Ulla Kaukola

Valtuustoaloite: Yhtenäinen ulkoilureitti Pähkinärinteestä aina Espoon maauimalaan saakka

Jätin valtuuston kokouksessa 10.5. seuraavan valtuustoaloitteen:

Espoon ja Vantaan rajalla oleva ulkoilureitti Hämevaarassa on kovassa käytössä. Ulkoilureitti alkaa Pähkinärinteen Lammaslammelta ja jatkuu valaistuna Pöllökallion itäpuolta Hämeenkyläntielle asti. 

Hämeenkyläntieltä Espoon rajalle on rakentamaton noin 400 metrin osuus, joka on savinen, liejuinen ja valoton. Espoon puolella reitti jatkuu jälleen hoidettuna ja valaistuna aina Leppävaaran urheilupuistoon ja maauimalaan saakka. Vain Hämevaaran kohdalla oleva noin 400 metrin kohta on rakentamaton. Etenkin keväällä ja syksyllä ulkoilijat kulkevat savessa ja liejussa. 

Me aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että ulkoilureitti tulisi rakentaa ja valaista Hämevaaran kohdalta (noin 400 metriä), jotta saisimme yhtenäisen ulkoilureitin (noin 5 km) Pähkinärinteestä aina Leppävaaraan saakka. 

Aloitteeseen yhtyi 9 valtuutettua.

Valtuustoaloite: Monipuolinen ulkokuntoilupaikka Lammaslammen alueelle Pähkinärinteeseen

Jätin 10.5.2021 valtuustoaloitteen siitä, että saisimme monipuolisen ulkokuntoilupaikan Lammaslammen alueelle Pähkinärinteeseen.

Tässä aloite:

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan kaupunki rakentaa monipuolisen ulkokuntoilupaikan Lammaslammen alueelle Pähkinärinteeseen. 

Vihdintien länsipuolella asuu reilusti yli 10 000 kuntalaista, mutta alueelta puuttuu monipuolinen, laadukas ulkokuntoilupaikka. Korona-aika on saanut kuntalaiset liikkumaan ja pitämään huolta kunnostaan. Into jatkuu varmasti koronan jälkeenkin, mikäli siihen on mahdollisuudet. Lammaslammen alue on keskeinen ja sopiva paikka ulkokuntoilupaikalle. Tarve on erittäin suuri.  

Aloitteeseen yhtyi 32 valtuutettua.

Taloussuunnitelmakausi 2022 – 2025

Meillä oli kaupunginvaltuustossa 10.5.2021 taloussuunnitelmakauden 2022 – 2025 lähetekeskustelu. Minun mielestäni aivan oleellista on pitää huolta työllisyydestä ja koulutuksesta. Suuren kaupungin on myös syytä uskaltaa katsoa tulevaisuuteen. Alla oma puheenvuoroni valtuustossa:

Puheenjohtaja, valtuutetut,

ensi taloussuunnitelmakauden 2022 – 2025 oleellisimpia asioita ovat mielestäni:

(1) ensinnäkin työllisyysasteen nosto vähintäänkin koronaa edeltävälle ajalle, jolloin se oli Vantaalla yli 75%, eli Suomen parhaita. Vantaa on kaupunki jolle verotulot ovat erityisen tärkeä osa budjettia. Vantaan työttömyysaste oli maaliskuussa Uudenmaan korkein, 15 %. Suurena ongelmana on mm. nuorten työttömyyden kaksinkertaistuminen. Onneksi Vantaa sai miljoonan euron rahoituksen nuoristyöttömyyden vähentämiseksi. Hankkeen tavoitteena on, että kahdessa vuodessa kaupunki saa tuettua 400 nuorta työllistymiseen tai opintoihin. Myös työllisyyden kuntakokeilun onnistuminen on erittäin tärkeää.

(2) toisena asiana koulutus. Vantaalaisten koulutusastetta on saatava korkeammaksi, jotta työttömyyden osuessa kohdalle siirtyminen ammatista ja työpaikasta toiseen on mahdollista. Me tarvitsemme uuden lukion, jotta saamme lukiopaikkojen määrän noin 60 %:iin ikäluokasta. Me tarvitsemme ammatillisen koulutuksen arvostusta ja Vehkalaan pikaisesti uuden toimitilan.

Oppivelvollisuuden laajentaminen tulee juuri oikeaan aikaan. Se on viesti siitä, että nuorta ei jätetä selviytymään yksin, vaan yhteiskunta huolehtii, että opiskelut jatkuvat myös yläkoulun jälkeen. Tähän saakka 15 % ikäluokasta on jäänyt pelkän peruskoulun varaan, jolloin työtäkin on ollut vaikea löytää. On ollut vastuutonta antaa nuoren lopettaa koulu 15-vuotiaana. Puheet siitä, että työ olisi vaihtoehto koulutuksen ulkopuolella olevalle nuorelle, ei pidä paikkaansa. Tilastot kertovat, että koulutuksen ulkopuolella olevista alle 18-vuotiaista nuorista neljä viidestä on ollut myös työelämän ulkopuolella. Oppivelvollisuuden laajentamisen onnistuminen on tärkeää.

(3) kolmantena hyvinvointi. Ihmisten on päästävä lääkäriin kahdessa viikossa ja koronan aikana kertynyttä hoitovelkaa pitää saada purettua.

Korona on tuonut myönteisiäkin asioita ihmisten hyvinvointiin. Moni on lähtenyt liikkeelle etenkin omalle lähialueelle ja lähiluontoon, ulkokuntoilupaikat ovat olleet tavattoman suosittuja. Vihdintien länsipuolella ei sellaista paikkaa ole lainkaan ja siksi teenkin tänä iltana valtuustoaloitteen, että saisimme Lammaslammen alueelle Pähkinärinteeseen monipuolisen ulkokuntoilupaikan.

(4) neljäntenä asiana on meidän vieraskielisen väestön pitäminen mukana. Tällä hetkellä vantaalaisista yli 21 % on vieraskielisiä, vuonna 2030 heitä on jo 30 %. Myönteisen erityskohtelun ohjelman on syytä jatkua.

(5) Kaiken kruunaa usko tulevaisuuteen. Vantaa on suuri kaupunki, jolla pitää olla myös suuria suunnitelmia tulevaisuutta varten.  Olen tottunut siihen, että ensin suunnitellaan ja vasta suunnittelun jälkeen tehdään päätökset, kun faktat ovat tiedossa. Siksi pidän hyvin erikoisena sitä, että kun suunnittelu on täysin kesken, niin joillakin on jo selkeä ratikkaa vastustava kanta. Sen, joka on kiinnostunut taloudesta, verotuloista ja työpaikoista, pitäisi muistaa, että ratikan rakentaminen tuo kaupunkiin arviolta 4 700 työpaikkaa enemmän kuin niitä tulisi ilman ratikkaa. Kiitos.

Koulutus tuo työtä

Korona on muuttanut maailmaa, eikä kukaan tiedä, miltä osin työelämä palautuu ennalleen.

Työntekijän pelastaa koulutus. Jokaisella pitää olla sellainen pohjakoulutus, että se mahdollistaa siirtymisen ammatista ja työpaikasta toiseen. Koulutus, jonka päälle voi rakentaa uutta osaamista.

Vantaalla työllisyysaste oli ennen koronaa Suomen korkeimpia, lähes 76%. Mutta silloinkin työttöminä olleista lähes 40%:lla oli vain perusasteen koulutus. Tähän saakka 15 % ikäluokasta on jäänyt pelkän peruskoulun varaan, jolloin työtäkin on ollut vaikea löytää. Koulutuksen ulkopuolella olevista alle 18-vuotiaista nuorista neljä viidestä on ollut myös työelämän ulkopuolella.

On hyvä, että oppivelvollisuuden laajentaminen toteutetaan juuri nyt. Ketään ysiluokkalaista ei jätetä oman onnensa nojaan, vaan jokaisen jatko-opinnoista peruskoulun jälkeen huolehditaan.

Yrityksiä syntyy ja kuolee – se on ihan luonnollista

Ravintoloitsija Henri Alen on ollut ärhäkkä ravintolayrittäjien puolestapuhuja Twitterissä. Kommentoin hänen twiittiään ja sain aikaiseksi vastausvyöryn, ja sunnuntain 25.4. somekohun. Päädyin jopa Verkkouutisten juttuun. Twiittini haluttiin tulkita ikään kuin vähättelisin ravintola-alan työntekijöitä. Se on kyllä täyttä potaskaa. Olen itse luottamusmies ja vähintään yhtä ärhäkkä työntekijöiden oikeuksien puolustaja kuin Alen on yrittäjien oikeuksien puolustaja.

https://www.verkkouutiset.fi/sdpn-valtuutettu-ravintoloita-tulee-ja-menee/#4109bfc8

Tviitistäni lähtenyt ketju avasi keskustelun, jota kannattaa mielestäni jatkaa: Suomi koronan jälkeen.

Moni pahoitti mielensä, kun sanoin, että ”ravintoloita tulee ja menee”. Valitettavaa, mutta täysin totta. Niin markkinatalous toimii. Viiden vuoden kuluttua perustamisesta vain joka toinen yritys on hengissä. Sellaista yritysten elämä on, koska niiden tarkoitus on tuottaa voittoa. Erityisesti ravintola-alalla yrityksiä syntyy ja kuolee nopealla tahdilla. Vuonna 2018 konkurssiin meni 232 ravitsemistoiminnan yritystä, vuonna 2019 258 kappaletta, suurin osa niistä ravintoloita. Vielä useampi yritys lopetetaan eli ajetaan alas ilman konkurssia. (Kauppalehti 21.2.2020.)

Uusia ravintoloita syntyy vanhojen tilalle: Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä aloitti toimintansa 371 majoitus- ja ravitsemisalan yritystä ja samana aikana 268 majoitus- ja ravitsemisalan yritystä lopetettiin. Hallituksen tuen ja toimien vuoksi konkurssien määrä väheni vuonna 2020.

Kauppalehden analyytikon Ari Rajalan mukaan heikoin neljännes ravintoloista tekee tappiota. Pääosalla pääoman tuottoasteet ovat hyviä. Heikoin neljännes kannattaa kuitenkin huonosti, ja siellä taseet ovat rapakunnossa eikä tappiopuskureita ole kuin nimeksi. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan alalle on tyypillistä, että yrityksiä lopettaa. Näin siis jo ennen koronaa.  (Kauppalehti 21.2.2020.)

On tärkeää auttaa kannattavat yritykset koronan yli, sehän on selvä asia. Ja niinhän hallitus on tehnytkin: Business Finlandin kautta kanavoitiin miljardi kehittämistukina yrityksille. Myös monet ravintolat ovat saaneet jopa 100 000 euron tuen uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Ilolla kuulen, mitä hienoja innovointeja yritykset ovat rahalla luoneet. Hallitus on luonut kustannustuki ykkösen ja kakkosen ja kolmonen on juuri käynnistymässä. Hallitus linjasi jo aiemmin tukipaketin kulttuurialalle ja juuri uuden paketin kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle. Yrityksiä on tuettu velaksi miljardeilla. Jotkut ekonomistit ovat jo kysyneet, olisiko syytä suorien tukien sijaan taata yrityksille edullisia lainoja. Myös itse yrittäjiä on tuettu: he ovat poikkeuksellisesti voineet hakea mm. työmarkkinatukea koronaepidemian vuoksi.

Tervetuloa sosiaaliluukulle

Korona-aika on kiristänyt kaikkien hermoja, varmasti myös yrittäjien. Sain puhelinsoiton, jossa yrittäjä huusi suoraa huutoa ja syytti minua ties mistä. Puhelu piti katkaista kolme kertaa, ennen kuin hän rauhoittui. Hän kertoi hakeneensa kustannustukea, mutta ei ollut saanut sitä, koska yritys ei täyttänyt tuen saamisen ehtoja. Se oli ikävää kuulla, mutta tukien saamiseen on olemassa kriteerit, niin yrityksille kuin yksityisille ihmisille. Minulle tilanne toi mieleeni kaikki ne yksinhuoltajat, työttömät, sairaat ja köyhät eläkeläiset, joita olen toreilla tavannut ja jotka eivät ole saaneet asumistukea, toimeentulotukea tai muuta tukea, koska eivät ole täyttäneet ehtoja.

Korona on tuonut keskusteluun valtion velkaantumisen. Oikeisto tahtoo ”lopettaa velaksi elämisen” ja sen vuoksi vähentää lainanottoa, alentaa verotusta, heikentää työttömyysturvaa, alentaa sosiaaliturvaa ja lisätä paikallista sopimista eli alentaa palkkoja. Julkinen sektori on heidän mielestään liian suuri, ja sitä pitää pienentää. Velanoton vähentämisenhän pitäisi silloin ensimmäiseksi tarkoittaa sitä, että yritysten tukeminen velkarahalla loppuu, eikö totta? Onko niin, että oikeiston mielestä yrityksiä ei olisi koskaan edes pitänyt tukea? Kokoomuksen Mykkäsen haastattelu Helsingin Sanomissa alkuvuodesta oli melkoisen kylmää kyytiä.

Valtion taloutta ja velkaantumista koskevaan keskusteluun olisi hyvä tuoda myös yritykset ja niiden valtiolta saama ”sosiaalituki”. Yritysten tarkoituksena on tuottaa voittoa, ei saada tukia. Koronan jälkeiseen aikaan kuuluu ehdottomasti se, että yritysten saamat haitalliset yritystuet on avattava ja kyettävä vihdoinkin keskustelemaan niistä luopumisesta.  Niiden kustannus valtiolle on useita miljardeja.

Yrittäjien YEL-eläketurva olisi myös syytä uudistaa. Kovin moni yrittäjä alivakuuttaa itsensä, eikä tiedä, saati ymmärrä, että YEL-maksu vaikuttaa myös muuhun sosiaaliturvaan. Lisäksi valtio maksaa verorahoista yhä suuremman osan yrittäjien eläkkeistä, tänä vuonna jo 420 miljoonaa, koska yrittäjien eläkkeitä ei ole rahastoitu.

Verotustakin on syytä uudistaa. Meillä on Suomessa varakkaiden ja hyvätuloisten saama verotuki (listaamattomat yritykset), josta on syytä päästä eroon.

Kirjoitin tviitissäni, että ”satsaukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat huomattavasti tärkeämpiä”. Jotta Suomi menestyisi jatkossa, meidän on kyettävä luomaan tuotteita ja palveluita, joita myydä. Veitsiluodon paperitehdas lopetettiin, koska paperilla ei ole enää kysyntää digitalisaation vuoksi. Digitalisaatio ei ole voinut tulla yllätyksenä metsäteollisuudelle, sillä niin kauan siitä on puhuttu. Metsäteollisuus on kuitenkin ollut laiska kehittämään uusia menestystuotteita, koska sellu ja paperi ovat taanneet hyvän tuloksen ja omistajille osingot.

Ravintoloissa ei ole mitään pahaa, niitä tarvitaan, koska ihmisillä on halu syödä, juoda ja seurustella. Ravintolat ovat tärkeitä työllistäjiä ja ravintoloita syntyy kyllä, mikäli kysyntää on. Mutta Suomessa on kyettävä parempaan. On panostettava koulutukseen ja tuotekehitykseen, jotta kyetään luomaan uusia tuotteita ja palveluita, joita myydä.  Siksi TKI-menot olisi syytä nostaa 4 %:n tasolle BKT:stä. Se tarkoittaa, että sekä yritysten, valtion että korkeakoulujen on satsattava tutkimukseen ja kehittämiseen ja pystyttävä luomaan uusia tuotteita, markkinoimaan ja myymään ne.

Twiittini haluttiin tulkita ikään kuin vähättelisin ravintola-alan työntekijöitä. Se on kyllä täyttä potaskaa. Olen itse luottamusmies ja vähintään yhtä ärhäkkä työntekijöiden oikeuksien puolustaja kuin Alen on yrittäjien oikeuksien puolustaja. Missään kirjoituksessani en ole halveksinut ravintoloiden työntekijöitä tai yrittäjiä enkä heikommassa asemassa olevia. Olen erityisesti huolissani pitkäaikaistyöttömistä, kouluttamattomista nuorista, vähävaraisista eläkeläisistä, toimeentulotuella elävistä ja köyhistä lapsiperheistä. He tarvitsevat tukea selviytyäkseen.

Minusta nyt, jos koskaan, on yhteiskunnallisen keskustelun aika.

Marinin hallitus on hoitanut koronan hyvin

Nyt kannattaisi lopettaa Suomen hallituksen vähättely ja tunnustaa, kuinka hyvin se on koronaa hoitanut. Suomen ja Ruotsin yhteiskunnat ovat hyvin samanlaiset, siksi tällaisen vertailun voi tehdä:

Ruotsissa on lähes tuplasti Suomen asukasmäärä. Suomessa koronaan on kuollut 900 ihmistä, Ruotsissa 14 000.

Ruotsin sairaaloissa on hoidossa yli 2 000 koronapotilasta, joista tehohoidossa 400. Suomen sairaaloissa on hoidossa 132 potilasta, joista 31 tehohoidossa.

Ruotsissa on kirjattu 940 000 koronaan sairastunutta, Suomessa runsas 85 000. Ruotsissa vähintään yhden rokotteen on saanut 25% yli 16-vuotiaista kansalaisista, Suomessa 31,7% .

(Tiedot 23.4.2021)

Sitten talous:

Luottoluokituslaitos Fitch kertoi Suomen talouden supistuneen koronavuonna vain 2,8 %. Syvempää notkahdusta ei tullut, koska Suomessa on vahva sosiaaliturva, verrattain JOUSTAVAT työmarkkinat, kevyemmät rajoitustoimet kuin muualla ja se, ettei maan talous ole riippuvainen turismista.

Suomen talouden ennustetaan kasvavan 2,3 % vuonna 2021 ja 2,9 % vuonna 2022. Suomen toipuminen on hitaampaa kuin muiden AA-maiden, koska laskusuhdanne on Suomessa ollut verrokkimaita matalampi.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007940004.html

Suomen koronatilanne 23.4.2021

Haluatko Tikkurilasta ratapihan?

Valtuutettu Pietari Jääskeläinen kyseenalaisti Suomi-Rata –hankkeen hyödyt Vantaalle  (VS 10.4.).

Päärata Helsingistä Tampereen ja Oulun kautta Tornioon on Suomen tärkein rata. Se on tukossa ja huonokuntoinen ja siksi se on korjattava. Vaihtoehtoina ovat joko lisäraiteet tai täysin uusi ratalinjaus Riihimäeltä Tampereelle. Se, kumpaan vaihtoehtoon päädytään, ratkeaa suunnitteluvaiheessa, johon Vantaa päätti lähteä mukaan vuosi sitten.

Suunnittelukustannukset välillä Helsinki – Tampere ovat kokonaisuudessaan 150 miljoonaa, suurimman osaa maksaa valtio. Vantaan osuus on 11 miljoonaa. Suunnittelu kestää 11 vuotta ja rakentaminen on ajankohtaista 2030-luvulla.

Pasilan ja Keravan välille suunnitellaan lisäraiteiden sijaan tunnelissa kulkevaa ns. lentorataa. Lentorata on 30 km pitkä, kaukoliikenteelle suunnattu ratayhteys. Lentorata on Vantaan kannalta huomattavasti parempi ratkaisu kuin lisäraiteet. Miksi?

Riippumatta siitä, tehtäisiinkö lisäraiteet radan länsi- vai itäpuolelle, niin muutokset olisivat melkoisia. Hiekkaharjussa pitäisi purkaa rakennuksia, Koivukylässä asema, Korsossa purkaa Lumon parkkitalo, katkaista Urpiaisentie, Saviolla olisi purettava Klondyke-talo, Tikkurilassa neljä toimistorakennnusta. Rekolanpuro, joka on mm. meritaimenen lisääntymispaikka pitäisi siirtää uomastaan. Liityntäpysäköintialueet poistuisivat kokonaan tai osittain Hiekkaharjussa, Tikkurilassa ja useissa paikoissa Helsingin puolella. Mitään näitä Jääskeläinen ei mainitse.

Vantaan kannalta lentorata on tärkeä, jotta voimme kehittää pääradan varren kaupunginosia. Lisäraiteet Pasilan ja Keravan välillä aiheuttaisivat meille suuria menetyksiä, koska keskusta-alueitamme jäisi uusien lisäraiteiden alle ja Tikkurilakin muuttuisi ratapihaksi.

Lentorata on Vantaalle eduksi ja siksi sen suunnittelussa kannattaa olla mukana. Eri asia on sitten se, kenen kuuluu maksaa pääradan ja lentoradan rakentamiskustannukset. Minun mielestäni valtion.

Aiempi kirjoitukseni asiasta 24.2.2020

Oppivelvollisuus laajenee juuri oikeaan aikaan

Oppivelvollisuus täyttää tänään 100 vuotta. Presidentti Ståhlberg vahvisti lain 15.4.1921. Laki oli paitsi koulutus- ja sivistysteko, niin myös demokratiateko.

Vuoden 1921 laki toi lapsille kuusivuotisen koulutuksen, peruskoulu-uudistus 1970-luvulla yhdeksänvuotisen koulutuksen ja ensi syksynä astuu voimaan laki, joka laajentaa oppivelvollisuutta.

Koronavuosi on ollut nuorille hyvin raskas. Moni on kertonut yksinäisyydestä, masentuneisuudesta ja vaikeuksista opiskella etänä. On hyvä, että oppivelvollisuuden laajentaminen toteutetaan juuri nyt. Ketään ysiluokkalaista ei jätetä oman onnensa nojaan, vaan jokaisen jatko-opinnoista peruskoulun jälkeen huolehditaan. Kukaan ei jää yksin.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on tärkeä sekä nuorelle että yhteiskunnalle.  Tähän saakka 15 % ikäluokasta on jäänyt pelkän peruskoulun varaan, jolloin työtäkin on ollut vaikea löytää. Pelkän peruskoulun suorittaneiden työllisyysaste on vain 45 %, kun se toisen asteen tutkinnon suorittaneilla on jo 70 %. On ollut vastuutonta antaa nuoren lopettaa koulu 15-vuotiaana. Tilastot kertovat, että koulutuksen ulkopuolella olevista alle 18-vuotiaista nuorista neljä viidestä on ollut myös työelämän ulkopuolella.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on vahva viesti siitä, että nuorta ei jätetä selviytymään yksin, vaan yhteiskunta huolehtii, että opiskelut jatkuvat myös yläkoulun jälkeen.

Vantaalla oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelu on edennyt erittäin hyvin ja on jo pitkällä. Tästä se alkaa, oppivelvollisuuden laajentaminen ja nuorten tulevaisuuden parantaminen ikäluokka kerrallaan.

Vastaus valtuustoaloitteeseeni kevyen liikenteen paremmasta huomioon ottamisesta rakennusaikana (Myyrmäenraitti)

Jätin 19.10.2020 valtuustoaloitteen kevyen liikenteen paremmasta huomioon ottamisesta rakennusaikana. Aloitteen jättämiseen minut innosti Myyrmäenraitin yhtäkkinen sulkeminen 25.9.2020. Tänään sain vastauksen aloitteeseeni. Alla puheenvuoroni.

Kiitän vastauksesta aloitteeseeni ja siitä, että kaupunki lupaa vastaisuudessa ottaa Myyrmäen tapauksesta opikseen. Kevyen liikenteen järjestelyt ja etenkin niistä tiedottaminen on pystyttävä hoitamaan paremmin kuin Myyrmäessä, jossa moni asia meni pieleen.

Tilanne oli nimittäin sellainen, että Myyrmäen raitti katkaistiin yllättäen jalankulkijoilta 25.9.2020. Missään ei ollut opastusta kiertoteistä. Kaikki ennakkotiedottaminen sekä rakentamisesta että raitin sulkemisesta puuttui. Ihmisten edessä oli kaiken kulkemisen estävä aita, jonka läpi ei päässyt. Olin paikalla, kun ikäihmiset rollaattoreineen itkivät, kun eivät tienneet, mitä kautta kulkea. Hyväjalkaiset oikaisivat mutaisen Paalukylänpuiston halki, mutta huonompijalkaiset eivät oikein tienneet, minne mennä. Jos alue ei ollut tuttu, niin oli aivan hukassa.

Myyrmäenraitti ei ole mikä tahansa pikku polku, vaan Myyrmäen keskusta-alueen tärkein kevyen liikenteen väylä. Laskin, että yhden tunnin aikana käyttäjiä oli yli 450, joten siitä voisi arvioida, että raitilla kulkee päivittäin 3000 – 4000 ihmistä.

Kerrankin valtuutetustakin oli hyötyä. Ryhdyin toimeen ja sain aikaiseksi sen, että Paalukylänpuiston läpi tehtiin kunnon väliaikainen väylä, joka on käytössä vieläkin, koska rakentaminen jatkuu. Väylälle saatiin valot ja talvikunnossapito ja pääurakoitsijan kanssa laitoimme polulle vielä jouluvalotkin ja järjestimme joulupolun avajaiset. Siltä osin kaikki päättyi hyvin ja kaupunki oli myötämielinen uusiin ehdotuksiin ja järjestelyihin.

Rakentamisajan poikkeusreitit on suunniteltava niin, että ne ovat oikeasti esteettömät, turvalliset ja mahdollisimman lyhyet. Aivan oleellista on, että poikkeusjärjestelyistä tiedotetaan ajoissa, jotta ihmiset osaavat varautua niihin. Poikkeusreitit pitäisi suunnitella mahdollisimman pysyviksi, mutta mikäli niitä joudutaan muuttamaan, on siitäkin tiedotettava ajoissa. Työmaakylttien ja opasteiden on oltava paikoillaan ennen rakentamisen aloittamista, jotta ihmiset tietävät, mitä rakennetaan ja mikä on rakentamisen aikataulu. Erityisen tärkeää kaikki tämä on kohteissa, joissa kevyelle liikenteelle aiheutuu paljon muutoksia tai/ja rakentaminen kestää kauan, kuten Myyrmäessä Paalutorin alueella. Opastetauluja olisi myös syytä käydä säännöllisesti tarkastamassa, sillä niihin kohdistuu kaikenlaista ilkivaltaa.

Kevyen liikenteen väheksyminen on hyvin yleistä. Viimeksi tänään näin opastekyltin, jota ihmettelin. Lopulta hoksasin, että kyltti oli tehty etelästä pohjoiseen kulkeville ja minä kuljin pohjoisesta etelään. Kaikki kyltissä oli peilikuvana. Kyltin vasen tarkoittikin luonnossa oikeaa. Helpointa oli, kun käänsin pääni kohti maata ja katsoin kylttiä alhaalta ylöspäin. Autoilijoille ei koskaan voitaisi tehdä tällaista opastusta. Mutta kiitos vastauksesta, toivottavasti kevyt liikenne jatkossa otetaan paremmin huomioon.

Valtuustoaloite Vantaan kaupungin toimielimien pöytäkirjojen sähköisestä allekirjoittamisesta

Tein 12.4. kaupunginvaltuustossa aloitteen, johon yhtyi 20 valtuutettua.

Korona-aika on saanut aikaan nopean siirtymisen sähköisiin palveluihin. Kaupungin toimielimien jäsenet ovat voineet tarkastaa pöytäkirjat sähköpostitse, mutta heidän on yhä ollut pakko käydä allekirjoittamassa pöytäkirjat paikan päällä kaupungintalolla.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että kaupunki selvittää, onko mahdollista siirtyä käytäntöön, jossa kaupungin toimielimien pöytäkirjat allekirjoitetaan sähköisesti.