Monet työelämän säännöt eivät koske amk:n opettajaa

16.12. 2012

Mielipide Helsingin Sanomissa 20.12.2020

Pro­fes­so­ri Gö­ta Ny­man tart­tui (HS Mie­li­pi­de 16. 12.) tär­keään asiaan kä­si­tel­les­sään ko­ko­nais­työ­ajas­sa ole­vien yli­opis­ton tut­ki­joi­den ja opet­ta­jien työ­ajan ti­las­toin­tia. Nyt kun Elin­kei­no­elä­män kes­kus­liit­to (EK) vaa­tii työ­ai­ko­jen pi­den­tä­mis­tä, ha­luan ker­toa li­sä­esi­merk­ke­jä am­mat­ti­kor­kea­kou­lun puo­lel­ta. Ky­se ei ole pel­käs­tään työ­ajas­ta vaan myös muis­ta työ­suh­teen eh­dois­ta.

Mi­nua kos­kee Si­vis­tys­työn­an­ta­jien yk­si­tyis­tä ope­tus­alaa kos­ke­va työeh­to­so­pi­mus. Si­vis­tys­työn­an­ta­jat ry on EK:n jä­sen­liit­to.

Vuo­si­työ­ai­ka­ni on 1 600 tun­tia, las­ken­nal­li­ses­ti 40 tun­tia vii­kos­sa. Ar­ki­py­hät ei­vät si­tä ly­hen­nä. Lu­ku­vuon­na 2012–2013 on vii­si ar­ki­py­hää (6. 12., 29. 3., 1. 4., 1. 5., 9. 5.). Ne ovat kyl­lä va­pai­ta, mut­ta teen niis­tä tu­le­vat tun­nit (5 x 8 tun­tia) pi­dem­pi­nä päi­vi­nä muul­loin. Jou­lun ai­kaan on kol­me ar­ki­py­hää, jot­ka meil­lä kuu­lu­vat va­paa­jak­soon. Ruo­ka- ja kah­vi­tauot ei­vät ole työai­kaa.

Am­mat­ti­kor­kea­kou­luis­sa on ope­tus­ta myös il­tai­sin ja vii­kon­lop­pui­sin. Työ­ai­ka­lain­sää­dän­tö ei kos­ke mi­nua: vuo­ro­kau­des­sa voi ol­la ope­tus­ta kel­lo 8–20 ja sa­ma seu­raa­va­na päi­vä­nä, el­len it­se pi­dä huol­ta sii­tä, et­tä näin ei ole. Ei ole kä­sit­tei­tä vuo­ro­kau­ti­nen yli­työ tai vii­koit­tai­nen yli­työ.

Ei ole edes kä­si­tet­tä yli­työ. Mi­kä­li työ­tun­te­ja tu­lee vuo­des­sa yli 1 600, niis­tä mak­se­taan vain nor­maa­li tun­ti­palk­ka. Mil­lä muul­la alal­la on näin?

Vuo­si­lo­ma­lain­sää­dän­tö ei kos­ke mi­nua: mi­nul­la ei ole vuo­si­lo­maa, on vain va­paa­jak­so­ja. Jos päät­täi­sin vaih­taa työ­paik­kaa esi­mer­kik­si maa­lis­kuus­sa, mi­nul­le ei mak­set­tai­si lo­ma­kor­vaus­ta sii­hen saak­ka teh­dys­tä työs­tä, kos­ka lo­ma­kor­vauk­sia ei ole. Me­ne­tet­ty­jä va­paa­jak­so­ja ei kor­va­ta ra­hal­la.

Ai­kaan ja paik­kaan si­to­ma­ton­ta työ­tä ale­taan ra­joit­taa mää­rit­te­le­mäl­lä, et­tä voit ol­la Sei­nä­joel­la, mut­ta et Tuk­hol­mas­sa. Voit ol­la Ro­va­nie­mel­lä, mut­ta et Tal­lin­nas­sa. Jo­pa Opet­ta­jien Am­mat­ti­jär­jes­tö OAJ tul­kit­see asian niin, et­tä vaik­ka opet­ta­ja oli­si kah­den vii­kon ai­ka­na teh­nyt kol­men vii­kon työt (120 tun­tia), täy­tyy hä­nen ol­la työn­an­ta­jan käy­tet­tä­vis­sä myös kol­man­nel­la vii­kol­la, el­lei hä­nel­lä ole va­paa­jak­soa. Opet­ta­jal­la on urak­ka­työ, mut­ta sään­nöl­lis­tä työ­ai­kaa te­ke­vien vel­vol­li­suu­det pai­kal­lao­los­ta. Mi­tä sit­ten tar­koit­taa ai­kaan ja paik­kaan si­to­ma­ton työ?

Am­mat­ti­kor­kea­kou­luis­sa on ki­reä ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne. Opet­ta­jat te­ke­vät enem­män töi­tä, kuin mis­tä heil­le mak­se­taan, jot­ta ope­tuk­sen laa­tu säi­lyi­si edes jol­lain ta­sol­la. Myös sik­si EK:n esi­tyk­set työ­ajan pi­den­tä­mi­ses­tä kuu­los­ta­vat röyh­keil­tä.

Tags

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista