etsivätkö työnantajat liian täydellisiä työntekijöitä?  Olisiko viisasta palkata sellainen, jolla on oikea asenne ja kouluttaa hänelle osaaminen?

Kolmanneksi KULTTUURI. Jos oikein muistan, niin kaupunginjohtaja taisi vuosi sitten luvatakin, että ensi vuoden budjetti on kulttuuribudjetti. Kulttuuripalveluiden ja liikuntatoimen resurssien lisäys ensi vuodeksi on tarpeellinen ja tervetullut. Me kaupunkilaiset ansaitsemme elävät lähiöt, joissa kulttuuri ja tapahtumat ovat osa arkipäiväämme ja torilta löytyy maksutonkin istumapaikka.

Mihin koulutukseen tarkoitetut rahat oikein katoavat?

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin on huolissaan suomalaisesta koulutuspolitiikasta ja työvoiman osaamisesta (HS 22.5.) Niin minäkin. Erityisen huolissani olen siitä, että vaikka valtio antaa rahaa koulutukseen, niin koulutuksen järjestäjät eivät käytäkään saamaansa rahaa koulutukseen.

Suomessa on 22 ammattikorkeakoulua. Vuonna 2021 niiden yhteenlaskettu liikevoitto oli 30 miljoonaa. Kun mukaan otetaan myös sijoitustuotot, niin amkien yhteenlaskettu tilikauden voitto oli 66 miljoonaa (vipunen.fi). Se on suuren suomalaisen amkin vuoden liikevaihto. (Vuonna 2020 amkien yhteenlaskettu liikevoitto oli 33 miljoonaa ja yhteenlaskettu tilikauden voitto 44 miljoonaa).

Kaikki ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä, mutta laissa on määrätty, että toiminnan tarkoituksena ei saa olla voiton tavoittelu (932/2014 5§). Mikäli voittoa sattuisi kertymään, se on käytettävä toiminnan kehittämiseen eli opetukseen, aluekehitykseen ja tutkimus- ja kehittämistoimintaan (TKI). Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan rahoja hillotaan taseeseen ja käytetään mm. sijoitustoimintaan. Miksi ihmeessä OKM antaa tämän tapahtua?

Paalutorin ahdistus

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Olin Myyrmäen Paalutorilla ja ajattelin istahtaa hetkeksi alas. Missään ei kuitenkaan ollut ainuttakaan penkkiä. Tai oli, kolme betoniporsasta, mutta nekin oli jo varattu.

Paalutorille on tälle kesälle myönnetty luvat kolmelle ravintolalle. Pergola, jossa kuka tahansa pystyi viime kesänä istuskelemaan, on sekin nyt ravintolakäytössä. Ymmärrän kyllä, että kaupallinen toiminta on tärkeää, mutta kyllä yleisellä torilla pitäisi olla muutakin toimintaa kuin ravintoloita. Edes penkkejä, joissa istua ilman, että on pakko ostaa kaljaa tai kahvia.

Paalutorin lähialue on ollut rakennusaluetta jo pari vuotta ja vielä muutama vuosi on edessä ennen kuin Paalutori peruskorjataan 2024-2025. Myyrmäkeläisten kannalta olisi tärkeää, että rakennusaikanakin kaupunki pitäisi Paalutorin edes jotenkin viihtyisänä. Ihmiset ovat kerta toisensa jälkeen toivoneet penkkejä ja istutuksia sekä Paalutorille että Liesitorille, mutta mitään ei ole saatu. Urbaani puisto, jota mm. Myyrmäki-liike oli ideoimassa, ilmeisesti toteutuu Myyrinpuhoksen kulmille, mutta ei aiotussa laajuudessa.

Toivon, että onnistumme saamaan Paalutorille täksi kesäksi edes penkkejä ja istutuksia. Ja että kaupunki jo nyt alkaa suunnitella yhdessä kuntalaisten ja yhdistysten kanssa, mitä torille tahdotaan kesäksi 2023, jotta suunnitelmat on mahdollista toteuttaakin. Tori on parhaimmillaan meidän kaikkien yhteinen olohuone.

Vantaan Sanomat 25.5.2022

Vantaan ratikasta – aloite kunnallisesta kansanäänestyksestä

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Meillä oli 25.4. valtuustossa käsittelyssä aloite kunnallisen kansanäänestyksen järjestämiseksi raitiovaunuhankkeesta. Mielestäni kuntalaiset ovat valinneet valtuutetut päättämään myös ratikasta. Suunnitellaan nyt ensin rauhassa ja päätetään ratikan mahdollisesta rakentamisesta vuonna 2023, kun on päätösten aika.

Alla oma puheenvuoroni valtuustossa:

Puheenjohtaja, valtuutetut,

Teimme joulukuussa 2019 tässä salissa päätöksen ratikan yksityiskohtaisen suunnittelun aloittamisesta. Se suunnittelu on nyt hyvässä vauhdissa. Kun ensi vuonna päätämme ratikan rakentamisesta, niin meillä on käytössämme satojen sivujen laajuinen aineisto, jossa on mukana yksityiskohtaiset teknistaloudelliset suunnitelmat ja selvitykset.

Ratikan rakentamispäätös tulee olemaan Vantaan tähänastisen historian suurin päätös, siitä olen aloitteen tekijöiden kanssa samaa mieltä. Ja juuri sen vuoksi rakentamispäätöksen pitää perustua tietoon eikä tunteeseen. ”Kannatatko vai vastustatko ratikan rakentamista Vantaalle” olisi aivan liian yksinkertainen ja tunnepitoinen kysymys kysyttäväksi kunnallisessa kansanäänestyksessä näin isosta ja monimutkaisesta asiasta.

Kuntalaiset ovat valinneet meidät valtuustoon päättämään asioista puolestaan, myös ratikasta. Näinhän edustuksellinen demokratia toimii. Meidän valtuutettujen velvollisuutena on perehtyä suunnitelmiin ja laskelmiin ja tehdä tietoihin ja selvityksiin perustuen päätös, joka on Vantaan ja vantaalaisten kannalta paras.

Valtuutettu Saimen on 4. tammikuuta jättänyt myös kuntalaisaloitteen tästä samasta asiasta eli kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä ratikkahankkeesta. Aloitteen on neljässä kuukaudessa allekirjoittanut 186 kuntalaista. Mielestäni kovin vähän, mikä osoittaa, että kuntalaiset luottavat valtuutettujen kykyyn tehdä päätös siitä, rakennetaanko ratikka vai ei, sitten, kun päätöksen aika on.

Ja katsokaa tietoa Vantaan ratikan suunnittelusta, sitä on tarjolla paljon sivulla Vantaan ratikka | Vantaa

Vantaan Sanomien juttu asiasta: Vantaalaiset eivät pääse äänestämään ratikasta – Valtuutettu: Ehkä kuntalaisilla on ”väärä mielipide” | Paikalliset | Vantaan Sanomat

Hammashoidon tilanne Vantaalla

Kirjoittanut & sijoitettu kategoriaan Blogi, Etusivu.

Jatkan hammashoidon tilanteesta. Aiempaan kirjoitukseeni voit tutustua tämän linkin kautta: Kiireettömän hoidon ajanvarauksen on toimittava – Ulla Kaukola

Meillä oli eilen 21.4.2022 valtuuston kyselytunti. Kysyin siellä kiireettömän hammashoidon tilanteesta.
Apulaiskaupunginjohtaja Aronkydön vastauksen mukaan takaisinsoittoa odottaa tällä hetkellä 1 800 ihmistä. Ajan saa noin 5 kuukauden päähän, sitten kun saa. Ja takaisin soitetaan yhden kerran uudelleen, mikäli asiakas ei ensimmäisellä kerralla vastaa. Tosin totesi, että välttämättä aina ei ole soitettu kahta kertaa, kuten ei olekaan (oma huomio). Palvelusetelit ovat tulossa käyttöön ilmeisesti touko-kesäkuussa.


Tilanne on valitettava, mutta toivottavasti paranemaan päin. Kuntalaisille on kuitenkin uskallettava tiedottaa asiasta rehellisesti. Nettisivuilla lukee yhä ”soitamme sinulle takaisin mahdollisimman pian”. Itse olen nyt odottanut 16 päivää. Lasketaanko se aikaraamiin mahdollisimman pian?


Kuntalainen voi ottaa yhteyttä myös sähköisesti eli Maisan kautta. Laitoin viimeisimmän viestin 8.4. Maisaan. Sielläkin lukee, että ”Ammattilaiset vastaavat viestiisi mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kolmen arkipäivän kuluessa”. Nyt on 22.4. – kukaan ei ole vastannut viestiini, on kulunut kaksi viikkoa. Tosin 11.4. on merkintä, että ammattihenkilö on tarkastellut viestiäni. Laitoin tänä aamuna viestin apulaiskaupunginjohtaja Aronkydölle ja suun terveydenhuollon johtajalle Salusjärvi-Juopperille ja toivoin rehellistä ja ajantasaista tiedottamista tilanteesta. 

Salusjärvi-Juopperi vastasi, kiitti asian esille ottamisesta ja totesi, että on syytä tarkentaa nettisivujen sisältöä.

On tässä tekemistä, että saadaan hammashoito Vantaalla kuntoon.