Aito demokratia ei toteutunut Tampereen puoluekokouksessa – kaikilla ei ollut mahdollisuutta äänestää

26.08. 2020

Tampereen puoluekokouksessa hyväksyttiin SDP:n poliittinen ohjelma.  Poliittisessa ohjelmassa on korkeakoulutusta koskeva osio (1.2. Koulutus ja sivistys osio ”Suomen osaamistaso on nostettava maailman kärkeen”)

Vaihe 1: Ennen puoluekokousta saimme puoluehallituksen pohjaehdotuksen:

Suomen osaamistaso nostettava maailman kärkeen

Suomi menestyy vain osaamisella, ja tämän vuoksi korkeakoulutettujen osuudessa nuorten ikäluokassa täytyy tavoitella maailman kärkeä. Ensi vaiheessa tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen osuus yli puoleen. Kaikilla pitää olla mahdollisuus päästä korkeakoulutukseen. Siksi korkeakoulutus pidetään edelleen maksuttomana, korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä ja samalla mahdollistettava nykyistä helpommin korkeakouluopintojen valmentavien opintojen suorittaminen. Otetaan käyttöön monen OECD-maan tapaan korkeakoulujen lyhyttutkinnot eli korkeakouludiplomit. Näin voidaan laajentaa korkeakoulutusta nyt koulutuksen ulkopuolella oleville ryhmille ja luoda väylä alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen siten, että jo suoritetut opinnot lasketaan hyväksi mahdollisuuksien mukaan.

Korkeakoulutuksen sisällä siirtyminen alojen tai korkeakoulujen välillä on oltava joustavaa ja helppoa. Osaavalla ja pedagogisesti pätevällä henkilökunnalla mahdollistetaan opintojen sujuva edistyminen, mikä osaltaan lisää opintojen läpäisyä. Korkeakoulutuksen kehittämiseen on osoitettava riittävät resurssit.

Vahvistetaan avointa korkeakoulutusta, joka antaa monipuolisia mahdollisuuksia hankkia korkeakoulutusta läpi elämän ja tarjoaa myös mahdollisuuden syventää ammatillista osaamista tai vaihtaa alaa. Tulevaisuuden korkeakoulu ei tuota vain koulutusta, vaan toimii myös yhteyspisteenä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Korkeakoulujen fyysisten ja digitaalisten oppimisympäristöjen sekä monipuolisten opetus- ja ohjausratkaisujen on mahdollistettava tämä.

Korkeakoulutusta uudistettaessa on myös käytävä läpi kahden erillisen ja osin päällekkäisen korkeakoulujärjestelmän tarpeet. Tavoitteena on yhteistyön esteiden poistaminen ja autonomisten korkeakoulujen organisoituminen ilman turhia hallinnollisia rajoja niin, että yhdessä korkeakoulussa voi suorittaa niin ammatillisia kuin akateemisiakin korkeakoulututkintoja. Tutkinnoilla on tulevaisuudessakin erilaisia osaamistavoitteita ja -tarpeita.

*******

Vaihe 2: Uudenmaan piirin valiokunta (sivistys-, varhaiskasvatus-, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntavaliokunta) käsitteli pohjaesitystä, ja muutti ja korjaili tekstiä sekä lisäsi ja poisti asiakohtia. Uudenmaan piiriltä lähti seuraava muutosesitys vietäväksi eteenpäin puoluekokouksen valiokunnassa. Halusimme tuoda esille korkeakoulujen laajan tehtävän ja roolin alueellisena ja yhteiskunnallisena kehittäjänä – ”ei vain” tutkintojen tuottajana. Lisäksi emme halunneet sulkea pois ammattikorkeakouluja.

Uudenmaan piirin ehdotus, jota veimme puoluekokouksen valiokunnassa eteenpäin:

Suomen osaamistaso nostettava maailman kärkeen

Suomi menestyy sivistyksellä, osaamisella ja ennakoimalla tulevaisuuden tarpeita. Korkeakoulujen pitää kyetä aktiivisesti luomaan uutta osaamista sekä reagoimaan osaamisvajeisiin. On tärkeää, että kaikissa maakunnissa on korkeakoulu, joka yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittää yhteiskuntaa ja aluettaan.

Kaikilla pitää olla aito mahdollisuus korkeakouluopintoihin, jotka pääsääntöisesti ovat opiskelijalle maksuttomia. Korkeakouluissa on oltava riittävästi aloituspaikkoja, jotta yhä useampi nuori pääsee halutessaan jatko-opintoihin ilman välivuosia. Tavoitteena tulee olla, että yli puolella nuorista aikuisista olisi korkeakoulututkinto vuonna 2030. Korkeakoulututkintojen sisällä opintojen joustava yhdisteleminen eri korkeakoulujen ja alojen välillä tulee olla mahdollista.

Pedagogisesti pätevät opettajat ja riittävä opetus ovat oppimisen ja edistymisen kannalta oleellinen asia. Suomen korkeakouluissa on opettajaa kohden enemmän opiskelijoita kuin OECD-maissa keskimäärin ja opiskelijakohtainen rahoitus on pienempi. Korkeakoulujen rahoitusmittareissa tulee aina ottaa huomioon tutkintojen ja tutkimuksen laatu.

On vahvistettava avointa korkeakoulutusta, joka antaa mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen, ammatillisen osaamisen syventämiseen, ja helpottaa alan vaihtoa.

Vaihe 3: Puheenvuoroni puoluekokoukselle kyseisessä asiakohdassa. Katso video tekstin lopusta.

Puheenjohtaja, puoluekokousedustajat

Olemme Uudenmaan sivistys-, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntavaliokunnassa muotoilleet poliittisen ohjelman korkeakouluja koskevan kohdan täysin uudelleen. Muutokset alkavat riviltä 708 kappaleesta ”Suomen osaamistaso on nostettava maailman kärkeen”. Miksi olemme näin tehneet? Otan esille pohjaesityksen kolme suurta ongelmaa:

1. Koukeroisesti kirjoitetut rivit 733-738 tarkoittavat käytännössä duaalimallin purkamista. Se olisi poliittinen itsemurha. Duaalimallihan tarkoittaa sitä, että meillä on sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja. Niillä molemmilla on vakiintunut asema koulutusjärjestelmässämme ja kummallakin oma tarpeellinen tehtävänsä. Toisebn asteen ammatillista väylää tuleville nuorille ammattikorkeakoulu on yleensä tie korkeakoulututkintoon.

2. Emme tarvitse korkeakoulujen lyhyttutkintoja eli korkeakouludiplomeja. Nykyinen järjestelmä, jossa on alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot on toimiva ja vakiintunut. Kuinka moni tässä salissa edes tietää, mikä on korkeakoulujen lyhyttutkinto? Oleellista on osaamisen kehittäminen ja se on mahdollista ilman lyhyttutkintoja.

3. Pohjatekstistä puuttuvat täysin sanat sivistys ja laatu, jotka molemmat ovat oleellisia asioita yhteiskunnassa ja suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä.

Toivon teidän lukevan muutosesityksemme ajatuksella ja äänestävän muutoksen puolesta. Esityksemme on uudenmaan piirin esitys ja se on luettavissa Tulevaisuuskanavalta ko. kohdasta. Olkoon tämä puheenvuoroni heräte myös valiokuntatyöskentelyyn. Kiitos.

Vaihe 4: Puoluekokouksen aikana kokoonnuimme valiokunnassa, joka hyväksyi Uudenmaan esityksestä lähes kaiken ja lisäsi siihen muutaman kohdan (lisäykset lihavoitu)

Suomen osaamistaso nostettava maailman kärkeen

Suomi menestyy sivistyksellä, osaamisella ja ennakoimalla tulevaisuuden tarpeita. Korkeakoulujen pitää kyetä aktiivisesti luomaan uutta osaamista, nostaa kansakunnan yleistä osaamistasoa sekä reagoida osaamisvajeisiin. On tärkeää, että kaikissa maakunnissa on korkeakoulu, joka yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittää yhteiskuntaa ja aluettaan.

Kaikilla pitää olla aito mahdollisuus korkeakouluopintoihin, jotka pääsääntöisesti ovat opiskelijalle maksuttomia. Korkeakouluissa on oltava riittävästi aloituspaikkoja, jotta yhä useampi nuori pääsee halutessaan jatko-opintoihin ilman välivuosia. Korkeakouluja ja toisen asteen oppilaitoksia kannustetaan myös yhteistyöhön, mikä sujuvoittaa siirtymiä toiselta asteelta korkea-asteelle. Korkeakouluvalintoja kehitetään siten, että maksullisten lisäkoulutusten hankkimisesta on mahdollisimman vähän hyötyä. Valintojen pitää mahdollistaa jatko-opiskeluun pääsy kaikilla aloilla myös tilanteissa, joissa aikaisempi opintomenestys ei ole ollut odotusten mukaista. Opinto-ohjauksen rahoitusta lisätään kaikilla koulutusasteilla tukemaan sujuvia siirtymiä. Tavoitteena on, että yli puolella nuorista aikuisista olisi korkeakoulututkinto vuonna 2030. Korkeakoulututkintojen sisällä opintojen joustava yhdisteleminen eri korkeakoulujen ja alojen välillä tulee olla mahdollista.

Pedagogisesti pätevät opettajat ja riittävä opetus ovat oppimisen ja edistymisen kannalta oleellinen asia. Suomen korkeakouluissa tulee olla jatkossa nykyistä enemmän opettajia opiskelijoita kohden. Korkeakoulujen rahoitusmittareissa tulee ottaa aina huomioon tutkintojen ja tutkimuksen laatu. Aloituspaikkoja lisätessä on lisättävä myös opetuksen resursseja.

On vahvistettava avointa korkeakoulutusta, joka antaa mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen, ammatillisen osaamisen syventämiseen, ja helpottaa alan vaihtoa.

 

Vaihe 5: Käsittely puoluekokouksessa. Asian käsittelyn yhteydessä puoluehallituksen jäsen Petra Peltonen teki muutosesityksen, että valiokunnan esitystä ei tule hyväksyä ja esitti puoluehallituksen alkuperäistä esitystä.

Vaihe 6: Äänestys. Koska valiokunnan esitystä ei voitu yksimielisesti hyväksyä ja puoluehallituksen jäsen Petra Peltonen teki muutosesityksen, niin puoluekokous äänesti. Kuulostaa demokraattiselta, eikö totta? Kuulostaa, muttei ole sitä. Puoluekokouksessa on 500 edustajaa. Valiokunnan esitys hävisi 77-92. Vain 169 edustajaa osallistui äänestykseen. Miksi? Siksi, että valiokuntien kokoukset olivat samaan aikaan kuin äänestykset. 331 edustajaa oli – ohjelman mukaisesti – valiokuntatyöskentelyssä. Äänestykseen osallistuminen oli mahdotonta ainakin kahdesta syystä: valiokunnat kokoontuivat hybridisti, osa oli läsnä verkon välityksellä ja osa samassa  tilassa Tampere-talossa. Etätyöskentelyyn ei ollut annettu mitään tiloja, vaan kehotettiin menemään omaan hotellihuoneeseen (runsaan kilometrin päähän). No, kilometrin päästä ei ole mahdollista tulla äänestämään paikan päälle varsinkaan, kun puoluekokousedustajalla ei ollut mitään mahdollisuutta nähdä kunkin asiakohdan puheenvuoropyyntöjä.

Minä hyväksyn yleensä päätökset, jotka tehdään demokraattisesti ja joissa puoltajilla ja vastustajilla on mahdollisuus käyttää puheenvuoroja ennen äänestystä. Tämä tapaus on mielestäni kaukana demokraattisesta.

Poliitikko Ulla Kaukola piti puheen puoluekokouksessa . #sdp2020

Julkaissut Länsi-Vantaan Demarit Lauantaina 22. elokuuta 2020

% kommenttia to “Aito demokratia ei toteutunut Tampereen puoluekokouksessa – kaikilla ei ollut mahdollisuutta äänestää”

  1. Jussi Hievanen

    Yli 40 vuotta olen ollut SDP:n jäsen. Olen TTK ja OTK. Lisäksi emerituslehtori, opettanut 38 vuotta kansantaloutta juridiikkaa ym. Jos Ulla Kaukolan selvitys kokouksen kulusta pitää paikkansa (niinkuin uskon), niin ihan hävettää tapa, jolla koulutusta koskeva osuus vietiin läpi ja lisäksi erityisesti koulusta koskenut päätös. Aivan totaalisen hölmö lopputulema! Pyydän, että prosessin kulku käydään läpi kunnolla! Koulutuksen laadun ja osaamisen näkökulmasta en todellakaan arvosta hyväksyttyä päätöstä, enkä myöskään oman urani ja pitkän kokemukseni näkökulmasta.

    Vastaa

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista